Porvoon valtiopäivät

keisari Aleksanteri I:n määräyksellä pidetyt säätyvaltiopäivät Suomessa 1809
(Ohjattu sivulta Porvoon maapäivät)

Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät (ruots. Borgå lantdag, ven. Боргоский сейм) olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty[1] Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen. Suomen sota oli tuolloin vielä käynnissä,[2] mutta Venäjän osalta voitettuselvennä. Suomalaiset historiantutkijat ovat esittäneet erilaisia tulkintoja siitä, oliko Porvoossa kyseessä Suomen historian ensimmäiset säätyvaltiopäivät vai perinteiset maapäivät, joiden kautta Ruotsin kahdeksan itäistä maakuntaa siirrettiin Venäjän keisarin vallan alle. Myöhemmin 1800-luvulla syntyneen suomalaisen perustuslaillisen tulkinnan mukaan Porvoon valtiopäivillä perustettiin Suomen valtio. Historiantutkija Henrika Tandefelt esittää, että kyseessä ei voinut olla valtiopäivät (riksdag), sillä mitään valtiota ei vielä ollut.

Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus Porvoon valtiopäivien avajaiset, 1812).
Me Alexander I... Suuri Ruhtinas Suomen maasa... : Wakutus-Kirja... Annettu Borgåsa sinä 15/27 päiwänä Maaliskuusa 1809.

Valtiopäivien valmistelu muokkaa

 
Aleksanteri I:n Porvoossa käyttämä valtaistuin kuuluu Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Istuimen teetti vuonna 1797 keisari Paavali I. Valtaistuin on valmistettu lehmuksesta. Takana oikealla Aleksanteri I:tä esittävä maalaus.

Suomen väliaikainen kenraalikuvernööri Göran Magnus Sprengtporten laati suunnitelman Suomen hallinnosta, jonka keisari vahvisti 1. joulukuuta 1808. Suomen säätyjen lähetystö kävi jo syksyllä vannomassa uskollisuuttaan keisari Aleksanteri I:lle Pietarissa. Sille kerrottiin, että keisari aikoi kutsua valtiopäivät koolle. Sprengtporten sai tehtäväkseen valtiopäivien valmistelut.[3] Suomen säädyt saivat 1. helmikuuta 1809 kutsun kokoontua valtiopäiville Porvooseen.[4]

Valtiopäivien paikan valintaan vaikutti se, että Suomen sota oli käynnissä ja Turku ja Hämeenlinna sijaitsivat kaukana Venäjän rajalta. Helsingissä oli ollut paha tulipalo edellisvuonna, eikä siellä ollut sopivia tiloja valtiopäiville, kuin ei myöskään Loviisassa. Niinpä valtiopäivät kutsuttiin Porvooseen, jonka tuomiokirkossa pidettiin avajaiset. Valtiopäivien valtiosalina käytettiin Porvoon kymnaasin eli lukion lukusalia. Pappissääty työskenteli myös kymnaasissa. Aatelis- ja porvarissääty kokoontuivat raatihuoneessa ja talonpoikaissääty laamanni Orraeuksen talossa.[5]

Valtiopäivien tapahtumat muokkaa

Keisari määräsi säädyt kokoontumaan maaliskuussa 1809 Porvooseen Ruotsin valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Säädyt vannoivat uskollisuuttaan keisarille, joka puolestaan vakuutti pitävänsä voimassa perustuslailliset oikeudet ja liitti ”Suomen kansakuntien joukkoon”.[6] Vala ja vakuutus muodostivat jo keskiajalta periytyvän herruussopimuksen ja oikeustraditionlähde?.

Aleksanteri I antoi hallitsijanvakuutuksensa 29. maaliskuuta 1809. Suomi sai pitää Ruotsin vallan aikaiset lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa,[6] eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. Suomen perustuslaeiksi jäivät Kustaa III:n aikainen lainsäädäntö, joissa hallitsijalla on suuret valtaoikeudet. Nyt Suomelle luotiin kuitenkin oma erillishallinto.[7]

Valtiopäivät vahvistivat keisarin esitykset Suomen hallinnosta. Suomen sotalaitos pysyi entisellään, rahaksi tuli venäläinen hopearupla, Suomesta kerätyt verotulot käytettäisiin ”maan parhaaksi”. Säädyt asettivat ehdokkaansa ensimmäiseen hallituskonseljiin.[6] Konseljin nimeksi muutettiin myöhemmin Suomen senaatti.[7]

Säädyt tekivät myös omia esityksiä ja anomuksia, jotka koskivat esimerkiksi sodan aiheuttamien vahinkojen korjaamista, hallinnon tehostamista, ruotsin kielen asemaa, pappispulan ratkaisemista, koululaitoksen kehittämistä ja lääkintätoimen parantamista.[8]

Valtiopäiviä käytiin heinäkuuhun asti, jolloin keisari palasi päättämään ne. Seuraavan kerran valtiopäivät kokoontuivat vasta Aleksanteri II:n kutsuttua Suomen säädyt Helsingin valtiopäiville vuonna 1863. Pitkää valtiopäivien välistä aikaa nimitetään nimillä ”valtioyö” ja ”virkavaltaisuuden aika”. Suomen suuriruhtinaskunnan juoksevat asiat hoidettiin virkamiesten voimin senaatin johdolla.[9]

Osallistujat muokkaa

Valtiopäiville osallistui eri säädyistä edustajia seuraavasti:[10]

Suomalaisen aatelin 205 suvusta 130 jäi pois kustannusten tai varovaisuuden takia. 60 aateliston edustajaa ei osallistunut avajaisiin, mutta tuli myöhemmin paikalle. Porvariston edustajista suurin osa oli kauppiaita.[11]

Seuraelämä muokkaa

Avajaispäivän iltana järjestettiin suurelliset tanssiaiset, joihin keisari saapui kuuden hevosen vetämillä vaunuilla juhlavalaistun kaupungin läpi. Tanssiaisiin osallistui myös maaherran 18-vuotias tytär Ulrika Möllersvärd, joka herätti 32-vuotiaan keisarin huomion. Kohtaamisesta tehtiin pilkkalauluja.[12] Mika Waltari on kuvannut Möllersvärdin ja Aleksanteri I:n oletettua suhdetta romaanissaan Tanssi yli hautojen, josta tehtiin elokuva vuonna 1950.[13]

Myöhempiä tulkintoja muokkaa

Suomalaiset tulkitsivat keisarin hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen uskollisuudenvalan kaksipuoliseksi valtioteoksi, jonkinlaiseksi valtiosopimukseksi, jota kumpikaan osapuoli, Suomen kansa ja keisari, ei voinut yksipuolisesti sanoa irti. Venäläisetkään eivät kiistäneet Suomen valtiollista statusta ennen 1800-luvun loppua. Heidän tulkintansa lähti siitä, ettei keisari ollut voinut luvata suomalaisille sellaista asemaa, joka olisi ollut vastoin hänen itsevaltiuttaan.[14]

Paljon on kiistelty siitä, miksi Suomelle annettiin Porvoossa autonominen asema. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset tekijät olivat selvästi taustalla Suomen aseman muuttuessa. Suomi valloitettiin, jotta siitä tulisi Venäjän etuvartio ja Pietarin läntinen suoja-alue.[14] Autonomian avulla suomalaiset saataisiin varmimmin suosiollisiksi uudelle hallitsijalle.[7] Venäjän kehittymättömästä hallinnosta myös puuttuivat hallintorakenteet, joihin Suomen vastaavat elimet olisi voitu yhdistää.[14]

Professori Osmo Jussilan mukaan on selvää, että keisarin hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen uskollisuudenvalan avulla ei perustettu mitään valtiota. Vala ja sitä seurannut vakuutus yhdessä muodostivat niin sanotun ”herruussopimuksen”, joka oli vanha, jo keskiajalta peräisin oleva hallitsijanvaihtoihin liittyvä traditio, eikä moderni valtiosopimus, jollaiseksi myöhemmät suomalaiset oikeustaistelijat sen tulkitsivat. Siinä hallitsija ja säädyt sitoutuivat ylläpitämään olemassa olevaa oikeusstatusta. Tämän statuksen perusteita tarkoittivat keisarin vakuutuksen kiistellyt sanat ”perustuslait” ja ”konstitutioiden mukaiset oikeudet”.[15] Jussila on myös huomauttanut, että ranskankielisessä Porvoon valtiopäivien julistuksessa todettiin, että ”tästä lähtien Suomi on sijoitettu kansakuntien joukkoon” (désormais la Finlande est placée au rang des nations). Jostain syystä ilmaisu käännettiin suomalaisissa historiallisissa teoksissa sanoilla ”koroitettu kansakuntien joukkoon”.[16][17]

Porvoon 1809 säätyjen kokous on ollut kiistakysymys aina 1800-luvun lopulta lähtien sekä politiikassa että historiatieteessä. Esimerkiksi Leo Mechelinin mukaan Suomen ja Venäjän yhteys oli vain suvereenien valtioiden personaaliunioni, mutta useat muut suomalaiset ja etenkin venäläiset tutkijat ovat katsoneet Suomen erityisaseman perustuneen keisarin tahtoon ja olleen kumottavissa.[18]

Nimitys ”valtiopäivät” on vakiintunut, mutta nykyisin monet historiantutkijat puhuvat ”maapäivistä”, joka on suora käännös ruotsinkielisestä nimestä ”Borgå lantdag”.[19] On myös huomautettu, ettei ruotsinkielistä parlamenttia tavallisesti tarkoittavaa sanaa ”riksdag”, valtiopäivät tai valtakunnanpäivät, voitu käyttää, koska ei ollut valtakuntaakaan.[20]

Valtiopäivät taiteessa ja merkkipäiväteoksissa muokkaa

 
Emil Wikströmin veistos Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809 (1903) Säätytalon päätykolmiossa.

Taiteessa muokkaa

Postimerkit muokkaa

 
Porvoon valtiopäivien 150-vuotispostimerkki vuodelta 1959.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

  • Jussila, Osmo (2004): Suomen Suuriruhtinaskunta 1809–1917. ISBN 951-0-29500-0.
  • Jutikkala, Eino – Pirinen, Kauko (2002): Suomen historia. ISBN 951-0-27217-5.
  • Klinge, Matti (1997): Keisarin Suomi. ISBN 951-50-0682-1.
  • Pernaa, Ville & Niemi, Mari K. (toim.): ”Taistelu autonomiasta”, Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia, s. 45–94. Timo Soikkasen artikkeli aiheesta. Edita, 2005. ISBN 951-37-4283-0.
  • Tandefelt, Henrika: Porvoo 1809: juhlamenoja ja tanssiaisia. suomennos Jussi T. Lappalainen. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-077-6.
  • Zetterberg, Seppo (2003): Suomen sota. Teoksessa Zetterberg, S. (toim.), Suomen historian pikkujättiläinen, s. 361–372. ISBN 951-0-27365-1.

Viitteet muokkaa

  1. Harri Rinta-aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen & Olli Lehtonen: Historian Tuulet 7, s. 9. Otava, 2004.
  2. Jussila 2004, Klinge 1997, Jutikkala & Pirinen 2002, Zetterberg 2003, Eduskunnan kirjasto Historiallisia dokumentteja (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Veli-Matti Syrjö: Sprengtporten, Georg Magnus (1740–1819) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 8.11.2015.
  4. Valtiopäivien tapahtumia Porvoon kaupunki. Arkistoitu 31.12.2015. Viitattu 9.11.2015.
  5. Porvoon valtiopäivärakennukset 200 vuotta sitten ja nykyään Porvoon kaupunki. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 9.11.2015.
  6. a b c Forsman J ja muut (toim.): ”Porvoon valtiopäivät”, Pieni Tietosanakirja, s. 907. Otava, 1925–1928. Runeberg.org (viitattu 8.11.2015).
  7. a b c Kuinka Suomi korotettiin kansakuntien joukkoon… Internetix. Otavan opisto. Viitattu 21.11.2015.
  8. Valtiopäiväesitykset 1809 Kansakuntaa rakentamaan. Arkistoitu 25.12.2014. Viitattu 21.11.2015.
  9. Valtioyö päättyy Nuorten Eduskunta. Arkistoitu 25.11.2015. Viitattu 8.11.2015.
  10. Porvoon valtiopäiväin jäsenet. Uusi Suometar, 28.3.1909, no. 72, s. 7. Viitattu 1.1.2021.
  11. Säätyjen jäsenet Merkkivuosi 1809. Arkistoitu 22.11.2015. Viitattu 9.11.2015.
  12. Valtiopäivätanssiaiset Porvoon kaupunki. Arkistoitu 3.12.2015. Viitattu 10.11.2015.
  13. Tanssi yli hautojen Elonet. Viitattu 10.11.2015
  14. a b c Toivo Nygård: Suomalaisuuden historian kiinnekohtia Suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria tavoittamassa. 1999. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 21.11.2015.
  15. Miten käsitys Suomen valtiosta (”Suomen valtioidea”) kehittyi ja mikä oli sen vaikutus Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän suhteisiin vuodesta 1809 Helmikuun manifestiin? Poliittisen historian valintakoe – arvosteluperusteet. 2013. Viitattu 21.11.2015.
  16. Osmo Jussila: Suomen historian suuret myytit, 2007.lähde tarkemmin?
  17. Zetterberg et al., Suomen historian pikkujättiläinen, 2003.lähde tarkemmin?
  18. Jussila 2004
  19. Porvoon valtiopäivät Porvoon kaupunki. Arkistoitu 4.12.2015. Viitattu 13.7.2015.
  20. Tieto-Finlandia: Henrika Tandefeltin Porvoo 1809 vei voiton Suomen Kuvalehti. 2009. Viitattu 21.11.2015.
  21. joulukuuta 1899 Kyläkirjaston Kuvalehti no 12, s. 11 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.1.2024.
  22. joulukuuta 1903 Kyläkirjaston Kuvalehti no 12, s. 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.1.2024.
  23. 28.3.1909 Helsingin Sanomat no 72, s. 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.1.2024.
  24. Uusissa postimerkeissä esitellään Suomen historiaa, luontoa ja lapsia Yle Uutiset. 22.1.2009. Viitattu 15.4.2024.
  25. Hannes Markkula: Porvoon valtiopäivistä julkaistaan näyttävä postimerkkiarkki Ilta-Sanomat. 22.12.2008. Viitattu 15.4.2024.

Aiheesta muualla muokkaa