Porvoon valtiopäivät

keisari Aleksanteri I:n määräyksellä pidetyt säätyvaltiopäivät Suomessa 1809
(Ohjattu sivulta Porvoon maapäivät)

Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät (ruots. Borgå lantdag, ven. Боргоский сейм) olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetyt valtiopäivät[7] (ns. Suomen valtiopäivämiesten, nelikamarisen säätyeduskuntalaitoksen kokoontuminen.[8][9]) Suomen sota oli tuolloin vielä käynnissä,[10] mutta Venäjän osalta voitettuselvennä. Suomalaiset historiantutkijat ovat esittäneet erilaisia tulkintoja siitä, oliko Porvoossa kyseessä Suomen historian ensimmäiset säätyvaltiopäivät vai perinteiset maapäivät, joiden kautta Ruotsin kahdeksan itäistä maakuntaa siirrettiin Venäjän keisarin vallan alle. Myöhemmin 1800-luvulla syntyneen suomalaisen perustuslaillisen tulkinnan mukaan Porvoon valtiopäivillä perustettiin Suomen valtio.

Porvoon valtiopäivät 1809
Kesto 22. maaliskuuta19. heinäkuuta 1809[1]
Aatelissääty Robert Wilhelm De Geer, Porvoon raatihuone
Pappissääty Jakob Tengström, Porvoon kymnaasin talo
Porvarissääty Kristian Trapp, Porvoon raatihuone
Talonpoikaissääty Pehr Klockars, Orrhjelmin talo
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö Suomen itsehallinnon perustaminen
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus Porvoon valtiopäivien avajaiset, 1812).[2]
Suomen vaakuna Porvoon valtiopäivillä käytetystä keisari Aleksanteri I:n valtaistuimen katoksesta.[3][4]
Aleksanteri I:n pronssinen muotokuvapatsas Porvoon tuomiokirkossa, lahjoittajat G. L. Söderström ja F. A. Eklöf. teos. Walter Runeberg.[5][6]

Porvoon valtiopäivillä perustettiin siviili- ja talousvaliokunta sekä raha-asianvaliokunta.[11]

Porvoon valtiopäivät oli kutsuttu koolle 22. maaliskuuta (J: 10. maaliskuuta), ja ne päätettiin 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1809.[12][13][14]

Porvoon valtiopäivien kokoontumiskutsu Suomen säädyille

muokkaa

Keisari Aleksanteri I:n käskykirje, keisarillinen ilmoitus annettu Suomen lähetyskunnan esityksestä ja Kenraali kuvernööri Sprengtporten allekirjoituksella vahvistettuna: Pietarissa, Jul. 20. tammikuuta / Greg. 1. Helmikuuta 1809. koskien Porvoon valtiopäivien järjestämistä, Greg. 10. / Jul. 22. maaliskuuta 1809. kirjeen sivut I. ja II.[15][16]

Valtiopäivien valmistelu

muokkaa

Suomen väliaikainen kenraalikuvernööri Göran Magnus Sprengtporten laati suunnitelman Suomen hallinnosta, jonka keisari vahvisti 1. joulukuuta 1808. Suomen säätyjen lähetystö kävi jo syksyllä vannomassa uskollisuuttaan keisari Aleksanteri I:lle Pietarissa. Sille kerrottiin, että keisari aikoi kutsua valtiopäivät koolle. Sprengtporten sai tehtäväkseen valtiopäivien valmistelut.[17] Suomen säädyt saivat 1. helmikuuta 1809 kutsun kokoontua valtiopäiville Porvooseen.[18]

Valtiopäivien paikan valintaan vaikutti se, että Suomen sota oli käynnissä ja Turku ja Hämeenlinna sijaitsivat kaukana Venäjän rajalta. Helsingissä oli ollut paha tulipalo edellisvuonna, eikä siellä ollut sopivia tiloja valtiopäiville, kuin ei myöskään Loviisassa. Niinpä valtiopäivät kutsuttiin Porvooseen, jonka tuomiokirkossa pidettiin avajaiset.[19] Valtiopäivien valtiosalina käytettiin Porvoon kymnaasin eli lukion lukusalia.[19] Pappissääty työskenteli myös kymnaasissa.[19] Aatelis- ja porvarissääty kokoontuivat raatihuoneessa[19] ja talonpoikaissääty laamanni Anders Fabian Orraeuksen talossa.[20]

Valtiopäivien tapahtumat

muokkaa

Keisari määräsi säädyt kokoontumaan maaliskuussa 1809 Porvooseen Ruotsin valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Säädyt vannoivat uskollisuuttaan keisarille, joka puolestaan vakuutti pitävänsä voimassa perustuslailliset oikeudet ja liitti ”Suomen kansakuntien joukkoon”.[21] Vala ja vakuutus muodostivat jo keskiajalta periytyvän herruussopimuksen ja oikeustraditionlähde?.

Aleksanteri I antoi hallitsijanvakuutuksensa 29. maaliskuuta 1809. Suomi sai pitää Ruotsin vallan aikaiset lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa,[21] eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. Suomen perustuslaeiksi jäivät Kustaa III:n aikainen lainsäädäntö, joissa hallitsijalla on suuret valtaoikeudet. Nyt Suomelle luotiin kuitenkin oma erillishallinto.[2][22]

Valtiopäivät vahvistivat keisarin esitykset Suomen hallinnosta. Suomen sotalaitos pysyi entisellään, rahaksi tuli venäläinen hopearupla, Suomesta kerätyt verotulot käytettäisiin ”maan parhaaksi”. Säädyt asettivat ehdokkaansa ensimmäiseen Suomen hallituskonseljiin.[21] Suomen hallituskonseljin 1816 tehtyjen uudistusten yhteydessä säätyeduskuntalaitoksen nimi muutettiin 9 (21) helmikuuta 1816 Keisarilliseksi Suomen Senaatiksi [23]

Valtiopäivien asiakirjat ja esitykset

muokkaa

Valtiopäivillä laaditut asiakirjat ja esitykset on arkistoitu Suoman kansallisarkiston avoimeen digitaaliseen astiapalveluun.[24]

Valiokunnat

muokkaa
Pääartikkeli: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät (Valiokunnat)

Porvoon valtiopäivillä 30. maaliskuuta perustettiin valiokuntalaitos jonka ensimmäiset valiokunnat jotka olivat siviili- ja talousvaliokunta, sekä vähän myöhemmin perustettu raha- asianvaliokunta.[11][25] Valtiopäivien ajaksi perustettuihin valiokuntiin valittiin pysyvät puheenjohtajat, siviili- ja talousvaliokuntaan R. J. Rehbinder[11][26] ja raha- asianvaliokuntaan C. E. Mannerheim.[11][26]

Valiokunnissa jäsenet tekivät esityksiä ja anomuksia, jotka koskivat esimerkiksi sodan aiheuttamien vahinkojen korjaamista, hallinnon tehostamista, ruotsin kielen asemaa, pappispulan ratkaisemista, koululaitoksen kehittämistä ja lääkintätoimen parantamista.[27]

Valtiopäivillä perustetut valiokunnat
Valiokunta Puheenjohtajat Jäsenet Varajäsenet
Siviili- ja talousvaliokunta Reinhold Johan Rehbinder 15. ei tiedossa.
Raha- asianvaliokunta Carl Erik Mannerheim 15. ei tiedossa.

Valtiopäiviä käytiin heinäkuuhun asti, jolloin keisari palasi päättämään ne. Seuraavan kerran valtiopäivät kokoontuivat vasta Aleksanteri II:n kutsuttua Suomen säädyt Helsingin valtiopäiville vuonna 1863. Pitkää valtiopäivien välistä aikaa nimitetään nimillä ”valtioyö” ja ”virkavaltaisuuden aika”. Suomen suuriruhtinaskunnan juoksevat asiat hoidettiin virkamiesten voimin senaatin johdolla.[28]

Tapahtumien kulku

muokkaa

Lähteet: [29][30][31]

Keisarin vakuutus

muokkaa
 
Aleksanteri I:n julistus, maaliskuu 1809.

Lähteet: [38]

»Me Alexander I... Suuri Ruhtinas Suomen maasa... : Wakutus-Kirja... Annettu Borgåsa sinä 15/27 päiwänä Maaliskuusa 1809.»

(ME ALEXANDER I., Jumalan Armosta, Kejsari ja Itsewaldias yli koko Ryssänmaan. Suuri Ruhtinas Suomen maasa Teemme tiettäwäxi: Että sitte kuin ME Sen Korkeimman edeskatsomisesta olem-

ma ottanet Suuren Ruhtinan maan Suomen hallituxemme ala, olemma ME tämän kautta tahtoneet wahvistaa ja kiinittää Maasa olevan Christillisen Opin ja perustus- lait niin myös niitä wapauxia ja oikeuxia, kuin kukin Sääty nimitetysä Suuresa Ruh- tinan maasa erinomattain, ja kaikki sen Asuwaiset yhteisesti, niin ylhäiset kuin alhaiset tähän saakka Constitutionin eli säättämisen jälkeen owat nautinneet: Lupaamme myös pitää kaikkia niitä etuja ja asetuxia wahwana ja järkähtämättämänä heidän täydellisä woimasansa. Suuremmaxi wisseydexi olemma ME tämän Wakutus-Kirjan MEIDÄN omalla kädellämme ala kirjoittaneet. Annettu Borgåsa sinä 15/27* päiwänä Maalis- Kuusa 1809.

Pääkirja on korkiammasti omalla kädellä alakirjoitettu ALEXANDER.

Että tämä on meidän kieleemme oikein käätty, wahvistaa armollisimman käskyn jälkeen ROB. H. REHBINDER, Palvelusta tekevä H. M. Keisarin tykönä Suomen asioita.)

Osallistujat

muokkaa
 
Helsingin säätytalon päätykolmio on pronssinen muistomerkki Porvoon valtiopäivistä 1809. Veistosryhmän keskiosa, Aleksanteri I ja säätyjen puhemiehet: vasemmalta oikealle porvarissäädyn puhemies Kristian Trapp, aatelissäädyn maamarsalkka Robert Wilhelm de Geer, pappissäädyn puhemies arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Pehr Klockars.[39]

Porvoon valtiopäivien puhemiehet

muokkaa

Puhemiehet toimivat valtiopäivillä valtiosäätyjen kamarikuntien puhemiehinä, ruotsissa sekä venäjän valtiokauden aikana puhemiehet toimi hallitsijan edustajana. Puhemies on valtiopäivien jäsen, joka valittiin valtiopäiville kutsunsaaneista edustajista ja näiden kesken suoritetusta puhemiesvaalista. Valtiopäivillä puhemies johti puhetta edustamassaan valtiosäädyn kamarihuoneessa pidetyssä täysistunnoissa "pleumissa", eli hän on kamarihuoneen puheenjohtaja. Valtakunnan hierarkiassa valtiopäivienajaksi valittu puhemies oli hallitsijan edustaja ja hallitsijan jälkeen heti seuraavaksi korkein henkilö.[40][41][42]

Henkilöjärjestys: Säätytalon päätykolmion veistosryhmän mukainen;

Porvoon valtiopäivien muut merkkihenkilöt:

muokkaa

Suomen lähetyskunnan jäsenistä läsnä olivat: Aatelissäädystä; Carl Erik Mannerheim, Petter Silfverskiöld, Karl Fredrik Rotkirch, Ernst Gustaf von Willebrand, Carl Arvid Krabbe. Pappissäädystä; Ivar Wallenius, Nils Johansson Aejmelaeus. Porvarissäädystä; Eric Borgström, Johan Linderth, Carl Hultman, Herman Höckert, Carl Magnus Engman, Talonpoikaissäädystä; Pehr Klockars. Ylimääräiset jäsenet; Robert Henrik Rehbinder, muut edustajat; Georg Magnus Sprengtporten.

Porvoon valtiopäivien edustajat:

muokkaa

Aleksanteri I:n seurueeseen kuuluivat valtiosihteeri Mihail Speranski, ulkoministeri Nikolai Rumjantsev ja sotaministeri Aleksei Araktšejev.[56]

Valtiopäiville osallistui eri säädyistä edustajia seuraavasti:[57]

Suomalaisen aatelin 205 suvusta 130 jäi pois kustannusten tai varovaisuuden takia. 60 aateliston edustajaa ei osallistunut avajaisiin, mutta tuli myöhemmin paikalle. Porvariston edustajista suurin osa oli kauppiaita.[58]

Seuraelämä

muokkaa

Avajaispäivän iltana järjestettiin suurelliset tanssiaiset, joihin keisari saapui kuuden hevosen vetämillä vaunuilla juhlavalaistun kaupungin läpi. Tanssiaisiin osallistui myös maaherran 18-vuotias tytär Ulrika Möllersvärd, joka herätti 32-vuotiaan keisarin huomion. Kohtaamisesta tehtiin pilkkalauluja.[59] Mika Waltari on kuvannut Möllersvärdin ja Aleksanteri I:n oletettua suhdetta romaanissaan Tanssi yli hautojen, josta tehtiin elokuva vuonna 1950.[60]

Myöhempiä tulkintoja

muokkaa
 
R. W. Ekmanin historiamaalaus Porvoon valtiopäivien avajaiset (1858).

Suomalaiset tulkitsivat keisarin hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen uskollisuudenvalan kaksipuoliseksi valtioteoksi, jonkinlaiseksi valtiosopimukseksi, jota kumpikaan osapuoli, Suomen kansa ja keisari, ei voinut yksipuolisesti sanoa irti. Venäläisetkään eivät kiistäneet Suomen valtiollista statusta ennen 1800-luvun loppua. Heidän tulkintansa lähti siitä, ettei keisari ollut voinut luvata suomalaisille sellaista asemaa, joka olisi ollut vastoin hänen itsevaltiuttaan.[61]

Paljon on kiistelty siitä, miksi Suomelle annettiin Porvoossa autonominen asema. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset tekijät olivat selvästi taustalla Suomen aseman muuttuessa. Suomi valloitettiin, jotta siitä tulisi Venäjän etuvartio ja Pietarin läntinen suoja-alue.[61] Autonomian avulla suomalaiset saataisiin varmimmin suosiollisiksi uudelle hallitsijalle.[22] Venäjän kehittymättömästä hallinnosta myös puuttuivat hallintorakenteet, joihin Suomen vastaavat elimet olisi voitu yhdistää.[61]

Professori Osmo Jussilan mukaan on selvää, että keisarin hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen uskollisuudenvalan avulla ei perustettu mitään valtiota. Vala ja sitä seurannut vakuutus yhdessä muodostivat niin sanotun ”herruussopimuksen”, joka oli vanha, jo keskiajalta peräisin oleva hallitsijanvaihtoihin liittyvä traditio, eikä moderni valtiosopimus, jollaiseksi myöhemmät suomalaiset oikeustaistelijat sen tulkitsivat. Siinä hallitsija ja säädyt sitoutuivat ylläpitämään olemassa olevaa oikeusstatusta. Tämän statuksen perusteita tarkoittivat keisarin vakuutuksen kiistellyt sanat ”perustuslait” ja ”konstitutioiden mukaiset oikeudet”.[62] Jussila on myös huomauttanut, että ranskankielisessä Porvoon valtiopäivien julistuksessa todettiin, että ”tästä lähtien Suomi on sijoitettu kansakuntien joukkoon” (désormais la Finlande est placée au rang des nations). Jostain syystä ilmaisu käännettiin suomalaisissa historiallisissa teoksissa sanoilla ”koroitettu kansakuntien joukkoon”.[63][64]

Porvoon 1809 säätyjen kokous on ollut kiistakysymys aina 1800-luvun lopulta lähtien sekä politiikassa että historiatieteessä. Esimerkiksi Leo Mechelinin mukaan Suomen ja Venäjän yhteys oli vain suvereenien valtioiden personaaliunioni, mutta useat muut suomalaiset ja etenkin venäläiset tutkijat ovat katsoneet Suomen erityisaseman perustuneen keisarin tahtoon ja olleen kumottavissa.[65]

Nimitys ”valtiopäivät” on vakiintunut, mutta jotkut historiantutkijat puhuvat ”maapäivistä”, joka on suora käännös ruotsinkielisestä nimestä ”Borgå lantdag”.[66] On myös huomautettu, ettei ruotsinkielistä parlamenttia tavallisesti tarkoittavaa sanaa ”riksdag”, valtiopäivät tai valtakunnanpäivät, voitu käyttää, koska ei ollut valtakuntaakaan.[67]

Aki Rasilainen katsoo teoksessaan Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia (Warelia, 2024), että perinteinen käsitys autonomiasta pätee. Erityisesti Osmo Jussila edusti kantaa, että kyseessä oli maapäivät, ja Rasilainen osoittaa Jussilan argumenteissa puutteita. Jussila on hänen mukaansa vääristellyt yhtä sitaattia ja irrottanut sitaatteja kontekstistaan ja siis Rasilaisen mukaan siten syyllistynyt tiedevilppiin.[68]

Valtiopäivät taiteessa ja merkkipäiväteoksissa

muokkaa

Muistomitalissa

muokkaa
 
Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809, Emil Wikströmin veistos (1903) Säätytalon päätykolmiossa.
 
Helsingin Arkadianmäellä sijaitseva Suomen Eduskunnan valtiosali.

Maalauksissa ja veistoksissa

muokkaa

Monumentit ja rakennukset

muokkaa

Maalaustaiteen luonnoskuvissa

muokkaa

Postimerkkitaiteessa

muokkaa

Myöhemmissä muisto- ja erikoisrahoissa

muokkaa
 
Porvoon valtiopäivien 150-vuotispostimerkki vuodelta 1959.[79]

Galleria

muokkaa

Porvoon valtiopäivien juhla- ja kokouspaikat

Lähteet

muokkaa

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Osmo Jussila, (2004): Suomen Suuriruhtinaskunta 1809–1917. ISBN 951-0-29500-0.
  • Jutikkala, Eino – Pirinen, Kauko (2002): Suomen historia. ISBN 951-0-27217-5.
  • Klinge, Matti (1997): Keisarin Suomi. ISBN 951-50-0682-1.
  • Pernaa, Ville & Niemi, Mari K. (toim.): ”Taistelu autonomiasta”, Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia, s. 45–94. (Timo Soikkasen artikkeli aiheesta) Edita, 2005. ISBN 951-37-4283-0
  • Tandefelt, Henrika: Porvoo 1809: juhlamenoja ja tanssiaisia. (suomennos Jussi T. Lappalainen) SKS, 2009. ISBN 978-952-222-077-6
  • Zetterberg, Seppo (2003): Suomen sota. Teoksessa Zetterberg, S. (toim.), Suomen historian pikkujättiläinen, s. 361–372. ISBN 951-0-27365-1.

Viitteet

muokkaa
  1. Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat (Arkistoitu – Internet Archive) Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.
  2. a b c d Valtiopäivät 1809, Porvoo. Avajaiset www.eduskunta.fi. Viitattu 29.8.2024.
  3. Suomen vaakuna 1809 finna.fi.
  4. 1933 Jääkäri-invaliidi, s. 80 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 28.8.2024.
  5. 1909 Helsingin kuvalehti : kuvallinen aikakauslehti no 5, s. 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  6. 18.9.1909 Helsingin Kaiku no 37, s. 8 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  7. Harri Rinta-aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen & Olli Lehtonen: Historian Tuulet 7, s. 9. Otava, 2004.
  8. 19.7.1931 Uusi Suomi no 191, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 17.4.2025.
  9. 16.9.1938 Karjala no 249, s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 17.4.2025.
  10. Jussila 2004, Klinge 1997, Jutikkala & Pirinen 2002, Zetterberg 2003, Eduskunnan kirjasto Historiallisia dokumentteja (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. a b c d e 12.6.1906 Viikon Kuvat no 22-23, s. 8 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.3.2025.
  12. a b c d 1933 Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906. I,..., s. 66 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Valtiopäivien alkutoimet, Säädyt olivat kutsutut koolle Porvoon kaupunkiin maaliskuun 22 päiväksi.” Viitattu 21.3.2025.
  13. Hugo Schulman: 378 (Striden om Finland 1808-1809) runeberg.org. 1909. Viitattu 25.8.2024. (ruotsiksi)
  14. Alex Snellman: Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat Suomen Museo 2007, s. 67. Merkkivuosi 1809 -sivusto. 1809.fi. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 10.5.2024.
  15. Kuvien tarkastelu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia astia.narc.fi. Viitattu 17.2.2025.
  16. Kuvien tarkastelu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia astia.narc.fi. Viitattu 17.2.2025.
  17. Veli-Matti Syrjö: Sprengtporten, Georg Magnus (1740–1819) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 8.11.2015.
  18. Valtiopäivien tapahtumia Porvoon kaupunki. Arkistoitu 31.12.2015. Viitattu 9.11.2015.
  19. a b c d Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat ja -paikat www.eduskunta.fi. Viitattu 29.8.2024.
  20. 29.3.1909 Uusimaa no 36, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Laamanni Orreliuksen talo jossa talonpoikaissääty kokoontui” Viitattu 28.8.2024.
  21. a b c Forsman J ja muut (toim.): ”Porvoon valtiopäivät”, Pieni Tietosanakirja, s. 907. Otava, 1925–1928. Runeberg.org Viitattu 8.11.2015.
  22. a b Kuinka Suomi korotettiin kansakuntien joukkoon… Internetix. Otavan opisto. Viitattu 21.11.2015.
  23. 1872 Tilastollinen käsikirja Suomenmaalle / Karl Emi..., s. 21 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 17.3.2025.
  24. Hae aineistoja - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia astia.narc.fi. Viitattu 8.4.2025.
  25. 1933 Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906. I,..., s. 68 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.3.2025.
  26. a b c 28.3.1909 Uusi Suometar no 72, s. 8 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 17.3.2025.
  27. Valtiopäiväesitykset 1809 Kansakuntaa rakentamaan. Arkistoitu 25.12.2014. Viitattu 21.11.2015.
  28. Valtioyö päättyy Nuorten Eduskunta. Arkistoitu 25.11.2015. Viitattu 8.11.2015.
  29. 28.3.1909 Aamulehti no 72, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  30. 1.4.1899 Nuori Karjala no 6, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  31. joulukuuta 1916 Kotoa ja kaukaa no 7-9, s. 69 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  32. Porvoon valtiopäivät 1809 Arkistojen Portti. Arkistoitu 31.12.2024. Viitattu 24.3.2025.
  33. a b toukokuuta 1899 Edistys no 5, s. 30 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 26.3.2025.
  34. a b c 3.4.1909 Jokamiehen viikkolehti no 14, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  35. 28.3.1909 Aamulehti no 72, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  36. joulukuuta 1906 Kaiun joululehti, s. 21 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  37. 28.3.1909 Karjala no 72, s. 3 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  38. 27.3.1909 Helsingin Kaiku no 12, s. 11 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Aikakauslehti Helsingin Kaiku 27.03.1909 no 12. Aleksanteri I:n hallitsijavakuutus. annettu päivämäärä sinä 15. (27) päivänä maalikuuta 1809.” Viitattu 31.3.2025.
  39. joulukuuta 1899 Kyläkirjaston Kuvalehti no Joulurauha, s. 13 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 27.2.2025.
  40. huhtikuuta 1897 Kyläkirjaston Kuvalehti no 4, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 30.3.2025.
  41. 28.3.1909 Uusi Suometar no 72, s. 7 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 30.3.2025.
  42. 27.3.1909 Helsingin Kaiku no 12, s. 7 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 30.3.2025.
  43. a b c 1872 Tilastollinen käsikirja Suomenmaalle / Karl Emi..., s. 184 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.3.2025.
  44. 28.3.1909 Helsingin Sanomat no 72, s. 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.3.2025.
  45. 13.5.1820 Turun Wiikko-Sanomat no 19, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Piispa hengellinen tohtori ja ritari herra Jacob Tengström” Viitattu 1.4.2025.
  46. 28.3.1909 Uusi Suometar no 72, s. 7 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.3.2025.
  47. 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 135 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.3.2025.
  48. 28.3.1909 Uusi Suometar no 72, s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.3.2025.
  49. 1913 Historiallinen lukukirja : Suomen historia eläm..., s. 200 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.3.2025.
  50. 29.3.1909 Suomalainen Kansa no 72, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Turun hovioikeuden presidentti, Adolf Tandefelt oli valittu w. t. oikeuskansleriksi, ja hän tarkasti tästä toimestaan aatelittomien säätyjen waltakirjat.” Viitattu 5.4.2025.
  51. Historia - Valtioneuvoston oikeuskansleri - YJA Valtioneuvoston oikeuskansleri. ”Oikeuskanslerin virka on peräisin 1700-luvulta, jolloin Suomi oli vielä osa Ruotsin valtakuntaa. Ruotsin kuningas Kaarle XII perusti kuninkaan korkeimman asiamiehen viran vuonna 1713. Viran nimi muutettiin oikeuskansleriksi vuonna 1719. Oikeuskansleri oli tilivelvollinen kuninkaalle ja hänen tehtävänään oli valvoa, että lakia noudatettiin ja viranomaiset täyttivät velvollisuutensa.” Viitattu 6.4.2025.
  52. 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 167 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 21.4.2025.
  53. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 26.3.2025.
  54. 27.3.1909 Kaikuja Kajaanista no 35, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Valtiopäivien väliaikainen oikeuskansleri, vapaaherra Adolf Fredrik Tandefelt” Viitattu 5.4.2025.
  55. Matthias Calonius - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Viitattu 22.3.2025.
  56. Zetterberg, Seppo & Pulma, Panu: Autonominen suuriruhtinaskunta, s. 370. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0
  57. Porvoon valtiopäiväin jäsenet. Uusi Suometar, 28.3.1909, no. 72, s. 7. Viitattu 1.1.2021.
  58. Säätyjen jäsenet Merkkivuosi 1809. Arkistoitu 22.11.2015. Viitattu 9.11.2015.
  59. Valtiopäivätanssiaiset Porvoon kaupunki. Arkistoitu 3.12.2015. Viitattu 10.11.2015.
  60. Tanssi yli hautojen Elonet. Viitattu 10.11.2015
  61. a b c Toivo Nygård: Suomalaisuuden historian kiinnekohtia Suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria tavoittamassa. 1999. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 21.11.2015.
  62. Miten käsitys Suomen valtiosta (”Suomen valtioidea”) kehittyi ja mikä oli sen vaikutus Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän suhteisiin vuodesta 1809 Helmikuun manifestiin? Poliittisen historian valintakoe – arvosteluperusteet. 2013. Viitattu 21.11.2015.
  63. Osmo Jussila: Suomen historian suuret myytit, 2007.lähde tarkemmin?
  64. Zetterberg et al., Suomen historian pikkujättiläinen, 2003.lähde tarkemmin?
  65. Jussila 2004
  66. Porvoon valtiopäivät Porvoon kaupunki. Arkistoitu 4.12.2015. Viitattu 13.7.2015.
  67. Tieto-Finlandia: Henrika Tandefeltin Porvoo 1809 vei voiton Suomen Kuvalehti. 2009. Viitattu 21.11.2015.
  68. Artemis Kelosaari, Kansallisromantikot ­olivat oikeassa: Suomi nousi kansakunnaksi, Suomen Kuvalehti 15.8.2024
  69. joulukuuta 1899 Kyläkirjaston Kuvalehti no 12, s. 11 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.1.2024.
  70. joulukuuta 1903 Kyläkirjaston Kuvalehti no 12, s. 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.1.2024.
  71. 28.3.1909 Helsingin Sanomat no 72, s. 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.1.2024.
  72. 8.3.1931 Turun Sanomat no 64, s. 7 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 1.3.2025.
  73. 16.9.1938 Helsingin Sanomat no 249, s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 1.3.2025.
  74. 1931 Domus : aikakauslehti sisustustaidetta, taidete... no 1, s. 11 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 1.3.2025.
  75. Ekman, R. W., alkuperäisen kuvan tekijä ; Liewendal, Frans Oskar, painaja: Porvoon maapäivät, hallitsijavakuutus tuomiokirkossa 29. 3. 1809 finna.fi.
  76. Uusissa postimerkeissä esitellään Suomen historiaa, luontoa ja lapsia Yle Uutiset. 22.1.2009. Viitattu 15.4.2024.
  77. Hannes Markkula: Porvoon valtiopäivistä julkaistaan näyttävä postimerkkiarkki Ilta-Sanomat. 22.12.2008. Viitattu 15.4.2024.
  78. Porvoon tuomiokirkko lyödään kahden euron kolikkoon Yle Uutiset. 5.8.2009. Viitattu 3.5.2024.
  79. Porvoon valtiopäivät FDC vmtstamps.com. Viitattu 25.3.2025.
  80. Keisarin valtaistuin - Digitaalinen kokoelma Suomen kansallismuseo. 30.12.2020. Viitattu 2.5.2024.
  81. Porvoon kokous :: 1809 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko agricolaverkko.fi. Viitattu 22.3.2025.
  82. tammikuuta 1906 Kyläkirjaston Kuvalehti no 1, s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.3.2025.
  83. 27.3.1909 Helsingin Kaiku no 12, s. 6 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 1.4.2025.
  84. 29.3.1909 Uusimaa no 36, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 1.4.2025.

Aiheesta muualla

muokkaa
  Edeltäjä:
-
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
1809
Seuraaja:
Säätyvaltiopäivät 1863