Turun hovioikeus

Suomen vanhin hovioikeus

Turun hovioikeus (ruots. Åbo hovrätt) on Suomen vanhin hovioikeus. Turun hovioikeuden perusti 15. kesäkuuta 1623 antamallaan kuninkaallisella valtakirjalla Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf. Syyksi uuden hovioikeuden perustamiselle kuningas mainitsi valtuutuksessaan sen, että pitkät matkat ja korkeat kustannukset saivat monet Suomessa asuvat alamaiset luopumaan Tukholmaan matkustamisesta. Tästä syystä he eivät päässeet laillisiin oikeuksiinsa Svean hovioikeudessa. Uuden hovioikeuden perustaminen Suomeen takaisi siksi paremmin oikeuden ja oikeudenmukaisuuden tapahtumisen Ruotsin valtakunnassa, uskoi kuningas.

Turun hovioikeus on toiminut Akatemiatalossa vuodesta 1830.

Ensimmäiseksi hovioikeuden presidentiksi ja samalla Suomen maaherraksi nimitettiin Nils Tuurenpoika Bielke.[1] Hovioikeus toimi ensimmäiset vuotensa Turun linnassa ja Billsteenin talossa, josta se muutti Suurtorin laidalle niin sanottuun Kankaisten taloon 1671. Turun palon tuhottua Kankaisten talon hovioikeus muutti Turun akatemialle rakennettuun Akatemiataloon 1830, jossa se toimii edelleen. Hovioikeudella on tiloja käytössään myös Hämeenkadun varrella sijaitsevassa Gripen-rakennuksessa.

Turun hovioikeus toimi koko Suomen valitusasteena vuoteen 1776 asti, jolloin Vaasan hovioikeus perustettiin. Nykyään se on Suomen henkilöstö- ja juttumäärältään toiseksi suurin hovioikeus Helsingin hovioikeuden jälkeen. Presidenttinä toimi elokuun 2012 loppuun Antero Palaja, joka nimitettiin tehtävään korkeimman oikeuden jäsenen tehtävästä. Palajan seuraaja Timo Esko astui tehtävään marraskuussa 2012[2]. Esko nimitettiin korkeimman oikeuden presidentiksi 1. tammikuuta 2016 alkaen[3] ja hänen seuraajakseen nimitettiin huhtikuussa 2016 Kenneth Nygård[4].

Turun hovioikeuspiirissä on 1,3 miljoonaa asukasta ja 4 käräjäoikeutta.

Turun hovioikeudessa oli vuonna 2019 yhteensä 114 virkaa. Annettuja ratkaisuja oli 2 016.[5]

HovioikeuspiiriMuokkaa

 
Turun hovioikeuden tuomiopiiri
  • Ahvenanmaan käräjäoikeus: Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund, Vårdö.
  • Kanta-Hämeen käräjäoikeus: Forssa, Hattula, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Tammela, Ypäjä.
  • Pirkanmaan käräjäoikeus: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kylmäkoski, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi.
  • Varsinais-Suomen käräjäoikeus: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa.

Turun hovioikeuden presidentitMuokkaa


Rakennus kokonaisuudessaan.

LähteetMuokkaa

  1. Turun Hovioikeus – Åbo Hovrätt 1973 31/10 1998, s. 8–11. Turku: Turun hovioikeus, 1998.
  2. Turun hovioikeus saa uuden presidentin, Turun sanomat
  3. Tiedote: Timo Eskosta korkeimman oikeuden presidentti
  4. Turun hovioikeuden presidentiksi Kenneth Nygård ts.fi. Viitattu 24.2.2017.
  5. Turun hovioikeus - Toimintakertomus vuodelta 2019 - Sivut 13 ja 6 Oikeus.fi - Hovioikeudet - Turun hovioikeus. Tuomioistuinlaitos. Viitattu 6.6.2021.
  6. Statistisk handbok för Finland, G. W. Eklund, Helsingfors 1890 s. 40–41

Aiheesta muuallaMuokkaa