Avaa päävalikko

Matti Nykänen

suomalainen mäkihyppääjä
Tämä artikkeli käsittelee mäkihyppääjää. Jääkäristä kertoo artikkeli Matti Nykänen (jääkäri).

Matti Ensio Nykänen (vuosina 1996–1998 Paanala, 17. heinäkuuta 1963 Jyväskylä4. helmikuuta 2019 Lappeenranta)[1][2] oli suomalainen mäkihyppääjä.[3][4][5]

Matti Nykänen
Matti Nykänen 2014.
Matti Nykänen 2014.
Henkilötiedot
Koko nimi Matti Ensio Nykänen
Syntynyt 17. heinäkuuta 1963
Jyväskylä, Suomi
Kuollut 4. helmikuuta 2019 (55 vuotta)
Lappeenranta, Suomi
Mäkihyppääjä
Pituus 177 cm
Seura Jyväskylän Hiihtoseura
Suksimerkki Elan, Kneissl, Atomic
Maailmancup
Kaudet 19811991
Voitot 46,
4 kokonaisvoittoa
(1983, 1985, 1986, 1988),
2 Keski-Euroopan mäkiviikon voittoa
Palkintokorokkeella 76
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Mäkihyppy
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Sarajevo 1984 Suurmäki
Kultaa Kultaa Calgary 1988 Suurmäki
Kultaa Kultaa Calgary 1988 Normaalimäki
Kultaa Kultaa Calgary 1988 Joukkuemäki
Hopeaa Hopeaa Sarajevo 1984 Normaalimäki
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Oslo 1982 Suurmäki
Kultaa Kultaa Engelberg 1984 Joukkuemäki
Kultaa Kultaa Seefeld 1985 Joukkuemäki
Kultaa Kultaa Oberstdorf 1987 Joukkuemäki
Kultaa Kultaa Lahti 1989 Joukkuemäki
Hopeaa Hopeaa Oberstdorf 1987 Normaalimäki
Pronssia Pronssia Oslo 1982 Joukkuemäki
Pronssia Pronssia Seefeld 1985 Suurmäki
Pronssia Pronssia Lahti 1989 Suurmäki
Lentomäen MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Planica 1985 Lentomäki
Hopeaa Hopeaa Vikersund 1990 Lentomäki
Pronssia Pronssia Harrachov 1983 Lentomäki
Pronssia Pronssia Kulm 1986 Lentomäki
Pronssia Pronssia Oberstdorf 1988 Lentomäki
Nuorten MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Schonach 1981 Normaalimäki
Veteraanien MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Taivalkoski 2008 K38
Kultaa Kultaa Harrachov 2011 K40
Pronssia Pronssia Ziri / Kranj 2010 K29
SM-kilpailut
Kultaa Kultaa 13 kpl
Hopeaa Hopeaa 2 kpl
Pronssia Pronssia 7 kpl

Nykänen voitti urallaan viisi olympiamitalia (joista neljä kultaa – kolme henkilökohtaista ja yksi joukkue), 14 maailmanmestaruusmitalia (kuusi kultaa) ja 22 Suomen-mestaruusmitalia (13 kultaa). Mäkihypyn maailmancupin hän voitti neljästi, ja osakilpailuvoittoja hänellä on 46, mikä oli ennätys helmikuuhun 2013 saakka. Lisäksi Nykänen saavutti veteraanien MM-kilpailuissa kolme mitalia, joista kaksi kultaa.

Nykänen pysyi julkisuudessa myös urheilu-uransa jälkeen ja teki uraa laulajana. Jyväskylässä on Matti Nykäsen mukaan nimetty hyppyrimäki, Matti Nykäsen mäki.

Urheilu-uraMuokkaa

Nykänen nousi mäkihypyn huipputasolle vuonna 1981, jolloin hän voitti nuorten maailmanmestaruuden sekä ensimmäisen aikuisten Suomen-mestaruutensa. Vuonna 1983 hän voitti Keski-Euroopan mäkiviikon ja lentomäen MM-kisoissa hän saavutti pronssia. Nykänen voitti myös kauden maailmancupin. Vuonna 1984 hän voitti Sarajevon olympialaisissa suurmäen olympiakultaa ja normaalimäen olympiahopeaa. Samana vuonna järjestetyissä joukkuemäen MM-kisoissa Suomen joukkue, jossa Nykänen hyppäsi, voitti MM-kultaa.[6]

Nykänen paranteli vuosina 1984 ja 1985 mäkihypyn maailmanennätystä neljä kertaa. Ensimmäinen ennätys oli 182 metriä ja viimeinen 191 metriä. Seefeldin MM-kisoissa 1985 hän voitti suurmäessä MM-pronssia ja oli mukana voittamassa joukkuemäen MM-kultaa. Hän voitti saman kauden aikana myös lentomäen maailmanmestaruuden ja maailmancupin. Vuoden lopussa hänet valittiin Suomen vuoden urheilijaksi. Nykänen voitti vuonna 1986 lentomäen MM-pronssia ja maailmancupin kokonaiskilpailun. Seuraavalla kaudella hän voitti Oberstdorfin MM-kisoissa normaalimäen MM-hopeaa ja joukkuekilpailussa MM-kultaa.[6]

Nykänen voitti keväällä 1988 jälleen Keski-Euroopan mäkiviikon. Calgaryn olympialaisissa hän voitti kolme olympiakultaa: normaali- ja suurmäen henkilökohtaiset kilpailut sekä joukkuekilpailun. Hän voitti samana vuonna myös lentomäen MM-pronssia, maailmancupin ja Suomen vuoden urheilija -äänestyksen. Seuraavana vuonna Nykänen voitti Lahden MM-kisoissa suurmäen MM-pronssia ja joukkuemäen MM-kultaa.[6]

Nykänen oli 177 cm pitkä ja painoi aktiiviuransa aikana 60 kg. Hän edusti Jyväskylän Hiihtoseuraa. Hänen valmentajinaan toimivat Matti Pulli ja Risto Pirttimäki.[6]

SaavutuksetMuokkaa

 
Matti Nykäsen olympia-, MM- ja SM-mitalit Urheilumuseossa. Kokoelman omistaa Suomen Urheilumuseosäätiö[7]

Nykäsen merkittävimmät saavutukset ovat neljä olympiakultaa ja yksi olympiahopea mäkihypyssä:

Calgaryssa Nykänen voitti ensimmäisenä samoissa olympiakisoissa sekä suur- että normaalimäen kilpailut sekä voitti kultaa olympiakisojen historian ensimmäisessä mäkihypyn joukkuekilpailussa. Nykänen oli kolmella kultamitalillaan Calgaryn talvikisojen menestyksekkäin urheilija.

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Nykänen voitti viisi kultaa, yhden hopean ja kolme pronssia. Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa hän voitti yhden kullan, yhden hopean ja kolme pronssia ja rikkoi Planican kisoissa 1985 silloisen lentomäen maailmanennätyksen 191 metrin hypyllään. Ennätys rikkoontui vuonna 1987 samassa mäessä, kun puolalainen Piotr Fijas hyppäsi 194 metriä. Nykänen voitti nuorten maailmanmestaruuden Schonachissa Saksassa 1981. Ensimmäisen aikuisten maailmanmestaruutensa Nykänen voitti 1982 suurmäen kilpailusta. Hän voitti joukkuemäen kultaa 1984, 1985, 1987 ja 1989.[8]

Mäkihypyn maailmancupin Nykänen voitti neljä kertaa. Osakilpailuvoittoja hänellä on peräti 46. Keski-Euroopan mäkiviikon hän voitti kahdesti (1982–1983 ja 1987–1988). Suomenmestaruuksia hänellä on kahdeksan. Hänet valittiin Vuoden urheilijaksi 1985 ja 1988. Nykänen on toistaiseksi ainut, joka on voittanut viisi suurinta mäkihypyn saavutusta vähintään kerran henkilökohtaisella tasolla; olympiakulta, maailmanmestaruus, lentomäen maailmanmestaruus, maailmancupin- ja mäkiviikon kokonaisvoitto.[8]

Nykänen valittiin 1989 suomalaisten urheilutoimittajien äänestyksessä 1980-luvun parhaaksi suomalaisurheilijaksi. Hän sai 65 % äänistä ja voitti äänestyksen ylivoimaisesti. Vuosikymmenen parhaan urheilijan äänestyksessä Nykänen sijoittui jaetulle 12. sijalle.[9] 1900-luvun parhaan suomalaisurheilijan äänestyksessä Nykänen sijoittui toiseksi Paavon Nurmen jälkeen ennen Lasse Viréniä.[10] Hänet valittiin myös 1980-luvun jyväskyläläiseksi.[6]

Huippukauden jälkeenMuokkaa

Nykäsen huippu-ura alkoi enteillä loppuaan, kun Nykänen sijoittui viimeisen kerran kolmenkymmenen parhaan joukkoon oltuaan 16. maailmancupin kilpailussa Thunder Bayssa 9. joulukuuta 1990. Syynä olivat pitkään rankasta harjoittelusta ja hyppäämisestä aiheutuneet nikamien kulumiset ja selkäkivut, joita yritettiin lievittää särkylääkkeillä ja leikkauksilla. Nykänen hyppäsi viimeiset hyppynsä Kajaanissa kesällä 1992, ja saman vuoden joulukuussa hän matkusti Sapporoon. Tarkoituksena oli harjoitella Japanissa, mutta kolmen viikon aikana hyppyjä kertyi vain kuusi. Nykästä ei valittu Suomen joukkueeseen Japanin osakilpailuihin.[11]

Paluu mäkeen veteraanikisoissaMuokkaa

Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Vuonna 2007 Nykänen palasi mäkihyppyharjoittelun pariin tarkoituksenaan osallistua Taivalkoskella 2008 järjestettäviin veteraanien MM-kisoihin. 27. helmikuuta 2008 mäkilegenda palasi hyppytorniin veteraanien SM-kisoissa Taivalkoskella sijoittuen K-50 mäen kisassa viidenneksi. 28. helmikuuta 2008 hän voitti veteraanien MM-kisoissa kultaa pikkumäessä sarjassa 40–44-vuotiaat. Nykänen teki molemmilla kierroksilla pisimmät hypyt. Kisassa mukana eivät olleet K-50 mäessä Nykäsen edelle sijoittuneet kilpailijat, koska he osallistuivat suureen mäkeen, johon Nykänen ei osallistunut. Säännöt sallivat vain kahteen kilpailuun osallistumisen. Kisassa oli kymmenen hyppääjää seitsemästä eri maasta.[12][13]

Maaliskuussa 2011 kolme vuotta Taivalkosken kisojen jälkeen Tšekin Harrachovissa Nykänen voitti veteraanien MM-kultaa yli 45-vuotiaiden sarjassa. Hypyt kantoivat HS 40 -mäessä 34 ja 36,5 metriä.[14]

TilastojaMuokkaa

JulkisuusMuokkaa

LaulajanaMuokkaa

 
Matti Nykänen esiintymässä Kirkkonummella vuonna 2010.

Nykäsen esikoisalbumi Yllätysten yö valmistui vuonna 1992 ja myi ilmestyessään kultaa.[16] Nykäsen toinen levy Samurai ei yltänyt ensimmäisen kaltaiseen myyntiin. Vuonna 2002 Nykänen julkaisi paluusinglen ”Elämä on laiffii”.[17] Vuonna 2006 seurasi kolmas täyspitkä albumi Ehkä otin, ehkä en.[16] Tämän jälkeen Nykänen teki singlejä sanoittaja-säveltäjä Jussi Niemen kanssa.[18]

Suomalaisista urheilijoista Matti Nykäsen lisäksi ainoastaan Tapio Rautavaara on voittanut kultamitalin olympiakisoissa sekä ansainnut artistina kultalevyn levymyynnistään.[19]

Muuta julkisuuttaMuokkaa

Eduskuntavaaleissa 1995 hän oli SMP:n ehdokkaana Turun läänin eteläisessä vaalipiirissä[20] ja sai 525 ääntä[21]. Nykänen valittiin vuonna 1996 Uuraisten kunnanvaltuustoon Perussuomalaisten listalta. Hän istui valtuustossa muodollisesti vuoteen 1998 saakka, mutta osallistui ainoastaan kahteen valtuuston istuntoon.[22]

Rahapulassaan Nykänen kokeili vuonna 1998 uraa striptease-tanssijana Järvenpään Casinolla. Nykänen oli vuokrannut toiminimellään takahuoneen, jossa hän järjesti esityksiä halukkaille maksua vastaan.[23] Seksikohtauksia kuvattiin internetiin, ja Nykänen kertoi suunnittelevansa pornonäyttelijän uraa Hollywoodissa.[24] Myöhemmin hän kertoi häpeävänsä striptease-uraansa.[23]

Nykäsen elämää raportoivina ja julkisuutta rakentavina ns. luottotoimittajina toimivat aluksi Isto Lysmä ja sittemmin Kai Merilä.[25] Nykänen nimitettiin Suomen turhimmaksi julkkikseksi vuosina 1996, 2003 ja 2005.[26] Vuonna 2012 alkoi Nykäsen Matti -tositelevisiosarja, joka seurasi Nykäsen jokapäiväistä elämää.[27]

Matti Nykäsestä tehty elokuva, Matti, sai ensi-iltansa perjantaina 13. tammikuuta 2006. Aleksi Mäkelän ohjaaman elokuvan nimiroolia esittää Jasper Pääkkönen.[28] Elokuva oli vuoden katsotuin elokuva Suomessa.[29]

Syyskuussa 2016 Nykäsestä julkaistiin dokumentti Nykänen omin sanoin. Dokumentin ohjasi Kim Finn.[30] Viimeisinä elinvuosinaan Nykänen esiintyi pikavippimainoksissa.[31]

Jotkut Nykäsen sanomiksi usein mainitut lausahdukset kuten "elämä on laiffii", "ehkä otin, ehkä en", "fifty-sixty", "elämä on ihmisen parasta aikaa" ja "jokainen tsäänssi on mahdollisuus" ovat jääneet elämään lentävinä lauseina.[32]

YksityiselämäMuokkaa

PerheMuokkaa

Matti Nykänen varttui Jyväskylässä Huhtasuon suuralueella; varhaiset vuotensa hän vietti Kangasvuoressa ja 1970-luvun lopussa perhe muutti Kangaslammelle.[33][34] Hän oli vanhempiensa Ensio ja Vieno Nykäsen ainoa poika. Hänellä oli myös kolme sisarta; isosiskot Päivi ja Tuija sekä pikkusisko Anne.[35]

Nykäsellä oli kolme lasta ja hän oli naimisissa kuudesti, viiden eri naisen kanssa:

  1. Tiina Hassinen 1986–1988 (poika, Sami, s. 1987)[36]
  2. Pia Hynninen (nyk. Mäntykangas) 1989–1991 (tytär, Eveliina, s. 1990)[36]
  3. Sari Paanala 1996–1998[36]
  4. Mervi Tapola 2001–2003 ja 2004–2010[36][37]
  5. Pia Talonpoika 2014–2019 Nykäsen kuolemaan saakka,[36][38] asuivat yhdessä Lappeenrannan Joutsenossa Pulpin kylässä.[39][40]

Nykäsen ensimmäinen lapsi, Anniina, syntyi parisuhteessa Tarja Jokisen kanssa. He eivät koskaan virallistaneet suhdettansa ja Nykänen yritti pitkään kiistää isyytensä.[41][42] Nykänen seurusteli Susanna Ruotsalaisen kanssa vuodesta 2010,[43] ja he olivat kihloissa 2011–2013.[44]

Nykänen kertoi haastattelussa tammikuussa 2019, että hänen lapsenlastensa vanhemmat ovat kieltäneet lapsiltaan tapaamiset hänen kanssaan.[45]

RikostuomiotMuokkaa

Matti Nykänen otettiin kiinni 24. elokuuta 2004 ja pidätettiin tapon yrityksestä sekä lopulta vangittiin epäiltynä 59-vuotiaan perhetuttavan puukottamisesta. Hänet tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa 27. lokakuuta 2004 kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä.[46] Hän vapautui 21. syyskuuta 2005 ehdonalaiseen vapauteen. Kahden vuoden ja kahden kuukauden rangaistuksestaan Nykänen istui ensikertalaisena ainoastaan puolet.[47]

Jo saman viikon sunnuntaina, 25. syyskuuta Nykänen pidätettiin epäiltynä vaimonsa Mervi Tapolan pahoinpitelystä ja päätyi poliisin huostaan. 29. syyskuuta 2005 Nykäsestä tehtiin rikosilmoitus, koska hänen epäiltiin puukottaneen pitsaveitsellä entistä ystäväänsä. Nykänen tuomittiin vaimonsa pahoinpitelystä Tampereen käräjäoikeudessa 16. maaliskuuta 2006 neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen, koska hän oli teon tapahtumahetkellä ehdonalaisessa vapaudessa.[48] Joulukuussa 2006 Turun hovioikeus lievensi tuomiota. Nykänen sai 60 päivää vankeutta, josta vähennettiin kolme vapaudenmenetyspäivää. Vankilan sijasta Nykänen sovitti tuomion 57 tunnin yhdyskuntapalveluna. Hovioikeus ei määrännyt Nykäsen ehdonalaista vapautta menetetyksi.[48]

Joulupäivänä 2009 Nykänen huitoi vaimoaan keittiöveitsellä ja yritti kuristaa tämän kylpytakin vyöllä. Tapauksen johdosta Nykänen pidätettiin ja sai syytteen törkeästä pahoinpitelystä.[49][50] 24. elokuuta 2010 Nykänen tuomittiin vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan 5 000 euroa korvauksena kivusta ja särystä sekä henkisestä kärsimyksestä ja 3 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.[51] Niin Nykänen kuin syyttäjäkin valittivat tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka piti vankeustuomion ennallaan[52]. Matti Nykänen aloitti tuomionsa suorittamisen 10. lokakuuta 2011[53], ja hän pääsi valvottuun koevapauteen 29. helmikuuta 2012.[54]

TerveysMuokkaa

Nykäsellä oli todettu 2000-vuosikymmenen alkupuolella ylivilkkautta ja keskittymiskyvyn puutetta aiheuttava neurologinen sairaus ADHD, josta ilmeisesti johtui osa hänen vaikeuksistaan.[55] Nykäsellä diagnosoitiin diabetes syksyllä 2018,[56] mutta hän jatkoi siitä huolimatta alkoholin käyttöä.[57] Nykäsen ystävän, toimittaja Kai Merilän mukaan Nykänen kärsi usein verensokerin aiheuttamista sairauskohtauksista ja saattoi alkoholia ottaessaan olla pitkiäkin aikoja syömättä.[58]

KuolemaMuokkaa

Matti Nykänen kuoli yöllä 4. helmikuuta 2019 kotonaan Joutsenossa.[1][2][3][59][60] Nykänen oli aiemmin illalla tuntenut huimausta ja pahoinvointia.[61] Vaimo Pia Nykänen löysi hänet kuolleena pesuhuoneesta ennen puoltayötä,[59] ja häntä oli yritetty elvyttää tuloksetta.[62] Nykäsen kuolinsyyksi vahvistivat hänen sisarensa toukokuussa 2019 alkoholin käytöstä johtuneen pitkään jatkuneen haimatulehduksen ja välittömänä syynä keuhkokuumeen.[63]

MuistaminenMuokkaa

Nykäsen kuolema helmikuussa 2019 nousi merkittäväksi uutiseksi suomalaismedioissa[64] ja maailmalla.[65]

Kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho sanoi Matti Nykäsen kuoleman jälkeen, että Nykänen voisi ansaita valtiolliset hautajaiset, ja kertoi pyytäneensä virkakuntaansa selvittämään niiden järjestämistä.[66] Nykäsen läheiset kuitenkin ilmoittivat haluavansa viettää hautajaisia perhepiirissä ilman valtiollisia seremonioita, ja Nykäsen urheilusaavutuksia tultaisiin Terhon mukaan kunnioittamaan muilla tavoin.[67]

Nykänen haudattiin synnyinkaupunkiinsa Jyväskylään sukuhautaan isänsä ja isoisoäitinsä viereen. Ensi alkuun uutisoitiin, että hyväntekeväisyysjärjestö Pietarinkadun Oilers voisi kustantaa perhepiirin pienimuotoiset[68] hautajaiset,[69] mutta urheiluministeri Sampo Terho ilmoitti kuitenkin 18. helmikuuta, että Nykäsen hautajaiset kustannetaan valtion varoista.[70]

Nykäselle on tarkoitus järjestää muistokonsertti 8. helmikuuta 2020 Jyväskylän paviljongissa.[71]

Saavutuksia ja palkintojaMuokkaa

 
Postimerkki, jossa on kuvattuna Calgaryn vuoden 1988 talviolympialaisissa kolme kultaa voittanut Nykänen.
  • Vuonna 1987 Nykänen palkittiin Holmenkollen-mitalilla.[72]
  • Vuonna 1988 julkaistiin Nykäsen muotokuvalla varustettu postimerkki.[73]
  • Vuonna 1988 nimettiin Laajavuoren hyppyrimäki Matti Nykäsen mäeksi.
  • Vuonna 2004 Nykänen valittiin Yleisradion järjestämässä Suuret suomalaiset -äänestyksessä 11:nneksi suurimmaksi suomalaiseksi.[74]
  • 2010-luvun alussa saksalaisen Süddeutsche Zeitung -lehden laajassa gallupissa silloiset mäkihyppääjät, valmentajat ja toimittajat äänestivät Matti Nykäsen maailman kaikkien aikojen parhaaksi mäkimieheksi.[75]
  • Vuonna 2011 Ilta-Sanomien kansainvälinen asiantuntijaraati valitsi Nykäsen kaikkien aikojen mäkihyppääjäksi.[76]
  • Vuoden 2013 Suomen urheilugaala -tapahtumassa Nykäselle myönnettiin palkinto elämänurasta mäkihypyn parissa.[77]

DiskografiaMuokkaa

AlbumitMuokkaa

SingletMuokkaa

  • Elämä on laiffii (2002)
  • Tää on mun elämää (2004)
  • Jump and Fly (julkaisematon)
  • Mäkikotka ja häkkilintu (2005)
  • Voitosta voittoon (2007)
  • Anna mulle sexii (2008)
  • Lennä Nykäsen Matti (2008)
  • Pomminvarma rakkaus (2009)
  • Jälleen joulu on (2009)
  • Tuusula mielessäin (Teflon Brothersin kanssa) 2013
  • Jokainen tsäänssi on mahdollisuus (2013)
  • Suomi (vierailevana artistina Yhden totuuden kappaleessa, 2018)
  • Leipää ja vettä (2019)

KirjatMuokkaa

  • Nykänen, Matti & Ainasoja, Päivi & Syrjänen, Manu: Mattihan se sopan keitti: Nykäsellä höystetty keittokirja. Julkkisten elämää -sarja. Vantaa: Finrila, 2007. ISBN 978-952-99900-0-9.

Matti Nykäsestä kirjoitetut kirjatMuokkaa

  • Arve, Antti: Matti Nykänen, maailman paras. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-3218-7.
  • Heiskanen, Benita (toim.): Mitä Matti tarkoittaa? Esseitä Matti Nykäsestä. Turku; Tampere: Savukeidas, 2013. ISBN 978-952-268-073-0.
  • Kyheröinen, Kari & Miettinen, Hannu: Takalaudasta täysillä: Matti Nykäsen tie maailmanhuipulle. Tampere: Lehtimiehet, 1984. ISBN 951-95532-4-X.
  • Kujala, Antero: Matti Pulli, voittohyppy. Helsinki: Ajatus, 1999. ISBN 951-9440-92-5.
  • Theiner, Egon: Matti Nykänen: Huipulla ja montussa. (Grüsse aus der Hölle, 2004.) Suomentanut Pauliina Jäntti. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19573-5.
  • Merilä, Kai: Matin ja minun rankka reissu!. Helsinki: Aller julkaisut, 2005. ISBN 952-5029-14-X.
  • Jokinen, Juha Veli (toim.): Elämä on laiffii ja muita Matti Nykäsen lentäviä lauseita. Alkuperäiset tekstit: Matti Nykänen. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2006. ISBN 952-5591-84-0.
  • Jokinen, Juha Veli (toim.): Missä me ollaan, ja oonko mäkin siellä: Matti Nykäsen lentäviä lauseita 2. Alkuperäiset tekstit: Matti Nykänen. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2007. ISBN 978-952-492-016-2.

Elokuvat ja näytelmätMuokkaa

  • Mestari 1992 - Teemu Kimpilä -nimisen kuvitteellisen mäkihyppääjän katoamisesta ja hänen ympärillään pyörivästä mediavouhotuksesta kertova elokuva, jonka päähenkilöön on otettu vaikutteita tosielämän Matista.
  • Matti 2006 - elokuva, joka pohjautuu mäkihyppääjä Matti Nykäsen elämäntarinaan. Elokuva on osittain fiktiivinen kuvaus entisen mäkihyppääjän ammattilaisuran loppuvaiheista ja sen jälkeisestä elämästä julkisuudessa. Jasper Pääkkönen esiintyy elokuvan pääosassa Matti Nykäsenä.
  • Elämä on laiffii -musiikkinäytelmää on suunniteltu esitettäväksi heinäkuussa 2020 Jyväskylän Ränssin Kievarissa.[78]

TeatteriroolitMuokkaa

  • Show Not - Matti Nykänen Revyy. MagnumLive, 2017-[79]

LähteetMuokkaa

  • Theiner, Egon: Matti Nykänen: Huipulla ja montussa. (Grüsse aus der Hölle, 2004.) Suomentanut Pauliina Jäntti. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19573-5.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Soukola, Timo: Nykänen, Matti (1963–2019) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 4.2.2019. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 3.3.2019.
  2. a b Matti Nykäsen kuolin­ilmoitus julkaistiin Keski­suomalaisessa: ”Kotka nousi siivilleen ja katosi taivaan sineen” Ilta-Sanomat. 3.3.2019. Viitattu 3.3.2019.
  3. a b Ikävalko, Kari: Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut Yle Uutiset. 4.2.2019. Viitattu 4.2.2019.
  4. Saarikosk, Saska: Viimeinen koko kansan urheiluikoni. Helsingin Sanomat, 5.2.2019. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.2.2019.
  5. Ylimutka, Leena: Seiska: Matti Nykänen polttohaudataan - uurna lasketaan Ensio-isän viereen. Iltalehti, . Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.2.2019.
  6. a b c d e Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 11, 1990, s. 33. Sporti Kustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  7. ”Mitalini kuuluvat Suomen kansalle” - Matti Nykäsen mitalikokoelma Suomen Urheilumuseo. Viitattu 7.2.2019.
  8. a b Matti Nykänen oli yksi Suomen kaikkien aikojen urheilijoista – mäkilegendan ainutlaatuiset saavutukset hakevat vertaistaan Yle. 4.2.2019. Viitattu 7.2.2019.
  9. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 11, 1990, s. 32. Sporti Kustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  10. Nurmi vuosisadan suomalainen urheilija 28.5.2012. Yle. Viitattu 12.3.2013.
  11. Matti Nykänen on kuollut Ilta-Sanomat. 4.2.2019. Viitattu 7.2.2019.
  12. Nykänen voitti maailmanmestaruuden!. Iltalehti, 28.2.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.2.2008.
  13. Matti Nykänen voitti maailmanmestaruuden – katso video!. Ilta-Sanomat, 28.2.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.2.2008.
  14. Helsingin Sanomat 11.3.2011 cit. MTV3 viihdeuutiset. Matti Nykänen ponnisti veteraanien MM-kultaa. [1]
  15. NYKAENEN Matti - Athlete Information fis-ski.com.
  16. a b "Joskus elämässä lento katkeaa" – näistä kappaleista Matti Nykänen muistetaan MTV Uutiset. 4.2.2019. Viitattu 7.2.2019.
  17. Matti Nykäsen värikäs elämä - kuusi kertaa naimisiin, pahoinpitelytuomioita ja ura laulajana Iltalehti. 4.2.2019. Viitattu 7.2.2019.
  18. Jussi Niemi – kummitusmies Matti Nykäsen hittien takana Yle. 6.12.2017. Viitattu 7.2.2019.
  19. Matti Nykänen tänään 53 vuotta – muistatko nämä mäkikotkan lausahdukset?
  20. Matti Nykänen Smp:n listoille. Helsingin Sanomat, 24.1.1995.
  21. Turun eteläinen. Helsingin Sanomat, 21.3.1995. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.10.2010.
  22. Laatikainen, Outi: Perussuomalaisten vahva kunta Keskisuomalainen. 20.9.2008. Viitattu 30.1.2010.
  23. a b Dokumentti: Matti Nykänen häpeää strippaustaan: "En tiennyt, että se menee noin härskiin touhuun" mtvuutiset.fi. 11.9.2016. Viitattu 12.2.2019.
  24. Kultalevy, kuusi avioliittoa, alkoholismia ja vankeustuomioita – Matti Nykäsen myrskyisä elämä urheilu-uran jälkeen Yle. 4.2.2019. Viitattu 12.2.2019.
  25. Viljakainen, Miika: Ensimmäinen luottotoimittaja loi Nykäs-ilmiön ja matkusti mukaan Matin häämatkallekin Ilta-Sanomat. 7.2.2019. Viitattu 7.2.2019.
  26. Voittajahistoriaa: Suomen Turhimmat Julkkikset turhatjulkkikset.com. Viitattu 28.2.2008.
  27. Matti Nykäsestä tv-sarja
  28. Matti
  29. Matti Nykästä näytellyt Jasper Pääkkönen muistelee kuollutta ex-hyppääjää koskettavalla kuvalla: Nauraa Nykäsen sylissä 4.2.2019 Iltalehti
  30. "Tämäkään ei paljasta kaikkea" – Matti Nykänen vaivaantuu uudesta dokumenttielokuvasta
  31. Maria Ohisalo: Matti Nykäsellä ei tarvitsisi pikavippejä mainostaa www.finanssiala.fi. Viitattu 5.2.2019.
  32. Matti Nykänen oli legendaaristen lausahdusten mies - nämä heitot jäävät elämään: ”Se on ihan fifty-sixty!” 4.2.2019 Iltalehti
  33. Heikki Kärki: Kiersimme Matti Nykäsen jalanjäljillä Jyväskylässä – "Totta kai tiesin, että Matti on asunut täällä" KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 20.4.2019.
  34. Minun Huhtasuoni. Huhtasuon asukasyhdistys, 1999.
  35. Tiesitkö nämä 55 asiaa Matti Nykäsestä? Mäkihyppylegenda oli myös rallivoittaja ja siivousintoilija Ilta-Sanomat. 11.2.2019. Viitattu 21.2.2019.
  36. a b c d e "Matti jos kuka oli todellinen romantikko" – tällainen oli edesmenneen mäkihyppylegenda Matti Nykäsen rakkauselämä MTV Uutiset. 5.2.2019. Viitattu 6.2.2019.
  37. Kymmenen vuoden sekopäinen suhde: Matin ja Mervin 15 erohakemusta, lue tarinat 17.8.2010. MTV3. Viitattu 29.8.2010.
  38. Matti Nykänen meni naimisiin! 26.7.2014. Ilta-Sanomat. Viitattu 27.7.2014.
  39. Matti Nykänen ja Amanda Harkimo suutelivat Alanyassa – vaimo hermostui: ”Pia ei tällaisia juttuja hyvällä katso” Ilta-Sanomat. 28.4.2016. Viitattu 29.4.2016.
  40. Manninen, Tuomas: Surutalon piha peittyi valkoiseen vaippaan Joutsenossa Ilta-Sanomat. 4.2.2019. Viitattu 4.2.2019.
  41. Matti Nykäsen myrskyisät suhteet - kestääkö uusi rakkaus? Iltalehti. 27.11.2013. Viitattu 21.2.2019.
  42. Matti Nykäsen tytär ensi kertaa julkisuudessa Hymy. 24.6.2010. Viitattu 19.12.2015.
  43. Matti Nykänen ja Susanna Ruotsalainen: Yhdessä lemmenlomalla Iltalehti. 31.12.2010. Viitattu 5.2.2019.
  44. Ex-kihlattu Susanna Ruotsalainen meni surusta sekaisin kuultuaan Matti Nykäsen kuolemasta – ”Tämä on ollut ihan järkyttävä päivä” Ilta-Sanomat. 4.2.2019. Viitattu 5.2.2019.
  45. Lempinen, Marko: Matti Nykänen puhuu vaikeasta tilanteestaan: Yritti turhaan saada yhteyden lapsenlapsiinsa – ”Se on tuntunut tosi pahalta” Ilta-Sanomat. 22.1.2019. Viitattu 4.2.2019.
  46. Matti Nykänen hovioikeuden kuultavaksi Helsingin Sanomat. 7.3.2005. Viitattu 5.2.2019.
  47. Matti Nykäsen vangitsemisesta ei vielä päätetty Kaleva. 26.9.2005. Viitattu 7.2.2019.
  48. a b Matti Nykäsen tuomio lieveni hovioikeudessa. Helsingin Sanomat, 14.12.2006. Hakutulos HS:n arkistosta Viitattu 25.12.2006.
  49. Rantalainen, Tiia: Nykästen raju joulu – Matti puukotti Merviä Iltalehti. Viitattu 27.12.2009.
  50. Niiranen, Jussi: Matti Nykäselle syyte törkeästä pahoinpitelystä Iltasanomat. Viitattu 11.8.2010.
  51. Matti Nykäselle yli vuosi vankeutta YLE Tampere. Viitattu 24.8.2010.
  52. Matti Nykänen yli vuodeksi vankilaan Helsingin Sanomat. 23.6.2011. Sanoma News. Viitattu 23.6.2011.
  53. Matti Nykäsen tie vankilasta vapauteen MTV Uutiset. 1.3.2012. Viitattu 6.2.2019.
  54. Seiska: Matti Nykänen pääsi pois vankilasta. (Lähde: STT) Keskisuomalainen, 1.3.2012. Sanomalehti Keskisuomalainen Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.3.2012.
  55. Lääkkeet eivät ole tehonneet – Onko tarkkaavaisuushäiriö Nykäsen ongelmien osasyy?. Ilta-Sanomat, 10.3.2004.
  56. Seiska: Matti Nykänen sairastui diabetekseen - piikittää itseään päivittäin: ”Juon jos janottaa” iltalehti.fi. Viitattu 16.11.2018.
  57. Diabetes ei hillinnyt Matti Nykästä – viikon raisu ryyppyputki Kanarialla! Seiska. 23.11.2018. Viitattu 8.2.2019.
  58. Matti Nykänen kaatui monta kertaa jaloiltaan verensokerin laskiessa, kertoo Nykäsen ystävä ja luottotoimittaja Kai Merilä Helsingin Sanomat. 5.2.2019. Viitattu 8.2.2019.
  59. a b Juuti, Mikko: Seiska: Pia-vaimo löysi Matti Nykäsen kuolleena pesuhuoneesta – kertoo mäkikotkan viimeiset sanat Ilta-Sanomat. 7.2.2019. Viitattu 7.2.2019.
  60. Ylimutka, Leena: Matti Nykänen kuoli kotonaan: Pyykkäili ja valitti huonoa oloaan Iltalehti. 4.2.2019. Viitattu 4.2.2019.
  61. Leinonen, Pauliina: Ystävä kertoo: Matti Nykänen oli valitellut illalla huimausta ja pahoinvointia Ilta-Sanomat. 4.2.2019. Viitattu 4.2.2019.
  62. Tämä kaikki Matti Nykäsen viimeisistä hetkistä tiedetään Iltalehti. 4.2.2019. Viitattu 8.2.2019.
  63. Marko Lempinen: Omaiset paljastavat nyt ensimmäistä kertaa Matti Nykäsen kuolinsyyn Ilta-Sanomat. 18.5.2019. Viitattu 18.5.2019.
  64. Matti Nykänen 1963–2019 HS.fi. Viitattu 4.2.2019.
  65. Timo Myllyniemi, Tero Karjalainen, Mikko Marttinen: Matti Nykäsen kuolema nousi pääuutiseksi Norjassa – kilpakumppani: ”Hän oli mäkihypyn vastaus Diego Maradonalle” Ilta-Sanomat. 4.2.2019. Viitattu 4.2.2019.
  66. Matti Nykänen voi saada valtiolliset hautajaiset – urheiluministeri Sampo Terho pyysi virkakuntaa selvittämään asiaa Helsingin Sanomat. 5.2.2019. Viitattu 7.2.2019.
  67. Pudas, Mari: Matti Nykäselle ei järjestetä valtiollisia hautajaisia Iltalehti. 7.2.2019. Viitattu 8.2.2019.
  68. Noora Hapuli: Seiska: Matti Nykänen haudataan lähipiirin kesken Ilta-Sanomat. 14.2.2019. Viitattu 14.2.2019.
  69. Karjalainen, Tero: Hyväntekeväisyysjärjestö kustantaa Matti Nykäsen hautajaiset Ilta-Sanomat. 8.2.2019. Viitattu 8.2.2019.
  70. Olli Waris, Tero Karjalainen: Valtio maksaa Matti Nykäsen hautajaiset – ”On sen saavutuksillaan ansainnut” Ilta-Sanomat. 18.2.2019. Viitattu 18.2.2019.
  71. Matti Nykäsen muistokonsertti toteutuu vihdoin – ajankohtana vuosi kuolemasta: ”Yritämme saada ison määrän artisteja” www.iltalehti.fi. Viitattu 3.9.2019.
  72. Holmenkollmedaljen
  73. Postimerkki Matti Nykäsestä, YLE Elävä arkisto, julkaistu 19.11.2008
  74. Ylen suuret suomalaiset Turun Sanomat 1.11.2004. Viitattu 4.2.2019.
  75. Matti Nykänen ja Mika Kojonkoski ehtivät sopia välinsä: ”Yhteentörmäykset liittyivät alkoholiin” 4.2.2019 Iltalehti
  76. Juha Kanerva: Matti on paras. Ilta-Sanomat, 2011, nro 5.1., s. 41.
  77. Niemeläinen, Jonne: Matti Nykänen palkittiin Elämäntyö-palkinnolla vuoden 2013 Urheilugaalassa – katso mäkilegendan reaktiot Yle. 4.2.2019. Viitattu 7.2.2019.
  78. Matti Nykäsestä tehdään näytelmä – Pia-leski loukkaantui: ”Rahastusta” www.iltalehti.fi. Viitattu 22.8.2019.
  79. Matti Nykänen tähdittää omaa revyytään - MagnumLive www.magnumlive.fi. Viitattu 8.2.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa