Ristijärvi

kunta Kainuun maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee Ristijärven kuntaa Kainuussa. Ristijärven muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Ristijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan keskiosassa viitostien ja Ämmänsaaren radan varrella. Kunnassa asuu 1 164 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 897,94 km², josta 62,14 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,39 asukasta/km². Ristijärvi on väkiluvultaan Kainuun maakunnan pienin kunta.

Ristijärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°30′20″N, 028°12′50″E
Maakunta Kainuun maakunta
Seutukunta Kajaanin seutukunta
Kuntanumero 697
Hallinnollinen keskus Ristijärven kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 897,94 km²
127:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 835,80 km²
– sisävesi 62,14 km²
Väkiluku 1 164
289:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 1,39 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 10,2 %
– 15–64-v. 51,3 %
– yli 64-v. 38,5 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 98,0 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 9,30 %
92:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 11,3 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Petteri Seppänen
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.

10
2
1
1
1
www.ristijarvi.fi

Kunta rajoittuu lännessä Puolankaan, pohjoisessa Hyrynsalmeen, idässä Kuhmoon ja Sotkamoon sekä etelässä Paltamoon. Maakuntakeskukseen Kajaaniin on keskustaajamasta matkaa 43 kilometriä.

Ristijärven historian kolmanneksi kunnanjohtajaksi Heikki Kemppaisen ja Reijo Fredrikssonin seuraajaksi syyskuusta 2007 alkaen valittiin 54-vuotias Lappajärven, Evijärven ja Kortesjärven elinkeinojohtaja Juhani Kauppi ja hänen jälkeensä aloitti Raija Potila.[8] Joulukuun alusta vuonna 2017 kunnanjohtajana aloitti Petteri Seppänen[9].

Historia muokkaa

Ristijärven vanhimmasta asutuksesta kertovat Ristijärven ympäristöstä löytyneet kivikautisen ajan asuinpaikat. Asutus pysyi kauan eräluontoisena, saamelaisten jälkeen seudulle saapui metsästäjiä Perämeren rannikolta ja Karjalasta. Vakinaisesti seutu asutettiin 1550-luvulla, jolloin Oulujärven ympäristöön asettui savolaisia uudisasukkaita. vuoden 1569 verokirjan mukaan seudulla oli jo 20 taloa, joista useimmat kuuluivat savolaisille. 1570-luvulla venäläiset hävittivät lähes koko asutuksen. Uusi muutto alueelle alkoi vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595.

Ristijärven seutu kuului vuodesta 1599 alkaen Oulujärven eli Paltamon seurakuntaan. Vuonna 1786 Ristijärveen liitettiin Hyrynsalmen seurakuntaan, jonka kappeliseurakunnaksi se tuli 1804. Itsenäiseksi seurakunnaksi Ristijärvi erotettiin 1896, mikä toteutui käytännössä vasta 1923. Gustaf af Sillénin suunnittelema kirkko valmistui 1807.

Ristijärven asukasluku alkoi kasvaa varsinaisesti vasta 1800-luvulla. Vuonna 1869 asukkaita oli 1 770 ja 1900 2 191. Väestö sai toimeen tulonsa pääasiassa maa- ja metsätaloudesta. Peltoalaa lisättiin järvenlaskuilla, joista ovat muistoina Hiisijärven hiekkarannat. Valkoiset hiekkadyynit paljastuivat 1761, jolloin hiisijärveläiset epäonnistuivat järvenlaskussa ja Hiisijärven vedenpinta laski huomattavasti.[10] Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1900-luvun alkupuolelle saakka, jolloin se ehtyi. Tilalle tulivat metsätyöt.

Ristijärven asukasluku kasvoi tasaisesti 1960-luvulle saakka. Tällöin väestö alkoi kuitenkin nopeasti vähentyä maaltapaon vuoksi. Vuonna 1960 asukkaita oli lähes 4 000, 1970 3 272 ja 1985 2 373. Vuoteen 2011 mennessä kunnan asukasluku oli laskenut 1 510 asukkaaseen.

Ristijärvellä on ystävyyskuntatoimintaa Venäjän Karjalaan Aunuksen alueelle. Nykyään Ristijärvi kuuluu osana Kainuun maakuntahallintokokeiluun, ja kunnan edustajaksi maakuntavaltuustoon valittiin keskustalainen entinen kunnanjohtaja Heikki Kemppainen yli 200 äänellä ja toistamiseen vuonna 2008.

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Ristijärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 469
1985
  
2 329
1990
  
2 150
1995
  
2 045
2000
  
1 796
2005
  
1 626
2010
  
1 513
2015
  
1 351
2020
  
1 267
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Luonto muokkaa

 
Iijärven seutua Saukkovaaran laelta nähtynä

Ristijärvi on luonnonkaunis kunta Kainuun sydämessä. Vaarojen mäkien ja niiden välisten suopainanteiden luonnehtimaa maastoa elävöittävät lukuisat järvet ja mutkittelevat vuolaat virrat.

Kallioperä on kunnan itäosissa pääasiassa graniittigneissiä, mutta länsiosat kuuluvat jo Kainuun liuskealueeseen. Liuskealueella on myös kulutusta hyvin kestäviä kvartsiitteja sekä fylliittejä, kiilleliusketta ja graniittia. Yleisin maalaji on moreeni. Laaksoissa on myös hiekkaa ja hiesua. Kivennäismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen peitossa. Pinnanmuodoiltaan Ristijärveä voidaan verrata altaaseen. Maasto nousee nimittäin kunnan keskiosista kohti reuna-alueita, mutta kunnan etelä- ja pohjoisrajan tuntumassa on yli 300 metriä. korkeuteen kohoavia vaaroja. Korkein kohouma on Saukkovaara etelässä Paltamon rajalla. Ristijärven yleisimmät metsätyypit ovat puolukka-mustikka- ja variksenmarja-puolukka-tyyppi. Liuskealueella on reheviä puronvarsikorpia ja alueella kasvaa useita harvinaisia kasvilajeja. Kohoumien välissä notkelmissa on soita.

Tärkein vesistö on Hyrynsalmen puolelta tuleva Emäjoki, joka laskee Ristijärven kautta Iijärveen. Emäjokeen, jossa on kunnan pohjoisosassa Seitenoikean voimala, laskevat idästä Tervajoki ja Hiisijoki. Hiisijoessa on Ison-Pyhännän järven pohjoispäässä voimalan patoama Pyhännänkoski. Kunnan luoteisosan suurin järvi on Uva, joka laskee Iijärven pohjoisimpaan lahteen.

Politiikka muokkaa

Ristijärveläiset ovat monesti olleet Kainuun aktiivisimpia äänestäjiä.[12]

Kunnanvaltuuston koostumus ja äänestysaktiivisuus muokkaa

vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
Kesk. SKDL
Vas.
Kok. SDP SKL
KD
KTP PS Vihr yht.
1976 13 5 2 1 21 80,4 %
1980 13 5 1 1 1 21 81,1 %
1984 14 4 2 1 -- -- 21 77,7 %
1988 13 4 2 1 1 21 74,6 %
1992 13 4 3 1 -- 21 73,4 %
1996 14 3 1 2 1 21 66,2 %
2000 12 2 2 -- 1 17 64,2 %
2004 13 2 2 -- 17 59,8 %
2008 12 1 3 -- 1 17 55,0 %
2012 12 2 1 2 17 54,6 %
2017 11 1 2 1 15 58,8 %
2021 10 1 1 2 1 15 53,5 %
Lähde: Tilastokeskus[13] & Oikeusministeriö[14][15]

Kulttuuri muokkaa

Ristijärvellä järjestetään vuosittain Nuori Teatteri -teatterileiri yli 12-vuotiaille nuorille, jossa opettajina toimii teatterialan ammattilaisia. Nykyisin myös senioreilla on mahdollisuus osallistua kesäkuussa järjestettävään koulutustapahtumaan.[16] Samaten monena kesänä elokuun alussa on jo ollut kansainvälinen Veisuuvestivaali, jossa vain osana on kirkollinen virsilaulu. Samaan aikaan järjestetään Ristijärven Marttojen ideoima Juustoleipätapahtuma kainuulaisen juustoleivän kunniaksi. Monia vuosia on toiminut harrastajapohjainen mutta ammattilaistasoinen Ristijärven puhallinorkesteri[17].

Urheilu muokkaa

Urheilutapahtumana urheiluseura Ristijärven Pyry oli valmistautunut vuoden 2020 Suomen-mestaruushiihtoihin. Lopulta kilpailut tapahtuivat vuonna 2021 ilman yleisöä edellisvuoden kisojen peruunuttua.[18]

Uskonnolliset yhteisöt muokkaa

Ristijärvellä toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Paltamon seurakunta, jonka alaisuudessa on Ristijärven alueseurakunta.[19] Itsenäinen Ristijärven seurakunta lakkasi olemasta vuonna 2021, jolloin se yhdistyi Paltamon seurakunnan kanssa.[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ristijärven alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Kainuun ortodoksinen kappeliseurakunta.[21] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä Ristijärvellä toimii herännäisyys.[22]

Talous muokkaa

Kunnan taloutta on jo pitkään hoidettu siten, että osa tärkeistä peruspalveluista (esimerkiksi Ristijärven terveysaseman tarjonta) saadaan Kainuun sotelta (kuntayhtymä) tai Kainuun maakuntahallinnolta. Kunnan ainoa peruskoulu on Ristijärven keskuskoulu. Kunnalla on lukuisia velkaisia yrityksiä, jotka eivät näy kunnan taseessa.

Kyliä muokkaa

Hiisijärvi, Jokikylä, Karhulankylä, Koskenkylä, Mustavaara, Möttölänniemi, Peuravaara, Pihlajavaara, Pyhäntä, Ristijärven kirkonkylä, Tolosenjoki, Tuliharju, Uva, Kivikylä.

Maarekisterin mukaan Ristijärvi on yksi kylä.

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Ristijärvellä oli 1 317 asukasta, joista 564 asui taajamassa, 737 haja-asutusalueilla ja 16:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ristijärven taajama-aste on 43,4 %.[23] Kunnassa on vain yksi taajama, Ristijärven kirkonkylä.[24]

Liikenne muokkaa

 
Aholantie Ristijärven keskustassa, näkymä itään

Valtatie 5 johtaa Paltamosta Ristijärvelle ja jatkuu Hyrynsalmelle. Seututie 888 haarautuu kantatieltä 76 Sotkamon keskustasta ja kulkee Revonkannan kautta Ristijärvelle ja jatkuu Uvan kautta Väyrylän kylään, jossa se liittyy kantatiehen 78. Yhdystie 8890 alkaa Ristijärveltä seututieltä 888 ja kulkee Emäjoen länsipuolta Karpinvaaran ja Oravivaaran kautta Hyrynsalmelle. Katajasuontie eli yhdystie 8891 on valtatien 5 ja yhdystien 8890 yhdistävä tie Ristijärvellä Jokikylän pohjoispuolella.

Ristijärven rautatieasemalla ei ole nykyään matkustajaliikennettä. Emäjoen ylittävää siltaa Jokikylässä pommitettiin jatkosodan aikana. Yksi liittoutuneiden kone sai konevianlähde? ja lentäjä pyrki nähtävästi osumaan koneellaan siltaan, mutta kone putosi maahan aivan sillan viereen. Hänet on haudattu Kalliokosken laavulle aivan putoamispaikalle.

Tunnettuja ristijärveläisiä muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.

Viitteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kuntavaalit 2021, Ristijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  8. Kuntalehti Online 6.6.2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Ristijärvi valitsi Petteri Seppäsen yksimielisesti kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 11.10.2017. Viitattu 21.11.2018.
  10. Ristijärven kesä 2011 (Arkistoitu – Internet Archive), s.5 Hiisijärven vedenlasku v.1761: Suomen ensimmäinen luonnonkatastrofi
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  12. http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194675247884/artikkeli/ristijarvella+korkein+hyrynsalmella+surkein+aanestysproentti.html[vanhentunut linkki]
  13. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
  14. Kunnallisvaalit 1996[vanhentunut linkki] (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Arkistoitu – Internet Archive) (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö 22.6.2021)
  15. YLE Kuntavaalit 2017
  16. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:dJL-nt-zsuwJ:www.ristijarvi.fi/pagefiles/Juhlakutsu.doc+Ristij%C3%A4rven+puhallinorkesteri&cd=3&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a
  18. https://etusuora.com/hiihto/suomen-cup/ristijarvi
  19. Ristijärven alueseurakunta Paltamon seurakunta. Viitattu 28.2.2024.
  20. Korhonen, Tiia: Paltamon ja Ristijärven seurakunnat yhdistyvät vuoden vaihtuessa – muutoksen pitäisi näkyä arjessa vain vähän Yle uutiset. 31.12.2020. Viitattu 28.2.2024.
  21. Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 3.10.2023. Viitattu 28.2.2024.
  22. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.2.2024.
  23. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  24. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Turpeinen Oiva, Kaarlo Arffman & Eero Oikarinen: Ristijärven historia. Ristijärvi: Ristijärven kunta, Ristijärven seurakunta, 2004. ISBN 951-98014-2-1.
  • Arffman, Kaarlo: Ristijärveläisen uskon historia. Ristijärvi: Ristijärven seurakunta, 2004. ISBN 952-91-8218-X.

Aiheesta muualla muokkaa