1963

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1963 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Rahanuudistus Suomessa, yksi uusi markka vastasi sen jälkeen sataa entistä markkaa.
1. tammikuuta – Valkeakosken kauppala muuttui kaupungiksi ja Espoon kunta kauppalaksi.
1. tammikuuta – Hiittinen, Inkoo ja Tammisaaren mlk muuttuivat kaksikielisiksi kunniksi.
9. tammikuuta – Kymmenen ihmistä sai surmansa Typpi Oy:n räjähdysturmassa Oulussa.
14. tammikuuta – George Wallacesta tuli Alabaman kuvernööri.
14. tammikuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle sanoi, ettei Britannia ”ollut vielä valmis” liittymään Euroopan talousyhteisöön EEC:hen.
22. tammikuuta – Charles de Gaulle ja Konrad Adenauer allekirjoittivat Ranskan ja Saksan liittotasavallan välisen Élysée-sopimuksen.
24. tammikuuta – Kreikan 22-vuotias kruununprinssi Konstantin ja Tanskan 16-vuotias prinsessa Anne-Marie kihlautuivat.
29. tammikuuta – Charles de Gaulle esti vetolla Britannian pääsyn Euroopan talousyhteisöön.
31. tammikuuta – Neuvostoliitto ja Iso-Britannia hyväksyivät Suomen Pariisin rauhansopimuksesta esittämän tulkinnan, jonka mukaan Suomi saa hankkia ohjuksia puolustuskäyttöön. Tämän jälkeen Suomi osti ohjuksia kummastakin maasta.
8. helmikuuta – Matkustus ja varojen siirto Kuubaan kiellettiin Yhdysvaltain kansalaisilta.
8. helmikuuta – Sisäministeri Eeli Erkkilä sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron Karjalaisen hallituksesta ja hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja Niilo Ryhtä. Erkkilä kuoli huhtikuun alussa ja hänen tilalleen Eduskuntaan tuli lakitieteen tohtori Aaro Kauppi.
16. helmikuuta – Väinö Linna vastaanotti Oslossa hänelle myönnetyn Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon (Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjasta).
4. maaliskuuta – Kuusi henkilöä tuomittiin Pariisissa kuolemaan presidentti Charles de Gaullen murhan suunnittelusta.
5. maaliskuuta – 16-vuotias koululainen Pirkko Ryhänen puukotettiin Helsingin Kumpulassa. Ehdonalaisessa ollut Torsti Ossian Koskinen tuomittiin teosta 12 vuodeksi kuritushuoneeseen ja eristettäväksi pakkolaitokseen. Koskinen todettiin syyttömäksi kärsittyään rangaistusta 7,5 vuotta ja näin ollen Ryhäsen puukottajaa ei ole löytynyt. Tapauksesta tehtiin elokuva Kujanjuoksu.
23. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa Isossa-Britanniassa. Tanskan edustajat Grethe & Jørgen Ingmann voittivat kappaleella ”Dansevise”.
27. maaliskuuta – Britanniassa Lordi Beechingin raportti ilmoitti suurista supistuksista raideliikenteessä, mikä tarkoitti muun muassa kolmanneksen asemista sulkemista. Supistustoimet saivat nimen ”Beechingin kirves”.

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta − Yhdysvaltalainen jazzlaulaja Ella Fitzgerald ja kanadalainen jazzpianisti Oscar Peterson saapuivat konserttimatkalle Suomeen.
7. huhtikuuta – Jugoslavia julistettiin sosialistiseksi tasavallaksi ja Josip Broz Tito sen elinikäiseksi presidentiksi.
9. huhtikuuta − Ison-Britannian entinen pääministeri Winston Churchill julistettiin Yhdysvaltain kunniakansalaiseksi.
12. huhtikuuta – Harjakorkeudessa ollut yhdeksänkerroksinen Asunto Oy Lahden Säästöhuipun asuintalo sortui Lahdessa rakennuksen betonivalussa olleiden vikojen vuoksi. Henkilövahingoilta vältyttiin.^[1]
15. huhtikuuta – 70 000 ihmistä protestoi ydinaseita vastaan marssimalla Lontoosta Aldermarstoniin.
20. huhtikuuta – Espanjalainen kommunistijohtaja Julian Grimau teloitettiin Madridissa hänen saatuaan kuolemantuomion Espanjan sisällissodan aikaisista rikoksista. Paavi Johannes XXIII ja Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov olivat vedonneet Espanjan valtionpäämieheen Francisco Francoon Grimaun armahtamiseksi.
25. huhtikuuta − Pohjoismaiden ulkoministerit tuomitsivat kokouksessaan Oslossa antamassaan julkilausumassa Etelä-Afrikan harjoittaman apartheid-politiikan.
26. huhtikuuta – Fidel Castro saapui Murmanskiin 45 päivää kestäneellä Neuvostoliiton-matkallaan. Castro vietti kolme päivää Kuolassa, josta hän jatkoi Moskovaan, Baikalille ja lopulta Taškentiin ja Samarkandiin.^[2]^[3]
29. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti säveltäjä Joonas Kokkosen ja fyysikko Erkki Laurilan akateemikoiksi.
1. toukokuuta – Yleisradio aloitti Sävelradion.
5. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen lähtivät valtiovierailulle Jugoslaviaan. Paluumatkallaan 12. toukokuuta presidenttipari kävi Unkarissa.
6. toukokuuta – Sveitsi liittyi Euroopan neuvoston jäseneksi.
19. toukokuuta – Indonesian parlamentti nimitti presidentti Ahmed Sukarnon virkaansa eliniäkseen.
25. toukokuuta – Afrikan yhtenäisyysjärjestö perustettiin Addis Abebassa Etiopiassa.
28. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ehdotti Paasikivi-seurassa pitämässään puheessa Pohjolan julistamista ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. Ehdotus sai muissa Pohjoismaissa viileän vastaanoton.
2. kesäkuuta – Orjuus julistettiin laittomaksi Saudi-Arabiassa.
3. kesäkuuta – Paavi Johannes XXIII (Angelo Giuseppe Roncall) kuoli 81-vuotiaana.
5. kesäkuuta – Britannian sotaministeri John Profumo erosi seksiskandaalin vuoksi.
11. kesäkuuta – Munkki Thích Quảng Đức sytytti itsensä tuleen Saigonissa protestoidakseen presidentti Ngô Đình Diệmin politiikkaa.
11. kesäkuuta – Kreikan pääministeri Konstantin Karamanlis erosi protestina kuninkaan vierailtua Isossa-Britanniassa.
15. kesäkuuta – Asikkalassa paljastettiin valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmarin patsas.
16. kesäkuuta – Valentina Tereškova lensi ensimmäisenä naisena avaruuteen.
16. kesäkuuta – Väinö Tanner jätti SDP:n puheenjohtajan tehtävät. Hänen seuraajakseen valittiin kansanedustaja Rafael Paasio, joka oli asettanut valintansa ehdoksi, ettei puoluesihteerinä toiminutta Väinö Leskistä valittaisi puolueen johtoon.
18. kesäkuuta – Australian armeijan räjäytyskoe Operation Blowdown
20. kesäkuuta – Ruotsin ilmavoimissa palvellut eversti Stig Wennerström pidätettiin Tukholmassa. Hän tunnusti 25. kesäkuuta toimittaneensa Neuvostoliitolle runsasta rahallista korvausta vastaan tietoja Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustuksesta 15 vuoden ajan. Wennerström vangittiin 28. kesäkuuta.
21. kesäkuuta – Giovanni Battista Montini valittiin uudeksi paaviksi. Hän otti nimen Paavali VI.
23. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy saapui vierailulle Länsi-Saksaan.
26. kesäkuuta – Presidentti Kennedy piti kuuluisan Ich bin ein Berliner -puheen Berliinin muurilla Länsi-Berliinissä.
29. kesäkuuta – Etelä-Afrikka erotettiin Kansainvälisestä työjärjestöstä ILO:sta.

heinäkuu–syyskuu

Yhdysvaltain varapresidentti Lyndon B. Johnson saapumassa valtiovierailulle Suomeen syyskuussa 1963.

5. heinäkuuta – Kiinalainen valtuuskunta saapui Moskovaan neuvottelemaan neuvostojohdon kanssa maiden välisistä ideologisista erimielisyyksistä. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina 20. heinäkuuta.
11. heinäkuuta – Armeija kaappasi vallan Ecuadorissa.
26. heinäkuuta – Skopjessa Jugoslaviassa kuoli maanjäristyksen seurauksena 1 070 ihmistä ja 75 % asukkaista menetti kotinsa.
26. heinäkuuta – Syncom, maailman ensimmäinen geostationaarinen satelliitti, laukaistiin kiertoradalleen.
27. heinäkuuta – Indonesian elinikäinen presidentti Sukarno julisti murskaavansa Malesian. Sota Borneosta jatkui vuoteen 1966.
5. elokuuta – Yhdysvallat, Britannia ja Neuvostoliitto solmivat ydinkokeet ilmakehässä, ulkoavaruudessa ja veden alla kieltäneen Osittaisen ydinkoekieltosopimuksen (Partial Test Ban Treaty, PTBT).
5. elokuuta – Suomalainen rauhanjärjestö Sadankomitea perustettiin.
5. elokuuta – Suomessa alkoi sotilaspoliisien koulutus Santahaminan varuskunnassa Helsingissä.
8. elokuuta – 16 miehen rikollisliiga teki Englannin historian suurimman junaryöstön Lontoon liepeillä. Ryöstäjät saivat saaliikseen käteistä rahaa liki 2,6 miljoonaa puntaa.
9. elokuuta – Tšekkoslovakia ilmoitti, että maan kommunistipuolueen entisen johtajan Rudolf Slánskýn maine oli puhdistettu. Slánský oli tuomittu tekaistujen syytteiden perusteella kuolemaan ja teloitettu vuonna 1952 Josif Stalinin käskystä.
11. elokuuta – Näyttelijä Ida Aalbergin muistokivi paljastettiin Janakkalan Leppäkoskella.
27. elokuuta – Suomen ja Neuvostoliiton solmima Saimaan kanavan vuokrasopimus astui voimaan.
28. elokuuta – Suuri mielenosoitusmarssi Washingtonissa, kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King piti kuuluisan puheensa I Have a Dream.
1. syyskuuta – Philips esitteli C-kasetin.
6. syyskuuta – Yhdysvaltain varapresidentti Lyndon B. Johnson saapui puolisonsa ja tyttärensä kanssa vierailulle Suomeen.
16. syyskuuta – Malesian liittovaltio luotiin Malaijin liittovaltion ja brittiläisten kolonioiden Singaporen ja Pohjois-Borneon yhdistyessä.
18. syyskuuta – Mellakoijat polttivat Britannian lähetystön Jakartassa protestoidakseen Malesian luomista.
18. syyskuuta – Helsingissä pidettiin Suomen kansanedustuslaitoksen satavuotisjuhla.

lokakuu–joulukuu

Kennedy Dallasin Main Streetillä vain minuutteja ennen salamurhaa.

6. lokakuuta – Pälkäneellä vietettiin Kostianvirran taistelun 250-vuotismuistojuhla.
6. lokakuuta – Naantalissa ja Naantalin maalaiskunnassa järjestettiin kunnallisvaalit tulevan kuntaliitoksen vuoksi.
8. lokakuuta – Maanvyörymän aiheuttama tsunami Vajontin padon tekojärveen tuhosi Fortognan kylän tappaen 1910 ihmistä Longaronen kunnassa Veneton alueella Italiassa.
9. lokakuuta – Ugandasta tuli tasavalta.
12. lokakuuta – Yhdysvaltalainen näyttelijä Jayne Mansfield saapui silloisen puolisonsa Mickey Hargitayn kanssa vierailulle Suomeen esiintyen Miss Skandinavia -kilpailussa Ruotsalaisessa teatterissa Helsingissä.^[4]
15. lokakuuta – Saksan liittokansleri Konrad Adenauer erosi virastaan. Uudeksi liittokansleriksi tuli talousministeri Ludwig Erhard.
16. lokakuuta – Valtatie 3:lla Sääksmäellä vihittiin käyttöön Vanajaveden ylittävä 205 metriä pitkä riippusilta.
18. lokakuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1968 kesäkisat Meksikon pääkaupungille Méxicolle.
21. lokakuuta – Kiinan ja Neuvostoliiton välinen rajakahakka Ussuri-joella.
23. lokakuuta – Neuvostoliitto syytti Kiinan johtajaa Mao Zedongia leninismin hylkäämisestä ja sen korvaamisesta henkilöpalvonnalla.
1. marraskuuta – SAK:ta edustaneet ministerit Onni Koski, Onni Närvänen ja Olavi Saarinen erosivat Karjalaisen hallituksesta. Heidän tilalleen nimitettiin Maalaisliiton Mauno Jussila ja Olavi Lahtela sekä sitoutumaton Olavi J. Mattila.
2. marraskuuta – Etelä-Vietnamin presidentti Ngô Đình Diệm murhattiin sotilasvallankaappauksessa. Kenraali Dương Văn Minh otti vallan.
5. marraskuuta – Suomen kielen oikeuksien satavuotismuistomerkki paljastettiin Parolannummella Hattulassa.
8. marraskuuta – Maarianhaminan lento-onnettomuudessa sai 22 ihmistä surmansa, kun Aero Oy:n DC-3 matkustajakone törmäsi lentomajakkaan laskeutuessaan Maarianhaminan lentoasemalle.
14. marraskuuta – Tulivuorenpurkaus loi Surtseyn saaren Islantiin.
20. marraskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi yksimielisesti kaikenlaisen rotusyrjinnän tuomitsevan päätöslauselman.
21. marraskuuta – Suomen Kansallisooppera täytti 90 vuotta.
22. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy ammuttiin Dallasissa. Teksasin kuvernööri John Connally haavoittui. Varapresidentti Lyndon B. Johnsonista tuli Yhdysvaltain 36. presidentti.
22. marraskuuta – Eduskunta esitti ponnen, ”että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin peruskoulumme uudistamiseksi yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti”. Ponsi hyväksyttiin äänin 123–68 enimmäkseen vasemmistopuolueiden ja maalaisliittolaisten kannattamana.
23. marraskuuta – Ensimmäinen osa BBC:n televisiosarjasta Doctor Who esitettiin Isossa-Britanniassa.
24. marraskuuta – Jack Ruby ampui John F. Kennedyn salamurhasta syytetyn Lee Harvey Oswaldin Dallasissa suorassa televisiolähetyksessä.
24. marraskuuta – Presidentti Lyndon B. Johnson vakuutti Yhdysvaltain jatkavan Etelä-Vietnamin taloudellista ja sotilaallista tukea.
25. marraskuuta – John F. Kennedy haudattiin Arlingtonin hautausmaalle. Suomea hautajaisissa edustivat ulkoministeri Veli Merikoski ja ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Max Jakobson.
29. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 103–91 uuden, vuoden 1964 alussa voimaan tulleen liikevaihtoverolain.
29. marraskuuta – Tesvisio ilmoitti supistavansa toimintaansa voimakkaasti talousvaikeuksien vuoksi.
12. joulukuuta – Kenia itsenäistyi, ensimmäisenä pääministerinä aloitti Jomo Kenyatta.
12. joulukuuta – Valtiovarainministeri Osmo P. Karttunen erosi hallituksesta.
16. joulukuuta – Kenia ja Sansibar hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
17. joulukuuta – SKDL:n kansanedustaja Yrjö Murto kuoli. Hänen tilalleen Eduskuntaan tuli Johannes Mustonen, joka puolestaan kuoli jo toukokuussa 1964.
18. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Karjalaisen hallitukselle ja nimitti kansliapäällikkö Reino Lehdon muodostaman virkamieshallituksen.
24. joulukuuta – Kyproksella alkoi lyhyt sisällissota turkkilaisten ja kreikkalaisten välillä.
31. joulukuuta – Rhodesian ja Njassamaan Keski-Afrikan liittovaltio purkautui.

tuntematon päivämäärä

Harvey Ball keksi tutun keltaisen hymynaamakuvion ☺.
D. H. Frisch ja J. H. Smith todistivat mesonin radioaktiivisen hajoamisen hidastuvan sen nopeuden vuoksi (katso: yleinen suhteellisuusteoria).
Geneetikko J. B. S. Haldane keksi termin ”klooni”.
Arecibon observatorio aloitti toimintansa.
Tukholmassa puhkesi isorokkoepidemia, jonka aikana tautiin sairastui 27 ja kuoli neljä ihmistä.
Elokuu − Porin Prikaati muutti uuteen Huovinrinteen varuskuntaan Säkylään.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

4. tammikuuta – Till Lindemann, saksalainen laulaja (”Rammstein”)
4. tammikuuta – May-Britt Moser, vuoden 2014 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut norjalainen neurotieteilijä
6. tammikuuta – Tony Halme, suomalainen nyrkkeilijä ja kansanedustaja (k. 2010)
7. tammikuuta – Rand Paul, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja senaattori
7. tammikuuta – Mari Rantasila, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja laulaja
14. tammikuuta – Steven Soderbergh, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
27. tammikuuta – Timo Kaunisto, suomalainen maatalousyrittäjä ja keskustalainen poliitikko
28. tammikuuta – Dan Spitz, yhdysvaltalainen kitaristi
2. helmikuuta – Eva Cassidy, yhdysvaltalainen laulaja (k. 1996)
3. helmikuuta – Lars Barmen, norjalainen kokki
13. helmikuuta – Ed Davis, brittiläinen kenraali ja Gibraltarin kuvernööri
13. helmikuuta – Götz Schubert, saksalainen näyttelijä
17. helmikuuta – Michael Jordan, yhdysvaltalainen koripalloilija
19. helmikuuta – Seal Henry Olusegun Olumide Adelo Samuel (”Seal”), brittiläinen laulaja
21. helmikuuta – Cecilie Enger, norjalainen kirjailija ja toimittaja
22. helmikuuta – Vijay Singh, fidžiläinen golfaaja
24. helmikuuta – Markus Mustajärvi, suomalainen vasemmistoliittolainen poliitikko
25. helmikuuta – Anna-Mari Kähärä, suomalainen säveltäjä, laulaja ja pianisti
26. helmikuuta – Jaakko Hämeen-Anttila, suomalainen arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori (k. 2023)
27. helmikuuta – Jan Stenfors (”Nasty Suicide”), suomalainen kitaristi (”Hanoi Rocks”)
1. maaliskuuta – Rob Affuso, yhdysvaltalainen rumpali, Skid Row -yhtyeen ent. jäsen
4. maaliskuuta – Wang Shu, kiinalainen arkkitehti
9. maaliskuuta – David Pogue, yhdysvaltalainen teknologiatoimittaja, tietokirjailija ja dokumenttiohjelmien juontaja
9. maaliskuuta – Jean-Marc Vallée, kanadalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja leikkaaja
10. maaliskuuta – Anna Maria Corazza Bildt, ruotsalainen poliitikko
12. maaliskuuta – Farahnaz Pahlavi, iranilainen prinsessa, shaahi Mohammed Reza Pahlavin tytär
14. maaliskuuta – Pedro Duque, espanjalainen astronautti
15. maaliskuuta – Bret Michaels, yhdysvaltalainen hard rock -laulaja
16. maaliskuuta – Jimmy DeGrasso, yhdysvaltalainen rumpali
16. maaliskuuta – Jerome Flynn, englantilainen näyttelijä ja laulaja
19. maaliskuuta – Rauno Linja-aho, suomalainen muusikko
20. maaliskuuta – Jan Zahradil, tšekkiläinen konservatiivipoliitikko
22. maaliskuuta – Hannu Virta, suomalainen jääkiekkoilija, maailmanmestari ja valmentaja
23. maaliskuuta – José Miguel González (”Míchel”), espanjalainen jalkapalloilija ja valmentaja
25. maaliskuuta – Stewart Sukuma, mosambikilainen muusikko
27. maaliskuuta – Quentin Tarantino, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä, käsikirjoittaja ja tuottaja
28. maaliskuuta – Leena Harkimo, suomalainen kansanedustaja
30. maaliskuuta – Kari-Pekka Klinga, suomalainen koripalloilija

Huhtikuu–kesäkuu

4. huhtikuuta – Arto Pirttilahti, suomalainen Keskustan kansanedustaja
4. huhtikuuta – Steve Smith, kanadalainen jääkiekkoilija
5. huhtikuuta – Riku Kiri, suomalainen voimamies
8. huhtikuuta – Julian Lennon, englantilainen muusikko (John Lennonin vanhempi poika)
8. huhtikuuta – Dean Norris, yhdysvaltalainen näyttelijä
13. huhtikuuta – Garri Weinstein (”Garri Kasparov”), venäläinen šakinpelaaja (maailmanmestari)
15. huhtikuuta – Hillevi Engström, ruotsalainen kokoomuspoliitikko
17. huhtikuuta – Markku Lukka, suomalainen näyttelijä
18. huhtikuuta – Hannu Henriksson, suomalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkoerotuomari
19. huhtikuuta – Conan O’Brien, yhdysvaltalainen koomikko ja talk show -isäntä
21. huhtikuuta – Ari Tegelberg, suomalainen jalkapalloilija (k. 2000)
24. huhtikuuta – Charlot Salwai, vanuatulainen poliitikko
26. huhtikuuta – Jet Li, kiinalainen näyttelijä
26. huhtikuuta – Brono Starr (oik. Jarmo Linna), suomalainen rockmuusikko
30. huhtikuuta – Steve Smith, kanadalais-skotlantilainen jääkiekkoilija
8. toukokuuta – Michel Gondry, ranskalainen elokuvaohjaaja
10. toukokuuta – Rich Moore, yhdysvaltalainen animaatio-ohjaaja
10. toukokuuta – Lisa Nowak, yhdysvaltalainen astronautti
11. toukokuuta – Gunilla Carlsson, ruotsalainen kokoomuspoliitikko
15. toukokuuta – Grant Heslov, yhdysvaltalainen näyttelijä, elokuvatuottaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja
24. toukokuuta – Tiina Bergström, suomalainen näyttelijä (k. 2016)
24. toukokuuta – Ivan Capelli, italialainen autourheilija
25. toukokuuta – Mike Myers, kanadalainen näyttelijä ja koomikko
27. toukokuuta – Maria Walliser, sveitsiläinen alppihiihtäjä
30. toukokuuta – Timo Kiiskinen, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
3. kesäkuuta – Juha Rehula, suomalainen Keskustan kansanedustaja ja ministeri
5. kesäkuuta – Johan Rheborg, ruotsalainen koomikko
6. kesäkuuta – Jason Isaacs, brittiläinen näyttelijä
9. kesäkuuta – Johnny Depp, yhdysvaltalainen näyttelijä (Saksikäsi Edward)
11. kesäkuuta – Marjo-Riitta Ruuska, suomalainen teologi ja historioitsija
11. kesäkuuta – Jyrki Kiiskinen, suomalainen kirjailija
13. kesäkuuta – Bettina Bunge, saksalainen tennispelaaja
16. kesäkuuta – James Fullington (”Sandman”), yhdysvaltalainen show-painija
17. kesäkuuta – Greg Kinnear, yhdysvaltalainen näyttelijä
18. kesäkuuta – Rumen Radev, bulgarialainen kenraalimajuri, ilmavoimien komentaja ja poliitikko
18. kesäkuuta – Darren Reed (”Dizzy Reed”), yhdysvaltalainen kosketinsoittaja (”Guns N’ Roses”)
16. kesäkuuta – James Fullington (”Sandman”), yhdysvaltalainen show-painija
20. kesäkuuta – Kelly Gray, yhdysvaltalainen kitaristi ja musiikkituottaja
25. kesäkuuta – Georgios Kyriacos Panayiotou (”George Michael”), kreikkalais-brittiläinen laulaja (”Wham!”; k. 2016)
29. kesäkuuta – Jaakko Kiander, suomalainen ekonomisti
29. kesäkuuta – Anne-Sophie Mutter, saksalainen viulisti
30. kesäkuuta – Yngwie Malmsteen, ruotsalainen kitaristi

Heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Juha Virtanen, suomalainen jääkiekkoilija
4. heinäkuuta – Thomas Dausgaard, tanskalainen kapellimestari
4. heinäkuuta – Hannu Pohjannoro, suomalainen säveltäjä
5. heinäkuuta – Edie Falco, yhdysvaltalainen näyttelijä
7. heinäkuuta – Ulla Tiililä, suomalainen kielitieteilijä
17. heinäkuuta – Letsie III, Lesothon kuningas
17. heinäkuuta – Matti Nykänen, suomalainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja) (k. 2019)
18. heinäkuuta – Marc Girardelli, itävaltalaissyntyinen luxemburgilainen alppihiihtäjä
25. heinäkuuta – Johanna Reilin, suomalainen näyttelijä
29. heinäkuuta – Asta Ovaska, suomalainen kuulantyöntäjä
30. heinäkuuta – Lisa Kudrow, yhdysvaltalainen näyttelijä
30. heinäkuuta – Antoni Martí, andorralainen arkkitehti, Andorran pääministeri (k. 2023)
1. elokuuta – Greg Adams, kanadalainen jääkiekkoilija
1. elokuuta – Artis Leon Ivey, Jr. (”Coolio”), yhdysvaltalainen rap-artisti (k. 2022)
2. elokuuta – Jaana Sandström, Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston vararehtori
3. elokuuta – James Hetfield, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi (”Metallica”)
3. elokuuta – Isaiah Washington, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. elokuuta – Whitney Houston, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2012)
9. elokuuta – Tarja Filatov, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
13. elokuuta – Sridevi, intialainen elokuvanäyttelijä (k. 2018)
15. elokuuta – Alejandro González Iñárritu, meksikolainen Oscar-palkittu ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
19. elokuuta – Rolf Magnus Joakim Larsson (”Joey Tempest”), ruotsalainen laulaja (”Europe”)
19. elokuuta – John Stamos, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. elokuuta – Muhammad VI, Marokon kuningas
24. elokuuta – Hideo Kojima, japanilainen pelisuunnittelija
29. elokuuta – Hilde Frafjord Johnson, norjalainen poliitikko
30. elokuuta – Michael Chiklis, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. syyskuuta – Guido Imbens, vuoden 2021 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut alankomaalainen taloustieteilijä
4. syyskuuta – Sami Takamäki (”Sam Yaffa”), suomalainen basisti (”Hanoi Rocks”)
6. syyskuuta – Simo Frangén, suomalainen maisteri ja koomikko
9. syyskuuta – Anu Vehviläinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
11. syyskuuta – Alan Davey, brittiläinen basisti
11. syyskuuta – Vesa-Pekka Hautamäki (”Costello”), suomalainen muusikko (”Popeda”)
15. syyskuuta – Kari Slaatsveen, norjalainen toimittaja
21. syyskuuta – Donovan Ruddock, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
24. syyskuuta – Peter Engman, ruotsalainen näyttelijä
24. syyskuuta – Juha Laaksonen, suomalainen jalkapalloilija (k. 2013)
25. syyskuuta – Tate Donovan, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Maria Ressa, vuoden 2020 Nobelin rauhanpalkinnon saanut filippiiniläinen toimittaja ja uutissivuston perustaja
4. lokakuuta – Saska Saarikoski, suomalainen toimittaja
9. lokakuuta – Åsa Jinder, ruotsalainen avainviulisti
11. lokakuuta – Jelena Belevskaja, valkovenäläinen pituushyppääjä
11. lokakuuta – Fernando Villavicencio, ecuadorilainen poliitikko (k. 2023)
17. lokakuuta – Petri Alanko, suomalainen huilisti
18. lokakuuta – Sigvart Dagsland, norjalainen muusikko
19. lokakuuta – Antti Pesonen, suomalainen poliitikko, Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja (k. 2017)
20. lokakuuta – Anatoli Hrapati, kazakstanilainen painonnostaja (k. 2008)
20. lokakuuta – Jann Sjursen, tanskalainen poliitikko
28. lokakuuta – Eros Ramazzotti, italialainen muusikko
31. lokakuuta – Anita Bay Bundegaard, tanskalainen poliitikko
31. lokakuuta – Eija Koriseva, suomalainen laulaja
31. lokakuuta – Dermot Mulroney, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. marraskuuta – Jens Johansson, ruotsalainen kosketinsoittaja
2. marraskuuta – Borut Pahor, Slovenian presidentti
5. marraskuuta – Tatum O’Neal, yhdysvaltalainen näyttelijä
6. marraskuuta – Tsuyoshi Ihara, japanilainen näyttelijä
9. marraskuuta – Biagio Antonacci, italialainen poplaulaja ja lauluntekijä
13. marraskuuta – Mari Mörö, suomalainen kirjailija
20. marraskuuta – William Timothy Gowers, brittiläinen matemaatikko
24. marraskuuta – Henjo Richter, saksalainen kitaristi, kosketinsoittaja ja taustalaulaja
27. marraskuuta – Charlie Benante, yhdysvaltalainen kitaristi ja laulaja
27. marraskuuta – Roland Nilsson, ruotsalainen jalkapalloilija ja valmentaja
3. joulukuuta – Lauri Aaltonen, suomalainen kasvaingenomiikan professori
16. joulukuuta – Benjamin Bratt, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. joulukuuta – James Mangold, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja
18. joulukuuta – Brad Pitt, yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvatuottaja
20. joulukuuta – Elena, espanjalainen prinsessa, kuningas Juan Carlos I:n tytär
20. joulukuuta – Richard Järnefelt, suomalainen pianisti, pappi, pianopedagogi ja säveltäjä (k. 2017)
23. joulukuuta – Jess Harnell, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
24. joulukuuta – Caroline Aherne, brittiläinen näyttelijä ja käsikirjoittaja (k. 2016)
24. joulukuuta – Timo Jutila, suomalainen jääkiekkoilija
24. joulukuuta – Neil Turbin, yhdysvaltalainen thrash metal -laulaja
26. joulukuuta – Lars Ulrich, tanskalainen rumpali (”Metallica”)
30. joulukuuta – Kari-Pekka Kyrö, suomalainen hiihtäjä ja hiihtovalmentaja
31. joulukuuta – Mikkey Dee, ruotsalainen rumpali
31. joulukuuta – Scott Ian, yhdysvaltalainen kitaristi

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1963 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – Olavi Nuorto (”Olli Nuorto”), suomalainen kirjailija (s. 1907)
2. tammikuuta – Richard Ewing Powell (”Dick Powell”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1904)
6. tammikuuta – Martti Heikura, suomalainen arkkitehti (s. 1909)
8. tammikuuta – Abdulkarim Qasim, Irakin pääministeri (s. 1914)
8. tammikuuta – Adolf Weber, saksalainen kansantaloustieteilijä (s. 1876)
18. tammikuuta – Hugh Gaitskell, englantilainen poliitikko (s. 1906)
20. tammikuuta – Wipert von Blücher, saksalainen lakimies ja diplomaatti (s. 1883)
22. tammikuuta – Nadežda de Torby, venäläissyntyinen kreivitär, Romanov-suvun jäsen (s. 1896)
23. tammikuuta – Józef Gosławski, puolalainen kuvanveistäjä ja mitalitaiteilija (s. 1908)
25. tammikuuta – Pauli Marttina (”Paukka”, ”Kalmiston Janne”), suomalainen majuri, kaukopartiomies ja kirjailija (s. 1898)
26. tammikuuta – Aaron Tenkanen, suomalainen urkuri ja säveltäjä (s. 1880)
28. tammikuuta – John Farrow, australialainen elokuvaohjaaja (s. 1904)
28. tammikuuta – Jean Piccard, sveitsiläis-yhdysvaltalainen kemisti, insinööri, professori ja aeronautti (s. 1884)
29. tammikuuta – Robert Frost, yhdysvaltalainen Pulitzer-palkittu runoilija (s. 1874)
30. tammikuuta – Francis Poulenc, ranskalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1899)
6. helmikuuta – Christian Christiansen, tanskalainen poliitikko (s. 1895)
6. helmikuuta – Jalmari Vaula, suomalainen kirjailija (s. 1890)
8. helmikuuta – Sophie Mannerheim nuorempi, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin tytär (s. 1895)
9. helmikuuta – Abdulkarim Qasim, irakilainen sotilas ja poliitikko, vuoden 1958 sotilasvallankaappauksen johtaja (s. 1914)
11. helmikuuta – Sylvia Plath, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1932)
12. helmikuuta – Woldemar Hägglund, suomalainen jääkärikenraali (s. 1893)
13. helmikuuta – Yrjö Paatero, suomalainen hammaslääkäri ja professori (s. 1901)
18. helmikuuta – Fernando Tambroni, italialainen poliitikko ja pääministeri (s. 1901)
26. helmikuuta – Lauri Kettunen, suomalainen kielitieteilijä (s. 1885)
26. helmikuuta – Artturi Leinonen, suomalainen opettaja, sanomalehtimies, poliitikko ja kirjailija (Päin nousevan Suomen rantaa) (s. 1888)
28. helmikuuta – Rajendra Prasad, Intian ensimmäinen presidentti (s. 1884)
4. maaliskuuta – William Carlos Williams, yhdysvaltalainen runoilija (s. 1888)
5. maaliskuuta – Virginia Patterson Hensley (”Patsy Cline”), yhdysvaltalainen country-laulaja (s. 1932)
6. maaliskuuta – Torsten Westerlund, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1888)
13. maaliskuuta – Harald Lindberg, suomalainen kasvitieteilijä, Helsingin yliopiston kasvimuseon kustos (s. 1871)
18. maaliskuuta – Herman Zetterberg, ruotsalainen poliitikko, ministeri ja hovioikeuden presidentti (s. 1904)
24. maaliskuuta – Peder Holt, norjalainen poliitikko (s. 1899)
25. maaliskuuta – Davey Moore, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (kevyen välisarjan maailmanmestari) (s. 1933)
28. maaliskuuta – Antoine Balpêtré, ranskalainen näyttelijä (s. 1898)
29. maaliskuuta – August Rei, virolainen sosiaalidemokraattinen poliitikko (s. 1886)

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Eeli Erkkilä, suomalainen pienviljelijä ja poliitikko (s. 1909)
4. huhtikuuta – Oskari Tokoi, suomalainen lehtimies ja poliitikko (Eduskunnan puhemies) (s. 1873)
5. huhtikuuta – Heikki Toppila, suomalainen kirjailija ja toimittaja (s. 1885)
6. huhtikuuta – Oscar Furuhjelm, suomalainen graafikko (s. 1880)
14. huhtikuuta – Väinö Myllyrinne, järvenpääläinen kanalanhoitaja (Suomen pisin mies) (s. 1909)
14. huhtikuuta – Markus Niskala, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1890)
16. huhtikuuta – Kerttu Wanne, suomalainen viulutaiteilija ja kirjailija (s. 1905)
20. huhtikuuta – Julián Grimau, espanjalainen kommunistimilitantti (s. 1911)
20. huhtikuuta – Bertil Tallberg, suomalainen kauppaneuvos, liikkeenjohtaja, kilpapurjehtija ja olympiamitalisti (s. 1883)
23. huhtikuuta – Yitzhak Ben-Zvi, Israelin presidentti (s. 1884)
2. toukokuuta – Abd el-Krim, marokkolainen sissijohtaja Rifin sodassa (s. 1882)
4. toukokuuta – Juhani Jaskari, suomalainen kääntäjä (s. 1930)
10. toukokuuta – Gianfranco Comotti, italialainen kilpa-autoilija (s. 1906)
11. toukokuuta – Herbert Gasser, vuoden 1944 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen professori (s. 1888)
18. toukokuuta – Domna Huovinen, vienankarjalainen runonlaulaja (s. 1878)
24. toukokuuta – Elmore James, yhdysvaltalainen blues-kitaristi ja -laulaja (s. 1918)
3. kesäkuuta – Johannes XXIII, paavi (s. 1881)
3. kesäkuuta – Nâzım Hikmet, turkkilainen runoilija (s. 1902)
7. kesäkuuta – Eino Kilpi, suomalainen poliitikko, ministeri ja sanomalehtimies (s. 1889)
7. kesäkuuta – ZaSu Pitts, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1894)
9. kesäkuuta – Emil Mantila, suomalainen oopperalaulaja (s. 1884)
10. kesäkuuta – Woldemar Lojander, suomalainen lääkäri ja hygienian professori (s. 1895)
12. kesäkuuta – Medgar Evers, yhdysvaltalainen kansalaisoikeustaiteilija ja NAACP:n organisaattori (s. 1925)
12. kesäkuuta – Aarne Sihvo, suomalainen jääkärikenraali (Puolustusvoimain komentaja) (s. 1889)
14. kesäkuuta – Olav Hindahl, norjalainen poliitikko (s. 1892)
15. kesäkuuta – Eero Rydman, suomalainen poliitikko ja ylipormestari (s. 1889)
18. kesäkuuta – Pedro Armendáriz, meksikolais-yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1912)

Heinäkuu–syyskuu

22. heinäkuuta – Frank Dobson, brittiläinen kuvanveistäjä (s. 1886)
25. heinäkuuta – Ugo Cerletti, italialainen neurologi, joka keksi psykiatriassa käytettävän sähköhoidon (s. 1877)
25. heinäkuuta – Gösta Stoltz, ruotsalainen shakinpelaaja (s. 1904)
29. heinäkuuta – Antti Junes, suomalainen maalaisliittolainen poliitikko ja ministeri (s. 1874)
30. heinäkuuta – Sven-Erik Rosenlew, suomalainen toimitusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1902)
1. elokuuta – Kunto Karapää, suomalainen näyttelijä (s. 1913)
5. elokuuta – Mirjami Kuosmanen, suomalainen näyttelijä (s. 1915)
14. elokuuta – Hilja Gestrin, suomalainen arkkitehti (s. 1882)
27. elokuuta – A. E. Järvinen, suomalainen eräkirjailija (s. 1891)
31. elokuuta – Georges Braque, ranskalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (s. 1882)
2. syyskuuta – Väinö Kuoppala, suomalainen agronomi, kauppias ja Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1914)
4. syyskuuta – Robert Schuman, Ranskan pääministeri (Euroopan unionin ”isä”) (s. 1886)
8. syyskuuta – Edwin Linkomies, suomalainen Rooman kirjallisuuden professori, Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri sekä Suomen pääministeri (s. 1894)
17. syyskuuta – Eduard Spranger, saksalainen kulttuurifilosofi (s. 1882)

Lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – Ulrik Olsen, norjalainen poliitikko (s. 1885)
7. lokakuuta – Gustaf Gründgens, saksalainen näyttelijä ja ohjaaja (s. 1899)
11. lokakuuta – Jean Cocteau, ranskalainen runoilija ja kirjailija (s. 1889)
11. lokakuuta – Édith Giovanna Gassion (”Édith Piaf”), ranskalainen laulaja (s. 1915)
17. lokakuuta – Martha Lagercrantz, suomalainen taidemaalari (s. 1880)
22. lokakuuta – Heikki Järnefelt, suomalainen limnologian professori (s. 1891)
29. lokakuuta – Adolphe Menjou, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1890)
30. lokakuuta – Uno Aro, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1899)
31. lokakuuta – Roine Rikhard Ryynänen (”R. R. Ryynänen”), suomalainen laulaja ja iskelmäsanoittaja (s. 1891)
1. marraskuuta – Olavi Siippainen, suomalainen kirjailija (s. 1915)
2. marraskuuta – Ngô Đình Diệm, Etelä-Vietnamin presidentti (s. 1901)
8. marraskuuta – Pekka Yli-Niemi, suomalainen mäkihyppääjä ja liikennelentäjä (s. 1937)
11. marraskuuta – Kustaa Levälahti, suomalainen urheiluvaikuttaja, Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja 1934–1937 (s. 1882)
18. marraskuuta – Aatto Kaljunen, suomalainen rehtori ja tietokirjailija (s. 1907)
19. marraskuuta – Carmen Amaya, espanjalainen flamencotanssija (s. 1913)
22. marraskuuta – Aldous Huxley, englantilainen kirjailija (s. 1894)
22. marraskuuta – John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti (s. 1917)
22. marraskuuta – C. S. Lewis, irlantilaissyntyinen tutkija ja kirjailija (Narnian tarinat) (s. 1898)
24. marraskuuta – Lee Harvey Oswald, yhdysvaltalainen sotilas (John F. Kennedyn murhasta epäilty) (s. 1939) (ammuttiin)
30. marraskuuta – Phil Baker, yhdysvaltalainen radiojuontaja, näyttelijä ja koomikko (s. 1896)
3. joulukuuta – Knute Hill, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1876)
5. joulukuuta – Karl Amadeus Hartmann, saksalainen säveltäjä (s. 1905)
5. joulukuuta – Herbert Lehman, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko, kuvernööri ja senaattori (s. 1878)
8. joulukuuta – Sarit Thanarat, thaimaalainen sotamarsalkka ja pääministeri (s. 1897)
11. joulukuuta – Jorma Valkama, suomalainen pituushyppääjä (s. 1928)
12. joulukuuta – Theodor Heuss, ensimmäinen Saksan liittopresidentti (s. 1884)
14. joulukuuta – Erich Ollenhauer, Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen, SPD:n johtaja (s. 1901)
16. joulukuuta – Aimo Andersson (”A. Aimo”), suomalainen iskelmälaulaja (s. 1911)
16. joulukuuta – Jalmari Leino, suomalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1892)
17. joulukuuta – Yrjö Murto, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (s. 1899)
19. joulukuuta – Alan Gardiner, englantilainen egyptologi (s. 1879)
20. joulukuuta – Paul Constantinescu, romanialainen säveltäjä (s. 1909)
21. joulukuuta – Lars Vegard, norjalainen fysiikan professori (s. 1880)
28. joulukuuta – Paul Hindemith, saksalainen säveltäjä (Cardillac) (s. 1895)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1964, Otava 1963, Helsinki, s. 33.
↑ When Fidel Castro visited Murmansk Barents Observer. Arkistoitu 7.7.2011. Viitattu 31.1.2009.
↑ Moscow Grants $US 20 Million to Havana RussiaToday. Arkistoitu 1.2.2009. Viitattu 31.1.2009.
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1965, s. 9. Helsinki: Otava, 1964.

[1] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1964, Otava 1963, Helsinki, s. 33.

[2] When Fidel Castro visited Murmansk Barents Observer. Arkistoitu 7.7.2011. Viitattu 31.1.2009.

[3] Moscow Grants $US 20 Million to Havana RussiaToday. Arkistoitu 1.2.2009. Viitattu 31.1.2009.

[4] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1965, s. 9. Helsinki: Otava, 1964.

[1]

[2]

[3]

[4]