Turun hovioikeus

Suomen vanhin hovioikeus
Turun hovioikeus on toiminut Akatemiatalossa vuodesta 1830.

Turun hovioikeus on Suomen vanhin hovioikeus. Turun hovioikeuden perusti 15. kesäkuuta 1623 antamallaan kuninkaallisella valtakirjalla Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf. Syyksi uuden hovioikeuden perustamiselle kuningas mainitsi valtuutuksessaan sen, että pitkät matkat ja korkeat kustannukset saivat monet Suomessa asuvat alamaiset luopumaan Tukholmaan matkustamisesta. Tästä syystä he eivät päässeet laillisiin oikeuksiinsa Svean hovioikeudessa. Uuden hovioikeuden perustaminen Suomeen takaisi siksi paremmin oikeuden ja oikeudenmukaisuuden tapahtumisen Ruotsin valtakunnassa, uskoi kuningas.

Ensimmäiseksi hovioikeuden presidentiksi ja samalla Suomen maaherraksi nimitettiin Nils Tuurenpoika Bielke.[1] Hovioikeus toimi ensimmäiset vuotensa Turun linnassa ja Billsteenin talossa, josta se muutti Suurtorin laidalle niin sanottuun Kankaisten taloon 1671. Turun palon tuhottua Kankaisten talon hovioikeus muutti Turun akatemialle rakennettuun Akatemiataloon 1830, jossa se toimii edelleen. Hovioikeudella on tiloja käytössään myös Hämeenkadun varrella sijaitsevassa Gripen-rakennuksessa.

Turun hovioikeus toimi koko Suomen valitusasteena vuoteen 1776 asti, jolloin Vaasan hovioikeus perustettiin. Nykyään se on Suomen henkilöstö- ja juttumäärältään toiseksi suurin hovioikeus Helsingin hovioikeuden jälkeen. Turun hovioikeudessa on yhteensä noin 120 virkaa ja se käsittelee vuosittain noin 2800 juttua. Presidenttinä toimi elokuun 2012 loppuun Antero Palaja, joka nimitettiin tehtävään korkeimman oikeuden jäsenen tehtävästä. Palajan seuraaja Timo Esko astui tehtävään marraskuussa 2012[2]. Esko nimitettiin korkeimman oikeuden presidentiksi 1. tammikuuta 2016 alkaen[3] ja hänen seuraajakseen nimitettiin huhtikuussa 2016 Kenneth Nygård[4].

Turun hovioikeuspiirissä on 1,3 miljoonaa asukasta ja 5 käräjäoikeutta.

Sisällysluettelo

HovioikeuspiiriMuokkaa

 
Turun hovioikeuden tuomiopiiri
  • Ahvenanmaan käräjäoikeus: Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund, Vårdö.
  • Kanta-Hämeen käräjäoikeus: Forssa, Hattula, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Tammela, Ypäjä.
  • Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus: Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio, Vihti.
  • Pirkanmaan käräjäoikeus: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kylmäkoski, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi.
  • Varsinais-Suomen käräjäoikeus: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa.

Turun hovioikeuden presidentitMuokkaa


Rakennus kokonaisuudessaan.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa