Adolf Tandefelt
Adolf Fredrik Tandefelt (8. elokuuta 1747 Hartola – 5. tammikuuta 1822 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, maaherra, keisarillisen Turun hovioikeuden presidentti sekä moninkertainen valtiopäivämies.[2][3]
| Adolf Tandefelt | |
|---|---|
 Adolf Tandefelt, Carl Fredric von Bredan maalaama muotokuva. |
|
| Turun hovioukeuden presidentti | |
|
1805–1822
|
|
| Suomen hallituskonseljin oikeusosaston jäsen sekä vanhin jäsen | |
|
2.10.1809–5.1.1822
|
|
| Oikeuskansleri [1] | |
|
Porvoon valtiopäivät 22.3.–19.7.1809 (vt.)
|
|
| Seuraaja | Matthias Calonius (Prokuraattori) |
| Valtiopäivämies | |
|
1769, 1770, 1778, 1789 ja 1800
|
|
| maaherra | |
|
Vaasan lääni 1778 (vt.) sekä varsinainen 1785–1794
|
|
| Maaherra | |
|
Oulun lääni 1782
|
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. elokuuta 1747 Koskipää Mansion, Hartola |
| Kuollut | 5. tammikuuta 1822 (74) Helsinki |
| Arvonimi | vapaaherra |
| Vanhemmat | Otto Tandefelt (1695–1757) ja Ottiliana Lovisa Gyllenecker (1718–1788) |
Historia
muokkaaAdolf syntyi Tandefeltin aatelissukuun, Kornetti, Otto Tandefelt, till Koskipään (1695–1757) ja tämän puolison Ottiliana Lovisa Gylleneckerin (1718–1788) kahdeksanneksi lapseksi, perheen muut sisaret olivat, majuri. Johan Tandefelt, Margareta Elisabet Tandefelt, kapteeni. Otto Tandefelt, till Koskipää, Ottiliana Lovisa Tandefelt, Christian Tandefelt, majuri. Gabriel Tandefelt, Lt. Col. Robert Tandefelt, paroni. Adolf Tandefelt, Vendla Catharina Tandefelt, Elisabet Sofia Tandefelt ja Fredrik Tandefelt.[2]
Työhistoria
muokkaaTandefelt kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1761. Hän opiskeli oikeustiedettä ja toimi eri tehtävissä Turun hovioikeudessa. Tandefelt nimitettiin Vaasan hovioikeuden hovioikeudenneuvokseksi 1775. Vaasan läänin vt. maaherraksi Tandefelt nimitettiin vuonna 1778, Oulun läänin maaherraksi 1782 ja takaisin Vaasan lääniin vakinaiseksi maaherraksi 1785. Tandefelt erotettiin virastaan 1794.[4]
Erottamisensa jälkeen Tandefelt oli muutaman vuoden poissa valtakunnan politiikasta. Hän rakennutti kartanon Hartolaan omistamalleen Ekon tilalle. Tila oli erotettu hänelle Koskipään kartanosta jo 1760-luvulla.[5] Vuonna 1799 hänet nimitettiin Örebron läänin vt. maaherraksi, mutta hän ei ottanut virkaa vastaan. Tandefelt oli Tukholman korkeimman oikeuden jäsenenä vuodet 1800–1806. Vuonna 1805 hänet nimitettiin Turun hovioikeuden presidentiksi.[4]
Tandefelt oli myös Ruotsin säätyvaltiopäivien valtiopäivämiehenä vuosina 1769, 1770, 1778, 1789 ja 1800 ja vaalivaltakirjan tarkastajana sekä vt. oikeuskanslerina Porvoon valtiopäivillä 1809.[6] Samana vuonna hänet nimitettiin vastaperustetun Suomen hallituskonseljin oikeusosaston jäseneksi. Tandefelt oli oikeusosaston vanhin jäsen.[4]
Kunnianosoitukset
muokkaaAatelisarvot
Lähteet
muokkaa- ↑ Viranhaltijat Oikeuskanslerin virasto. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ a b Tandefelt nr 631 Adelsvapen-Wiki. Viitattu 26.3.2025. (ruotsiksi)
- ↑ 27.3.1909 Kaikuja Kajaanista no 35, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 3.4.2025.
- ↑ a b c Kotivuori, Yrjö: Adolf Tandefelt. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Wager, Henrik: Hartola, Eko, Itä-Hämeen kansanopisto 24. elokuuta 2004. Päijät-Hämeen liitto. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ toukokuuta 1899 Edistys no 5, s. 30 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 26.3.2025.
- ↑ Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus ritarihuone.fi. Viitattu 6.5.2025.
- ↑ Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus ritarihuone.fi. Viitattu 6.5.2025.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kristiina Kalleinen: Tandefelt, Adolf (1747–1822) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.2.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Edeltäjä: – |
Oikeuskansleri (vt.) Porvoon valtiopäivillä 22.3.–19.7.1809 |
Seuraaja: Matthias Calonius (Prokuraattori) |
|
Edeltäjä: Karl Arvid Hallenborg |
Kunikaallisen Turun hovioikeuden presidentti 1805–1808,
Keisarillisen Turun hovioikeuden presidentti 1809–1822 |
Seuraaja: Adolf Fredrik von Willebrand |