Oulun lääni

hallinnollinen alue Suomessa

Oulun lääni (ruots. Uleåborgs län) oli vuodesta 1775 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä. Ennen vuotta 2009 se rajoittui pohjoisessa Lapin lääniin, idässä Murmanskin alueeseen ja Karjalan tasavaltaan, kaakossa Itä-Suomen lääniin, lounaassa Länsi-Suomen lääniin ja lännessä Pohjanlahteen. Läänin pääkaupunki oli Oulu.

Oulun lääni 2009

vaakuna

sijainti

Pääkaupunki Oulu
Viimeinen maaherra Eino Siuruainen
Historialliset maakunnat Pohjanmaa
Pinta-ala ilman merialueita [1] 61 602,08 km²
kolmanneksi suurin 2009
– maa 56 739,45 km²
– sisävesi 4 862,63 km²
– meri 6 291,06 km²
Väkiluku [2] 471 774
4:nneksi suurin 2009
Väestötiheys 8,31 as./km²
Oulun lääni 1993

vaakuna

sijainti

Pääkaupunki Oulu
Viimeinen maaherra Eino Siuruainen
Historialliset maakunnat Pohjanmaa
Pinta-ala ilman merialueita 61 582 km²
toiseksi suurin 1993
– maa 56 868 km²
– sisävesi 4 714 km²
Väkiluku 445 706
5:nneksi suurin 1993
Väestötiheys 7,8 as./km²
Oulun lääninhallitus ja maaherran virka-asunto
Oulun läänin kartta vuodelta 1795
Oulun läänin kartta vuodelta 1795

Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Oulun läänin tunnuskirjain oli O.

Historia muokkaa

Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa

Oulun lääni perustettiin ensin väliaikaiseksi lääniksi. Se oli toiminnassa vuosina 1642–1648, kunnes se liitettiin jälleen osaksi Pohjanmaan lääniä. Varsinaisesti Oulun lääni perustettiin vuonna 1775 entisen Pohjanmaan läänin pohjoisosasta. Uuteen lääniin liitettiin myös Kuusamon suurpitäjä (myöhemmät Kuusamon, Kuolajärven ja Posion kunnat) Västerbottenin läänistä. Vuonna 1809 Haminan rauhan jälkeen lääniin liitettiin Ruotsille jääneestä Västerbottenin läänistä koko Lapin historiallinen maakunta sekä Tornionlaakson itäpuoli. Petsamon alue liitettiin lääniin vuonna 1922. Oulun läänin pohjoisosa erotettiin Lapin lääniksi vuonna 1938. Osa Kuusamon kuntaa menetettiin Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940.

Oulun lääni säilyi rajoiltaan entisellään vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Lääniin perustettiin kaksi maakuntaa: Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu.

Valtion aluehallintoa entisen läänin alueella hoitaa nykyään Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

 
Suomen läänit 1635: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 20: Viipurin ja Savonlinnan lääni, 21: Käkisalmen lääni
 
Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni
 
Suomen läänit 1938: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 13: Viipurin lääni
 
Suomen läänit 1996: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni', 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni
 
Suomen läänit 1997: 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 22: Etelä-Suomen lääni, 23: Länsi-Suomen lääni, 24: Itä-Suomen lääni

Hallinto muokkaa

Lääninhallitus oli seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä oli edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Läänissä oli 11 kihlakuntaa.

Maa- ja seutukunnat muokkaa

Oulun läänissä oli kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.

Kunnat 2009 (kaupungit lihavoitu) muokkaa

Läänin asukasluvultaan suurimmat kunnat olivat lakkautettaessa:[2]

  1. Oulu, 139 151
  2. Kajaani, 38 211
  3. Raahe, 22 507
  4. Haukipudas, 18 656
  5. Kuusamo, 16 669
  6. Kempele, 15 657
  7. Ylivieska, 13 901
  8. Kiiminki, 12 963
  9. Nivala, 11 022
  10. Sotkamo, 10 702

Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu) muokkaa

Kuntamuutokset muokkaa

Nimenmuutokset muokkaa

Vanha nimi Uusi nimi
1937 Kuhmoniemi Kuhmo
1954 Säräisniemi Vaala
1969 Pyhäjärvi Ol Pyhäjärvi
1993 Pyhäjärvi Pyhäsalmi
1996 Pyhäsalmi Pyhäjärvi

Kuntaliitokset muokkaa

Kunta Liitoskunta
Ennen lääniuudistusta 1997
1965   Oulujoki Oulu
Haukipudas
Kempele
Kiiminki
Oulunsalo
Tyrnävä
Utajärvi
Ylikiiminki
1973   Rautio Kalajoki
  Saloinen Raahe
  Paavola Ruukki[a]
  Revonlahti
1977   Kajaanin mlk Kajaani
Uuden läänijaon aikana 1997–2009
2001   Temmes
Tyrnävä
Liminka
Lumijoki
Rantsila
2003   Pattijoki Raahe
2007   Kuivaniemi Ii
  Vuolijoki Kajaani
  Ruukki Siikajoki
2009   Ylikiiminki Oulu
  Kestilä Siikalatva[b]
  Piippola
  Pulkkila
  Rantsila
Läänin lakkauttamisen jälkeen
2010   Himanka[c] Kalajoki
2013   Haukipudas Oulu
  Kiiminki
  Oulunsalo
  Yli-Ii
  Vihanti Raahe
Huomioita
  1. Paavola ja Revonlahti yhdistyivät uudeksi Ruukki-nimiseksi kunnaksi.
  2. Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila yhdistyivät uudeksi Siikalatva-nimiseksi kunnaksi.
  3. Himanka kuului entiseen Vaasan lääniin ja myöhempään Länsi-Suomen lääniin.

Maaherrat muokkaa

Vaakuna muokkaa

Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna
 
vaakuna

Oulun läänin vaakunassa halkoisen kilven heraldisesti oikeanpuoleisessa kentässä oli historiallisen Pohjanmaan vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunasta Kajaanin linna. Kilven päällä oli herttuakunnan kruunu (ennen lääniuudistusta kreivikunnan kruunu).

Lähteet muokkaa

  1. Maanmittauslaitos: Pinta-alat kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Arkistoitu 25.2.2009. Viitattu 29.3.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 9.1.2010.
  3. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Julius Konrad Antell. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 23.5.2020)

Aiheesta muualla muokkaa