Huhtasuo (suuralue)
Huhtasuo on Jyväskylän neljäs suuralue. Huhtasuon suuralueeseen kuuluvat Kangasvuoren ja Huhtasuon kaupunginosat sekä eteläinen osa Ankeriasjärven kaupunginosasta.[2] Suuralue on koostuu pääosin 1970-luvulla rakennetuista kerrostaloista, mutta alueella on myös rivi- ja omakotitaloja.[3]
Huhtasuo | |
---|---|
Huhtasuon rakennuksia |
|
Valtio | Suomi |
Maakunta | Keski-Suomi |
Seutukunta | Jyväskylä |
Kaupunki | Jyväskylä |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 5,3[1] km² |
Väkiluku (2022) | 9 588 |
– Väestötiheys | 1 717 as./km² |
Postinumero | 40320, 40340 |
Suuralueella on 9 588 asukasta (joulukuussa 2022)[4] ja sen pinta-ala on 5,3 neliökilometriä.[1]
Historiaa
muokkaaTaimitarha, Sotateknillinen varikko ja sairaala-alueen rakentaminen (1930-luku–1950-luku)
muokkaaVuonna 1935 taimitarha aloitti toimintansa silloin vielä asumattomalla Huhtasuon alueella. Taimitarhan viereen avattiin Sotateknillinen varikko vuonna 1944.[5] 1950-luvulla alettiin rakentaa Kangasvuoren psykiatrista sairaalaa,[6] ja vuonna 1958 valmistuivat vanha sairaalarakennus sekä lääkärin ja työntekijöiden asuinrakennukset.[5]
Alueen rakentaminen (1960-luku–1980-luku)
muokkaaKangasvuoren asemakaava hyväksytiin vuonna 1963, ja se on suuralueen ensimmäisenä valmistunut asuinalue.[7] Sinne rakennettiin kerrostalojen lisäksi rivi- ja pientaloja 1960–1970-lukujen aikana.[6] Huhtasuon kaupunginosan rakentaminen alkoi vuonna 1971 Kangaslammen asuinalueesta,[8] jonka ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 1972.[9] Teknillisen varikon rakennukset purettiin ja pian alkoi Varikon ja Sulku-Kaakolammen asuinalueiden rakentaminen. Sulku-Kaakkolampi rakennettiin pääosin vuosien 1972–1978 aikana. Kangasvuoreen rakennettiin Pupuhuhdan lähiö, jonka rakennuskanta valmistui suurimmalta osin vuosien 1974–1979 aikana.[8] 1970-luvun rakennuskanta koostui lähinnä elementtikerrostaloista,[6] mutta Kaakkolammelle rakennettiin myös pientaloja.[10]
Vuonna 1971 Kangasvuoressa valmistui koulu, joka järjesti opetusta luokille 1–2. Vuonna 1975 Huhtasuon kaupunginosaan valmistui ala-aste.[11] 1980-luvulla suuralueella toiminnassa olivat Huhtasuon, Kangasvuoren ja Pupuhuhdan ala-asteet sekä Huhtaharjun yläaste ja Huhtarinteen erityiskoulu. Myös päiväkotitoimintaa otettiin käyttöön muun muassa Pupuhuhdassa ja Kangasvuoren koulun tiloissa.[12]
Suomen ensimmäinen Prisma-marketti avattiin Kangasvuoreen kuuluvalle Seppälän alueelle vuonna 1972.[13] Huhtasuon kaupunginosan ensimmäinen liikekeskus avattiin Kangaslammelle vuonna 1973.[10][8] Vuonna 1979 valmistui Huhtakeskuksen ostoskeskus, joka suunniteltiin sitä ympäröivien asumalähiöiden palvelukeskukseksi.[7][6] Huhtakeskuksen pienalueella sijaitseva Huhtasuon kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1986.[14] Huhtakeskuksen ostoskeskuksen laajennusosa valmistui vuonna 1988.[6]
Täydennysrakentamista ja aluekehityshankkeita (1990-luku–2010-luku)
muokkaaHuhtasuon suuralueelle oli kehittynyt negatiivinen maine ja alueella oli paljon työttömyyttä, joten vuonna 1997 järjestettiin Huhtasuo 2000 -hanke, jolla aluetta pyrittiin kehittämään.[15][16] Vastaavanlainen hanke oli toteutettu Huhtasuolla jo aiemminkin.[15]
1990-luvulla Huhtasuolle alettiin rakentaa huomattavasti enemmän rivi- ja pientalovaltaista rakennuskantaa. Kehittyi uusia asuinalueita, kuten Kangasvuoreen kuuluva Rasinrinne. 2000-luvulla aloitettiin kaavoittaa Pysäkkivuoren asuinaluetta, joka liitettiin Huhtasuon kaupunginosaan vuonna 2009.[17]
Vuonna 2002 Kangasvuoren ostoskeskus tuhoutui tulipalossa. Tutkinnanjohtajan mukaan tulipalo sytytettiin tahallisesti.[18]
Vuosien 2013–2015 aikana Huhtasuolla toteutettiin Hyvinvointia Huhtasuolle -hanke, jolla pyrittiin kehittämään alueen asukkaiden hyvinvointia.[19] Hankkeen kanssa yhteistyössä Huhtasuolla järjestettiin myös lähiliikunnan palveluketjun kehittämishanke vuosina 2013–2016.[20]
Huhtasuon ala-aste ja päiväkoti, Huhtaharjun koulu ja Huhtarinteen erityiskoulu purettiin 2010-luvulla.[12] Vuonna 2015 otettiin käyttöön Huhtasuon yhtenäiskoulu.[21] Kangasvuoressa toimi päiväkoti, joka purettiin vuonna 2017.[22] Sen tilalle rakennettiin päiväkotikoulu, joka otettiin käyttöön vuonna 2019.[23][24]
Tilastotietoa
muokkaaVuodet 2021–2022
muokkaaHuhtasuon asuntokannasta kerrostalohuoneistojen osuus oli 85,4% vuonna 2022. 1–2 huoneen asuntojen osuus oli 62,2%. Asuntokannasta vuokra-huoneistoja oli 56,4%.[4]
Huhtasuon työllisten osuus oli 54,5% vuonna 2021. Työttömyysaste oli 24,2%, joka oli koko kaupungin korkein. Keskitulot olivat matalammat kuin muilla suuralueilla.[4]
Huhtasuon väestöstä 16–64-vuotiaita oli 64,7% vuonna 2022. Vieraskielisiä oli 17,6%. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 21,3% vuonna 2021.[4]
Vuonna 2021 Huhtasuon väestön perheistä lapsiperheitä oli 39,4%. Yksinhuoltajaperheiden osuus oli 34,2%. Asuntokunnista yksinasuvia oli 57,6%.[4]
Tunnettuja Huhtasuon suuralueella asuneita
muokkaa- Matti Nykänen, mäkihyppääjä; varttui Kangasvuoressa ja Kangaslammella[25][26]
- Ari-Pekka Siekkinen, jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja; kotoisin Kangasvuoresta[27]
- Raimo Summanen, jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja; asui varttuessaan Huhtasuonkadulla Kangasvuoren kaupunginosassa[28]
- Tarmo Uusivirta, nyrkkeilijä; asui Kangaslammella[26][25]
Kuvia
muokkaa-
Prisma Seppälässä.
-
Kangaslammen kerrostaloja.
-
Huhtasuon kirkko.
-
2000-luvulla rakennettuja pientaloja Kaakkolammella.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Tietoja Jyväskylästä suuralueittain 06/2016. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 11.8.2018. Viitattu 28.8.2017.
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ Jyväskylä: Asuinalueet: Huhtasuo www.jyvaskyla.fi. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ a b c d e Jyväskylä suuralueittain. Jyväskylän kaupunki, 2023. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ a b Anna-Leena Lehto: Kangasvuoren sairaalan rakennusinventointi[vanhentunut linkki].
- ↑ a b c d e Tyvelä, Hanna (2016): 1970-luvun lähiökeskusta rakennettuna kulttuuriympäristönä : kompaktikaupunki Jyväskylän Huhtasuolla. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606273355
- ↑ a b Jyväskylän Huhtasuon Huhtakeskusostoskeskuksen rakennusinventointi 2009 - Loppuraportti (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
- ↑ a b c Huhtasuon historiaa (1970-luku): Huhtakeskus geocaching.com. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Aikamatka Huhtasuon historiaan osa 1 huhtasuolainen.fi. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ a b Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Keski-Suomen museo: HUHTASUON KOULU (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Aikamatka Huhtasuon historiaan Osa 3 huhtasuolainen.fi. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Suomen historian ensimmäinen Prisma lopettaa: ”Hyllyt tullaan myymään kokonaan tyhjiksi” Ilta-Sanomat. 18.4.2016. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ Jyväskylän seurakunta: Historia Jyväskylän seurakunta. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ a b Päivänen, Jani (2009): Ostari 2.0 - Huhtakeskuksen kehittämisanalyysi. Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntapalvelut. PDF-tiedosto[vanhentunut linkki].
- ↑ Huhtasuon historiaa (1990-luku): Nousukausi geocaching.com. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Huhtasuon historiaa (2000-luku): Kuntaliitos geocaching.com. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Liikekeskus tuhoutui tulipalossa Jyväskylässä Kaleva.fi. 8.8.2002. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Jyväskylän kaupunki: Huhtasuon hyvinvointihanke (2013-2015) www.jyvaskyla.fi. Arkistoitu 1.1.2018. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Vuonna 2015 tuetut KKI-kehittämishankkeet (Arkistoitu – Internet Archive)(pdf)
- ↑ Huhtasuon uusi koulu on kuin monta pientä koulua yhden katon alla Yle Uutiset. 7.8.2015. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Kangasvuoren päiväkoti-koulun rakennuttaminen ja valvonta www.competitionline.com. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Kangasvuoren päiväkoti www.jyvaskyla.fi. Arkistoitu 29.12.2017. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Minna Hakkarainen: Yhteiset tilat tukevat lapsia kasvun ja opin polulla Kangasvuoressa. Jyväskylä, 14. elokuuta 2019.
- ↑ a b Näkökulma: Jyväskylän levottomissa lähiöissä kasvoi nuorisorikollisia - mutta sieltä ponnisti myös Matti Nykänen www.iltalehti.fi. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ a b Geocaching: Huhtasuon historiaa (1980-luku): Maailmanmestari geocaching.com. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Siekkisen numero jäädytetään tänään - "Juniorina siskot vetivät varusteet pulkalla bussipysäkille" Yle Uutiset. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Sami Lotila (2015): Kova Kuin. Suur-Jyväskylän Lehti. 14.10.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)