Kantatie

Kantatiet (lyhenne kt; ruots. stamväg) ovat Suomen tieverkon maanteitä, jotka täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Yhdessä valtateiden kanssa kantatiet muodostavat Suomen päätieverkon. Kantateiden liikenteellinen merkitys on valtatietä pienempi mutta seututietä suurempi. Kantateille on tienumerointijärjestelmässä varattu numerot 40–99.

Kantatiet merkitty kartalle keltaisella värillä.

Liikennemerkki nro 665: "Kantatien numero". Tällä hetkellä ei tosin ole kantatietä 42.

Kantatien numeromerkki vuoteen 1994 asti.

Tieopasteisiin kantatien numero on merkitty mustin numeroin keltaiselle pohjalle. Vuoteen 1994 asti kantatien numero oli merkitty valkoisin numeroin siniselle pohjalle.^[1]

Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä tiet ovat kantateitä. Vuoden 2014 alussa Suomessa oli 4 727 kilometriä kantateitä. Kaikki kantatiet ovat päällystettyjä, ja noin 68 prosenttia kantateistä on kestopäällysteisiä. Noin 2,5 prosenttia kantateistä on kaksiajorataisia.^[2]

Kantatiet SuomessaMuokkaa

Kantatie 50 (Kehä III) Vantaalla

Kantatie 66 Virroilla

Kantatie 78 Puolangalla

Kantatie 88 Pyhännällä

Kantatie 92 Kaamasen ja Karigasniemen välillä

Naantali – Piikkiö (Turun ohikulkutie)
Aura – Oripää – Vampula – Huittinen
Uusikaupunki – Laitila – Eura – Harjavalta
Kiikka – Kankaanpää – Kauhajoki
Helsinki – Tuusula – Hyvinkää
Kouvola – Heinola kk
Länsisalmi – Ala-Tikkurila – Vantaankoski – Espoon keskus – Jorvas (Kehä III)
Helsinki – Karjaa
Tammisaari – Salo – Jokioinen
Tuulos – Padasjoki
Hollola – Riihimäki – Tammela
Porvoo – Monninkylä – Mäntsälä
Jämsä – Mänttä
Hämeenlinna – Pälkäne
Kangasala – Orivesi – Keuruu – Karstula – Kivijärvi – Kärsämäki
Mikkeli – Imatra
Kauhava – Kaustinen – Ylivieska
Tampere – Kuru – Virrat
Orivesi – Virrat – Lapua
Nurmo – Seinäjoki – Kauhajoki – Kaskinen
Virrat – Alajärvi – Pietarsaari
Äänekoski (Hirvaskangas) – Suonenjoki
Kerimäki – Kitee
Mikkeli – Pieksämäki – Suonenjoki
Kontiolahti – Lieksa – Nurmes
Joensuu – Ilomantsi
Siilinjärvi – Nurmes – Kuhmo
Sotkamo – Kuhmo
Siilinjärvi – Viitasaari – Kyyjärvi
Paltamo – Pudasjärvi – Rovaniemi
Rovaniemi – Kittilä – Muonio
Sodankylä – Kittilä – Kolari
Rovaniemi – Posio – Kuusamo
Vikajärvi – Kemijärvi – Salla
Sinettä – Pello
Eskola – Ylivieska – Liminka
Iisalmi – Nurmes
Raahe – Pulkkila – Iisalmi
Paltamo – Vartius (raja-asema)
Ivalo – Raja-Jooseppi (– Murmansk)
Karigasniemi – Kaamanen – Näätämö
Palojoensuu – Hetta – Kivilompolo (– Alattio)
Aavasaksa (– Matarenki – Ylikainuu)

TulevaisuusMuokkaa

Maakuntakaavoihin on merkitty joitain uusia kantateitä ja joitain kantateitä on merkitty jatkettavaksi. Lisäksi joitain pitkiä seututeitä (tiet 775 ja 800) on merkitty yhtenäisenä numerolla kuten seututeitä 710 ja 740, joista jälkimmäiset muutettiin myöhemmin kantatieksi. Maakuntakaavan väylämerkintä on kuitenkin pelkästään tilanvaraus, eikä se millään tavalla sido valtiota rakentamaan kyseistä tietä.

saatetaan tulevaisuudessa perustaa reitille Halikko – Aura – Kustavi. Tie on nykyisin seututie 224. Tien asema Turun uloimpana kehätienä saattaa mahdollistaa myös tieluokan korotuksen.
on merkitty maakuntakaavoissa jatkettavaksi reitille Multia – Uurainen – Hirvaskangas
on merkitty maakuntakaavoissa jatkettavaksi reitille Puhos – Kitee – Kemie
on merkitty maakuntakaavoissa jatkettavaksi reitille Kuhmo – Suomussalmi
on mahdollinen uusi kantatie reitillä Himanka – Kannus – Viitasaari. Tie on muutettu seututieksi 775 mutta kantatiemuutos ei ole vielä toteutunut.
on mahdollinen uusi kantatie reitillä Ylivieska – Piippola – Vaala – Puolanka – Taivalkoski. Tie on muutettu seututieksi 800 mutta kantatiemuutos ei ole vielä toteutunut.
on merkitty maakuntakaavoissa jatkettavaksi reitille Aavasaksa – Muurola.