Wrightin veljekset

yhdysvaltalaiset ilmailun pioneerit
Tämä artikkeli kertoo ilmailun uranuurtajista. Suomalaisista taidemaalariveljeksistä kerrotaan artikkelissa Von Wrightin taiteilijaveljekset.

Wrightin veljekset Wilbur (16. huhtikuuta 1867 Millville, Indiana30. toukokuuta 1912 Dayton, Ohio) ja Orville (19. elokuuta 1871 Dayton, Ohio – 30. tammikuuta 1948 Dayton, Ohio) olivat yhdysvaltalaisia ilmailun pioneereja. Heitä pidetään ilmailun perustajina, koska he tekivät vuonna 1903 historian ensimmäisen miehitetyn ja ohjatun motorisoidun lennon suunnittelemallaan ja rakentamallaan lentokoneella.[1]

Wilbur Wright.
Orville Wright.

NuoruusMuokkaa

Wilbur ja Orville Wright kasvoivat Yhdysvaltain keskilännessä kahden veljensä ja yhden siskonsa kanssa. Isä Milton Wright oli Evangelical United Brethren Church in Christ -kirkon pastori, joka omisti laajan kokoelman tieteeseen ja mekaniikkaan liittyviä kirjoja. Äiti Susan Catherine Koerner oli käynyt collegen ja keksinyt joukon kotitalousvälineitä.[1]

Wilbur ja Orville alkoivat valmistaa ja myydä leluja ja myöhemmin työkaluja, kuten sorveja ja painokoneita, jolla he painoivat vuosien 1889–1894 aikana pientä paikallislehteään. Koulunsa he kävivät Iowassa, Indianassa ja Ohiossa. Wilbur ja Orville olivat sisaruksista ainoat, jotka eivät käyneet collegea.[1]

PolkupyöräliikeMuokkaa

Veljekset avasivat vuonna 1892 oman polkupyörien myynti- ja korjausliikkeen Wright Cycle Company. Kolme vuotta myöhemmin he laajensivat polkupyörätoimintaansa pyörien valmistukseen ja myivät pois painokoneensa.[1]

Teknisesti lahjakkaat veljekset työskentelivät tiiviinä työparina. Wilburia on kuvattu kaksikosta käytännöllisemmäksi ja liikemiesmäisemmäksi, kun Orville oli luovempi ja pikkutarkempi.[1]

IlmailuMuokkaa

Aerodynaamiset kokeilutMuokkaa

 
Wrightin veljesten liitokoneita vuodelta 1901 (vas.) ja 1902.

1890-luvun puolivälissä veljekset kiinnostuivat lentokoneiden suunnittelusta seurattuaan saksalaisen Otto Lilienthalin kokeiluja liitokoneilla. He alkoivat vapaa-ajallaan lennättää leijoja ja liitokoneita oppiakseen aerodynamiikkaa. He omistautuivat lentoharrastukselleen täysipainoisesti. Veljekset tulivat siihen tulokseen, että lentokoneesta täytyi ensin tehdä ohjattava pelkällä tuulivoimalla ennen kuin siihen voitiin yhdistää mekaaninen voima. Orvillen mukaan avain oli sivusuuntainen tasapaino, jonka lentäjä saavuttaisi säätämällä ilmanpainetta siivenkärjissä eri kulmissa tuuleen nähden. Wilbur kehitti tämän saavuttamiseksi menetelmän taivuttaa siipiä. Leijamaisella liitokoneella tehdyissä kokeissa vuonna 1899 veljesten teoria osoittautui toimivaksi. He havaitsivat myös, että konetta täytyi pystyä ohjaamaan ylös- ja alaspäin sekä kääntymään oikealle ja vasemmalle.[1]

Veljekset jatkoivat koneensa aerodynamiikan suunnittelua edelleen ilman voimanlähteen käyttöä. He valmistivat ja testasivat vuosien 1899–1903 aikana useita kaksitasoisia liitokoneita, joissa he ratkaisivat kolmen akselin hallinnan ongelman. Kääntymisen he ratkaisivat takasiivekkeellä. Orville rakensi kaksi tuulitunnelia laskeakseen tarvittavat siipien pinta-alat.[1]

Ensimmäinen lentoMuokkaa

 
Orville Wright ensimmäisellä ohjatulla motorisoidulla lennolla 17. joulukuuta 1903.

Vuonna 1903 veljekset olivat selvittäneet tarvittavan voiman kaksitasoliiturinsa nostamiseksi ilmaan. He rakensivat nelisylinterisen moottorin, joka tuotti noin neljä hevosvoimaa sekä potkurit, joita moottori pyöritti. Moottorin ja potkurin he yhdistivät polkupyörän ketjuilla. Koneensa pohjaan he asensivat jalakset laskeutumista varten. Kone singottiin ilmaan katapultilla.[1]

Veljekset suorittivat koelentojaan Kitty Hawkin rantojen tuulisilla hiekkadyyneillä ja Kill Devil Hillissä Pohjois-Carolinassa. Wrightien ensimmäinen lentokone Wright Flyer teki ensilentonsa Kill Devil Hillissä 17. joulukuuta 1903. Orville Wright lensi konetta 120 jalkaa eli 36 metriä kahdentoista sekunnin ajan. Myöhemmin samana päivänä Wilbur teki 852 jalan eli 259 metrin mittaisen lennon. Tapahtumaa todisti viisi paikallista asukasta, eikä se herättänyt lainkaan huomiota mediassa. Tämä oli Wrightien tarkoituskin, sillä he odottivat vielä patenttihakemustensa hyväksyntää.[1]

Ensilennon jälkeenMuokkaa

Video

Wilbur Wrightin lentoa vuonna 1909.

Wrightit jatkoivat käyttökelpoisen lentokoneen suunnittelua Daytonissa ja yrittivät turhaan myydä sitä Yhdysvalloille tai muille valtioille. Vasta vuonna 1908 Orville onnistui herättämään Yhdysvaltain armeijan kiinnostuksen Fort Myerissä, ja Wilbur teki saman Ranskassa, minkä jälkeen veljekset alkoivat myydä koneitaan molemmille.[1]

Myöhemmät vaiheetMuokkaa

Wilburista tuli vuonna 1909 perustetun Wright Company -yhtiön puheenjohtaja. Orville jättäytyi varapuheenjohtajaksi ja keskittyi lentämisen opettamiseen ja lentokoneiden suunnitteluun. Yhtiö menestyi hyvin, vaikka kilpailijat alkoivatkin ottaa käyttöön heidän patentoimiaan tekniikoita. Saadakseen keksintöjensä hyödyntämisestä oman osuutensa Wrightit nostivat useita kanteita, mikä hidasti ilmailun kehittymistä sen alkuvuosina.[1]

Wilbur Wright kuoli vuonna 1912 lavantautiin. Orville jatkoi perheyhtiön toimintaa mutta myi osuutensa pois vuonna 1915 ja jatkoi yhtiössä konsultoivana insinöörinä. Ensimmäisessä maailmansodassa hän palveli ilmavoimien majurina lähinnä teknillisenä neuvonantajana Daytonissa. Hän lopetti lentämisen vuonna 1918 ja käytti loppuelämänsä ilmailuvälineiden, lelujen ja muiden laitteiden suunnitteluun. Hän oli myös kansallisen ilmailuneuvoston (NACA) jäsen. Hän kuoli vuonna 1948.[1]

Jotkut henkilöt ja valtiot ovat alusta lähtien kyseenalaistaneet sen, olivatko Wrightin veljekset ensimmäisiä lentokoneen keksijöitä. Esimerkiksi Brasilian hallituksen kanta on, että brasilialainen Alberto Santos-Dumont olisi ollut lentokoneen keksijä.

KuvagalleriaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l Reynolds, Clark G. (toim. Gorman, Robert F.): ”Orville and Wilbur Wright”, Great Lives from History: The 20th Century 1901–2000, s. 4403–4407. Salem Press, 2008. ISBN 978-1-58765-345-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wrightin veljekset.