Konstantin II

Mitalit
Maa: <img alt="" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Greece.svg/23px-Flag_of_Greece.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" data-file-width="600" data-file-height="400"> Kreikka
miesten purjehdus
<img alt="Olympiarenkaat" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a9/Olympic_rings_with_white_rims.svg/27px-Olympic_rings_with_white_rims.svg.png" decoding="async" width="27" height="13" data-file-width="1020" data-file-height="495"> Olympialaiset

Konstantin II
Helleenien kuningas
Valtakausi	6. maaliskuuta 1964 – 1. kesäkuuta 1973
Edeltäjä	Paul I
Seuraaja	Monarkia lakkautettu (Geórgios Papadópoulos presidenttinä)
Syntynyt	2. kesäkuuta 1940; Ateena, Kreikka
Kuollut	10. tammikuuta 2023 (82 vuotta); Ateena, Kreikka
Puoliso	Anne-Marie
Lapset	Prinsessa Alexia; Kruunuprinssi Pavlos; Prinssi Nikolaos; Prinsessa Theodora; Prinssi Philippos
Suku	Glücksburg
Isä	Paul I
Äiti	Hannoverin Frederika
Uskonto	ortodoksi

Tämä artikkeli kertoo Kreikan kuninkaasta. Keskiaikaisesta Skotlannin kuninkaasta kertoo artikkeli Konstantin II (Skotlanti).

Konstantin II^[1] (kreik. Κωνσταντίνος Β΄, Konstantínos II, 2. kesäkuuta 1940 – 10. tammikuuta 2023 Ateena, Kreikka^[2]) oli Helleenien kuningas ja Tanskan prinssi. Hän toimi Kreikan viimeisenä monarkkina 6. maaliskuuta 1964 – 1. kesäkuuta 1973.

ElämäMuokkaa

Konstantin oli kuningas Paulin ja Hannoverin Frederikan poika. 20-vuotiaana hän kilpaili Rooman vuoden 1960 kesäolympialaisissa ja voitti kultaa purjehduksessa Louhi-luokassa.^[3]

Kuninkaana Konstantinilla oli myrskyisät välit keskustalaisen pääministerinsä Geórgios Papandréoun kanssa. Kun Papandréou vuonna 1965 erosi jouduttuaan Konstantinin kanssa riitaan armeijan hallinnasta, syntyi sekasortoinen tilanne, joka johti Kreikan sotilasjuntan sotilasvallankaappaukseen 21. huhtikuuta 1967.

Joulukuussa Konstantin II yritti syrjäyttää juntan, mutta syrjäytyksen epäonnistuttua hän pakeni perheineen Roomaan. Monarkia jatkui valtionhoitajien johtamana ja everstijuntan de facto alaisuudessa. Vuonna 1973 sotilasjuntta lopetti monarkian ja julisti tasavallan. Joulukuussa 1974 uusi Konstantínos Karamanlíksen demokraattinen hallitus järjesti monarkian lopetuksesta kansanäänestyksen, joka vahvisti tasavaltaisen järjestelmän. Monarkian jatkaminen sai vain yhden kolmasosan annetuista äänistä.

Konstantin oli monta vuotta ei-toivottu henkilö, sillä hän vaati entisen perheomaisuuden, jota Kreikan valtio väitti kuninkaalliseksi omaisuudeksi, palauttamista. Oikeus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Kreikan valtion maksamaan murto-osan Konstantinin hakemista korvauksista.^[4]

Vuonna 1964 Konstantin II nai Tanskan prinsessan Anne-Marien (s. 1946), joka on Tanskan kuningattaren Margareeta II:n sisar. Avioliiton myötä Anne-Marien nimi muutettiin Anna-Mariaksi. Jos monarkia palaisi, tulisi kuninkaaksi Konstantinin jälkeen hänen vanhin poikansa. Kruununprinssinä Konstantinilla oli Pavlos (s. 1967). Pavloksen lisäksi Konstantinilla ja Anna-Marialla oli neljä lasta: prinssit Nikolaos (s. 1969) ja Philippos (s. 1986) sekä prinsessat Alexia (s. 1965) ja Theodora (s. 1983).

Konstantin II:n sisar Sofía on Espanjan entisen kuninkaan Juan Carlos I:n vaimo. Konstantin ja Anna-Maria elivät pitkään maanpaossa Lontoossa ja olivat Walesin prinssi Charlesin hyviä ystäviä. Konstantin II oli prinssi Williamin kummi.^[4]

Vuonna 2013 Konstantin II ja Anna-Maria asettuivat pysyvästi Kreikkaan.^[4]

LähteetMuokkaa

↑ Korkeamäki, Esko: Euroopan monarkit, s. 100–107. Sukuseurojen keskusliitto, 2004. ISBN 951-692-575-8.
↑ STT–AFP: Kreikan viimeinen kuningas Konstantin II on kuollut is.fi. 11.1.2023. Viitattu 11.1.2023.
↑ Crown Prince Konstantinos Sports Reference. Arkistoitu 23.4.2016. Viitattu 20.3.2016.
↑ ^a ^b ^c Greece's former king goes home after 46-year exile The Guardian. 15.12.2013. Viitattu 20.3.2016.