Stefan Kraft

itävaltalainen mäkihyppääjä

Stefan Kraft (s. 13. toukokuuta 1993 Schwarzach im Pongau, Itävalta) on itävaltalainen mäkihyppääjä. Hän edustaa SV Schwarzach -seuraa. Hän on voittanut yhteensä kolme maailmanmestaruutta vuosina 2017 ja 2021, lentomäen maailmanmestaruuden 2024, mäkihypyn maailmancupin kokonaiskilpailun kausilla 2016–2017, 2019–2020 ja 2023–2024 sekä Keski-Euroopan mäkiviikon kaudella 2014–2015.[1]

Mitalit
Kraft 2014.
Kraft 2014.
Maa:  Itävalta
Miesten mäkihyppy
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Peking 2022 joukkuemäki
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Lahti 2017 normaalimäki
Kultaa Kultaa Lahti 2017 suurmäki
Kultaa Kultaa Oberstdorf 2021 suurmäki
Hopeaa Hopeaa Falun 2015 joukkuemäki
Hopeaa Hopeaa Lahti 2017 sekajoukkuemäki
Hopeaa Hopeaa Seefeld 2019 joukkuemäki
Hopeaa Hopeaa Seefeld 2019 sekajoukkuemäki
Hopeaa Hopeaa Oberstdorf 2021 joukkuemäki
Pronssia Pronssia Falun 2015 normaalimäki
Pronssia Pronssia Lahti 2017 joukkuemäki
Pronssia Pronssia Seefeld 2019 normaalimäki
Pronssia Pronssia Oberstdorf 2021 sekajoukkuemäki
Pronssia Pronssia Planica 2023 joukkuemäki
Lentomäen MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Kulm 2024 henkilökohtainen kilpailu
Hopeaa Hopeaa Kulm 2024 joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Kulm 2016 henkilökohtainen kilpailu
Pronssia Pronssia Kulm 2016 joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Vikersund 2022 henkilökohtainen kilpailu

Arvokilpailut muokkaa

Vuodet 2011–2016 muokkaa

Kraft sai junioreiden MM-kilpailuissa Otepäässä 2011 kultaa joukkuemäessä ja hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa. Seuraavana talvena hän sai Erzurumin junioreiden MM-kilpailuissa pronssia joukkuemäessä ja oli henkilökohtaisessa kilpailussa seitsemäs. Lentomäen MM-kilpailuissa Harrachovissa 2014 hän sijoittui 11:nneksi. Falunin MM-kilpailuissa 2015 hän sai normaalimäen kilpailusta pronssia ja joukkuemäestä hopeaa. Suurmäen kilpailussa hän oli viides. Lentomäen MM-kilpailuissa 2016 Kulmissa hän sai pronssia sekä henkilökohtaisesta kilpailusta että joukkuemäestä.[1]

Vuodesta 2017 alkaen arvokisavoittoja muokkaa

Kraft voitti Lahden MM-kilpailuissa 2017 normaalimäessä sekä suurmäessä kultaa sekä saavutti sekajoukkuemäessä hopeaa ja joukkuemäessä pronssia. Lentomäen MM-kilpailuissa 2018 hän oli neljäs. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän sijoittui normaalimäessä 13:nneksi ja suurmäessä 18:nneksi. Seefeldin MM-kilpailuissa 2019 Kraft voitti hopeaa joukkuemäessä ja sekajoukkuemäessä, pronssia normaalimäessä ja sijoittui suurmäen kilpailussa kuudenneksi. Oberstdorfin MM-kilpailuissa 2021 Kraft voitti suurmäessä kultaa, joukkuemäessä hopeaa ja sekajoukkuemäessä pronssia. Normaalimäessä hän sijoittui kymmenenneksi.[1]

Pekingin olympialaisissa 2022 Kraft voitti joukkuemäessä kultaa Itävallan joukkueessa. Lisäksi hän oli normaalimäessä kymmenes ja suurmäessä kolmastoista. Lentomäen MM-kilpailuissa Vikersundissa 2022 hän saavutti henkilökohtaisen kilpailun pronssia. Planican MM-kilpailuissa 2023 hän saavutti joukkuemäessä pronssia sekä sijoittui normaalimäessä neljänneksi ja suurmäessä kuudenneksi. Lentomäen MM-kilpailuissa 2024 Kulmissa hän voitti henkilökohtaisen kilpailun kultaa ja saavutti Itävallan joukkueessa joukkuekilpailun hopeaa.[1]

Maailmancup muokkaa

Kaudet 2011–2016 muokkaa

Kraft kilpaili maailmancupissa ensimmäisen kerran Bischofshofenissa tammikuussa 2012 sijoittuen 54:nneksi. Seuraavassa maailmancupin kilpailussaan, Innsbruckissa tammikuussa 2013 hän saavutti ensimmäiset maailmancupin pisteensä oltuaan 23:s. Kymmenen parhaan joukkoon, ja samalla palkintokorokkeelle hän sijoittui ensimmäisen kerran Bischofshofenissa pari päivää myöhemmin oltuaan kolmas. Hän sijoittui toiseksi Lahdessa helmikuussa 2014. Maailmancup-kauden 2013–2014 kokonaispisteissä hän oli kymmenes.[1]

Kraft sijoittui toiseksi Klingenthalissa marraskuussa 2014 ja kolmanneksi Nižni Tagilissa joulukuussa 2014. Ensimmäisen osakilpailuvoittonsa hän saavutti mäkiviikolla Oberstdorfissa joulukuussa 2014. Innsbruckissa hän oli toinen ja Bischofshofenissa kolmas, mikä riitti hänelle mäkiviikon kokonaisvoittoon ennen Michael Hayböckiä. Tammikuussa 2015 hän oli toinen Kulmin lentomäessä ja voitti Wisłassa. Hän oli toinen myös Zakopanessa, Sapporossa ja Titisee-Neustadtissa. Maaliskuussa hän voitti Lahden osakilpailun ja oli kolmas Kuopiossa sekä Planican ensimmäisessä kilpailussa. Kauden loppupisteissä hän oli kolmas. Tammikuussa 2016 hän oli mäkiviikolla viides, voitti Zakopanen osakilpailun ja oli helmikuussa toinen Trondheimissa, Vikersundin kolmannessa kilpailussa sekä kolmas Kuopiossa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kuudenneksi.[1]

Kaudet 2016–2021 muokkaa

Joulukuussa 2016 Kraft sijoittui kolmanneksi Klingenthalissa, Lillehammerissa sekä Engelbergissä. Mäkiviikolla hän voitti Oberstdorfin osakilpailun ja oli Garmisch-Partenkirchenissä kolmas sekä mäkiviikon kokonaiskilpailussa kuudes. Mäkiviikon jälkeen hän oli toinen Wisłassa sekä Willingenissä, voitti kahdesti Oberstdorfin lentomäessä, oli kahdesti kolmas Sapporossa, voitti Pyeongchangin suurmäessä ja oli toinen Pyeongchangin normaalimäessä. Raw Air -kiertueella hän voitti Oslon ja Trondheimin kilpailut sekä kiertueen kokonaiskilpailun.[1] Vikersundin lentomäen joukkuekilpailussa hän hyppäsi maailmanennätyksen 253,5 metriä[2]. Kauden päätösviikonloppuna Planicassa hän voitti molemmat osakilpailut ja voitti samalla maailmancupin kokonaiskilpailun ennen Kamil Stochia. Hän voitti myös lentomäkicupin.[1]

Kraft oli kolmas sekä Wisłassa marraskuussa 2017 että joulukuussa Nižni Tagilissa ja Engelbergissä. Maaliskuussa 2018 hän sijoittui kolmanneksi Lahdessa sekä toiseksi Oslossa ja Trondheimissa. Planican päätöskilpailuissa hän oli kolmas ja toinen. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui neljänneksi. Kaudella 2018–2019 hän oli mäkiviikolla Oberstdorfissa kolmas, Innsbruckissa toinen ja Bischofshofenissa kolmas. Lisäksi hän sijoittui toiseksi Val di Fiemmessä, voitti Zakopanen ja Sapporon kilpailut, oli kolmas Oberstdorfin lentomäessä, oli toinen Oslossa, voitti Lillehammerissa sekä oli kolmas Trondheimissa ja Vikersundissa. Hän sijoittui toiseksi sekä maailmancupin että Raw Airin kokonaiskilpailussa.[1]

Kraft voitti kaudella 2019–2020 Nižni Tagilissa, Sapporossa, Kulmissa, Râșnovissa sekä Lahdessa, oli toinen Klingenthalissa, Engelbergissä, Titisee-Neustadtissa, Zakopanessa, Sapporossa, Lahdessa sekä kahdesti Val di Fiemmessä ja kolmas Kulmissa sekä Râșnovissa. Hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun ja lentomäkicupin sekä sijoittui mäkiviikon kokonaiskilpailussa viidenneksi. Kaudella 2020–2021 hän oli mäkiviikolla kahdeksas ja Titisee-Neustadtissa kolmas.[1]

Kaudet 2021–2024 muokkaa

Kraft voitti kaudella 2021–2022 Klingenthalissa, Lahdessa, Lillehammerissa ja Oberstdorfin lentomäessä sekä sijoittui kolmanneksi Nižni Tagilissa, Wisłassa, Lahdessa, Oslossa ja Oberstdorfin lentomäessä. Hän sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa viidenneksi ja lentomäkicupissa kolmanneksi sekä voitti Raw Air -kiertueen.[1]

Kraft sijoittui kauden 2022–2023 avauskilpailussa Wisłassa kolmanneksi. Rukalla hän sijoittui ensimmäisen kilpailun toiseksi ja jakoi jälkimmäisen kilpailun voiton Halvor Egner Granerudin kanssa. Titisee-Neustadtissa hän oli kolmas. Keski-Euroopan mäkiviikolla hän sijoittui kuudenneksi. Zakopanen henkilökohtaisessa kilpailussa hän sijoittui kolmanneksi. Hän voitti Sapporon toisen kilpailun. Kulmin lentomäessä hän oli toinen ja kolmas. Lake Placidin suurmäessä hän sijoittui kolmanneksi. Oslossa hän saavutti kakkossijan ja voiton, Lillehammerissa hän sijoittui toiseksi. Vikersundissa hän oli toinen ja ensimmäinen, Lahdessa toinen. Raw Air -kiertueella hän sijoittui toiseksi. Kauden päätösviikonloppuna Planican lentomäessä hän voitti ensimmäisen kilpailun ja oli toisen kilpailun kolmas. Hän voitti lentomäkicupin ja sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa toiseksi.[1]

Marraskuussa 2023 Kraft voitti kauden kaksi avauskilpailua Rukalla. Joulukuussa hän voitti Lillehammerin kilpailut normaali- ja suurmäessä. Klingenthalin ensimmäisessä kilpailussa hän sijoittui toiseksi. Hän sijoittui kolmanneksi Engelbergin ensimmäisessä kilpailussa ja voitti toisen kilpailun joulukuussa 2023. Mäkiviikolla hän oli Oberstdorfissa kolmas ja voitti Bischofshofenissa ollen samalla myös mäkiviikon kokonaistuloksissa kolmas. Mäkiviikon jälkeen hän sijoittui Puolan-kiertueella Wisłassa toiseksi ja voitti Zakopanessa. Helmikuussa hän voitti Lake Placidin toisen kilpailun sekä Sapporon ensimmäisen kilpailun. Hän sijoittui kolmanneksi Oberstdorfin lentomäen ensimmäisessä kilpailussa ja voitti toisen kilpailun. Hän voitti Oslon toisen kilpailun ja sijoittui kolmannessa kolmanneksi. Hän voitti Trondheimin suurmäen kilpailun. Vikersundin lentomäessä hän voitti yhden kierroksen kilpailun ja oli toisessa kilpailussa toinen. Hän voitti Raw Air -kiertueen ja maailmancupin kokonaiskilpailun.[1]

Maailmancupin osakilpailuvoitot muokkaa

Päivä Kilpailupaikka Mäki
29. joulukuuta 2014   Oberstdorf HS 137
15. tammikuuta 2015   Wisła HS 134
8. maaliskuuta 2015   Lahti HS 130
24. tammikuuta 2016   Zakopane HS 134
30. joulukuuta 2016   Oberstdorf HS 137
4. helmikuuta 2017   Oberstdorf HS 225
5. helmikuuta 2017   Oberstdorf HS 225
15. helmikuuta 2017   Pyeongchang HS 140
12. maaliskuuta 2017   Oslo HS 134
16. maaliskuuta 2017   Trondheim HS 138
24. maaliskuuta 2017   Planica HS 225
26. maaliskuuta 2017   Planica HS 225
20. tammikuuta 2019   Zakopane HS 134
26. tammikuuta 2019   Sapporo HS 137
27. tammikuuta 2019   Sapporo HS 137
12. maaliskuuta 2019   Lillehammer HS 140
8. joulukuuta 2019   Nižni Tagil HS 134
2. helmikuuta 2020   Sapporo HS 137
16. helmikuuta 2020   Bad Mitterndorf HS 235
22. helmikuuta 2020   Râșnov HS 97
28. helmikuuta 2020   Lahti HS 130
11. joulukuuta 2021   Klingenthal HS 140
25. helmikuuta 2022   Lahti HS 130
3. maaliskuuta 2022   Lillehammer HS 140
19. maaliskuuta 2022   Oberstdorf HS 235
27. marraskuuta 2022   Kuusamo HS 142
21. tammikuuta 2023   Sapporo HS 137
12. maaliskuuta 2023   Oslo HS 134
19. maaliskuuta 2023   Vikersund HS 240
1. huhtikuuta 2023   Planica HS 240
25. marraskuuta 2023   Kuusamo HS 142
26. marraskuuta 2023   Kuusamo HS 142
2. joulukuuta 2023   Lillehammer HS 98
3. joulukuuta 2023   Lillehammer HS 140
17. joulukuuta 2023   Engelberg HS 140
6. tammikuuta 2024   Bischofshofen HS 142
21. tammikuuta 2024   Zakopane HS 134
11. helmikuuta 2024   Lake Placid HS 128
17. helmikuuta 2024   Sapporo HS 137
25. helmikuuta 2024   Oberstdorf HS 235
9. maaliskuuta 2024   Oslo HS 134
13. maaliskuuta 2024   Trondheim HS 138
17. maaliskuuta 2024   Vikersund HS 240

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m Stefan Kraft Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
  2. Nyt on hypyillä mittaa! Mäkihypyn maailmanennätys kahdesti uusiksi Vikersundin joukkuemäessä yle.fi. 18.3.2017. Viitattu 19.3.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stefan Kraft.