Hallitsijanvakuutus
Hallitsijanvakuutus on monarkioissa uuden hallitsijan antama juhlallinen vakuutus, jolla hän sitoutuu joihinkin edeltäjiensä hyväksymiin periaatteisiin sitoutuen pitämään ne voimassa. Hallitsijanvakuutus rajoittaa uuden hallitsijan tahdonvaltaa ja luo perustuslaillisia rajoitteita hallitsijan vallankäytölle.
SuomessaMuokkaa
Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsijanvakuutukset perustuivat Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutukseen,[1] jolla hän suomalaisen tulkinnan mukaan sitoutui vain Suomen suuriruhtinaaksi Ruotsin kuninkaan seuraajana, jolloin hän ei ollut samanlainen itsevaltias Suomessa kuin Venäjällä. Venäjä siirtyi perustuslailliseen hallintotapaan muodollisesti vasta 1905.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Eräs kuusikymmenwiisiwuotinen muisto Aamulehti no 69, sivu 2, 23.03.1890
Aiheesta muuallaMuokkaa
- https://peda.net/nurmes/perusopetus/vy/oppiaineet2/historia/seiskat/teht%C3%A4v%C3%A4t/teht%C3%A4v%C3%A4t/aih Aleksante In antama hallitsijavakuutus Viitattu 27.10.2020.
- Porvoon kokous (säätyjen kokous) Agricola – Suomen humanistiverkko. Viitattu 27.10.2020.
- Keisari Aleksanterin hallitsijanvakuutus histdoc.net. Viitattu 27.10.2020.