Wikipedia

Toivakka

kunta Keski-Suomen maakunnassa

Toivakka on Suomen kunta, joka sijaitsee Jyväskylän seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa. Vuoden 2021 lopussa kunnan väkiluku oli 2 337,[2] ja sen pinta-ala on 413,94 km², josta 52,47 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,47 asukasta/km².

Toivakka

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°05′50″N, 026°04′55″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 850
Hallinnollinen keskus Toivakan kirkonkylä
Perustettu 1910
Kokonaispinta-ala 413,94 km²
236:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 361,47 km²
– sisävesi 52,47 km²
Väkiluku 2 337
242:nneksi suurin 30.4.2025 [2]
– väestötiheys 6,47 as./km² (30.4.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 17,5 %
– 15–64-v. 52,6 %
– yli 64-v. 29,9 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 97,6 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 9,4 %
70:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Touko Aalto (vt.)
Hallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Sinikka Jäntti[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • KD
 • Vas.
8
4
4
2
2
1
www.toivakka.fi

Gustaf von Numersin vuonna 1957 suunnittelema Toivakan kunnanvaakuna esittää kylväjää vakkoineen. Kylväjä viittaa maatalouteen, kunnan nimeen (toi-vakka) sekä myös tulevaisuuden toivoon.[9]

Maantiede

muokkaa

Toivakka sijaitsee Keski-Suomessa Leppäveden Pohjoonlahden itärannalla. Suomen sisävesien syvin kohta sijaitsee Päijänteen Ristinselässä Toivakan länsiosassa.[10]

Toivakan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Kangasniemi, Laukaa ja Muurame. Entisiä naapurikuntia ovat Joutsaan liitetty Leivonmäki sekä Jyväskylän kaupunkiin liitetyt Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti ja Säynätsalo.

Toivakan kunnassa on kaikkiaan 82 järveä, joista suurimmat ovat Päijänteen jälkeen Maunonen, Palosjärvi ja Leppänen.[11]

Toivakan Natura-kohteita ovat lintujen suosima Humalalahti - Pitkäjoen suu, erämainen Iilijärven alue, Katajaneva - Vuorilammen alue - Huhtalampi, Lapinjärvi ja vanhan metsän suojelukohde Teerikangas, kolmen komean kallion kohde Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori ja Palosenrannan rantametsä.[12]

Kyliä

muokkaa

Haukanmaa, Heiska, Huikko, Humalamäki, Kankainen, kirkonkylä, Nisula, Paloskylä, Ruuhimäki, Taka-Toivakka, Vihijärvi, Viisarimäki

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Toivakassa oli 2 384 asukasta, joista 1 004 asui taajamassa, 1 365 haja-asutusalueilla ja 15:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Toivakan taajama-aste on 42,4 prosenttia.[13] Kunnassa on vain yksi taajama, Toivakan kirkonkylä.[14]

Historia

muokkaa

Toivakan seurakunta itsenäistyi Jyväskylän maaseurakunnasta vuonna 1901 ja kuuluu Lapuan hiippakuntaan.[15] Kunta perustettiin enimmäkseen Jyväskylän maalaiskuntaan, osin Korpilahden ja Laukaan kuntiin kuuluneista osista vuoden 1911 alusta lähtien, ja kaikilta osin se tuli valmiiksi vuoden 1917 alussa.lähde?

Toivakka oli ensimmäisiä Suomen kuntia, joissa aloitettiin peruskoulun kokeilu syyslukukauden 1967 alussa. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin kunnassa virallisesti vuonna 1972.[16]

Kun Englannin kuningatar Elisabet ja hänen puolisonsa prinssi Philip vierailivat Suomessa vuonna 1976 Urho Kekkosen vieraina, he tutustuivat käynnillään suomalaiseen metsään Toivakassa. Metsä on suojeltu WWF:n perintömetsänä, ja se on nimetty Elisabethin metsäksi.[9]

Kunnassa on aikaisemmin toiminut puolustusvoimien Toivakan Asevarikko vuodesta 1976, nykyään Itä-Suomen Huoltorykmentin varasto-osasto.lähde?

Toivakka neuvotteli kuntaliitoksesta Leivonmäen kanssa vuoden 2006 lopulla, mutta Toivakan kunnanvaltuusto hylkäsi idean joulukuussa 2006. Sen sijaan Leivonmäki liittyi Joutsan kuntaan vuoden 2008 alussa[17].

Hallinto

muokkaa
 
Toivakan kunnantalo Toivakkatalo

Toivakan kunnanjohtaja vuodesta 2019 vuoden 2023 toukokuun loppuun oli Helena Vuopionperä-Kovanen.[18][19], hänen seuraajansa on Touko Aalto, joka aloitti kunnanjohtajana elokuun 2023 alusta. Hän toimii aluksi vt:nä, kunnes virkavaalista tehty välitus on ratkaistu.[20] Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen syyskuussa 2024. Päätös ei ole lainvoimainen.[21] Vuosina 2015–2019 kunnanjohtajana oli Pirkko-Liisa Vesterinen.[22]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kaudella 2021–2025 kahdeksan on keskustan, neljä sosialidemokraattien, neljä perussuomalaisten, kaksi kokoomuksen, kaksi kristillisdemokraattien ja yksi vasemmiston hallussa.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Sinikka Jäntti.[7]

Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Heidi Hakkarainen.[6]

Talous

muokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 563 työpaikkaa. Niistä 8 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 62,7 prosenttia palveluissa ja 27,5 prosenttia jalostuksessa.[23]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maansiirto Viiala, sähköurakoitsija JTT Power ja Toivakka Timber.[24]

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1930 lähtien.

Toivakan väestönkehitys 1930–2020
Vuosi Asukkaita
1930
  
 3 077
1964
  
 3 154
1980
  
 2 422
1985
  
 2 407
1990
  
 2 515
1995
  
 2 470
2000
  
 2 368
2005
  
 2 353
2010
  
 2 418
2015
  
 2 431
2020
  
 2 379
Lähde: 1980–2015 Tilastokeskus;[25] 1930–1964 Historian Suursanakirja.[26]

Palvelut

muokkaa

Toivakassa on kaksi koulua, Toivakan koulukeskus ja Kankaisten kyläkoulu. Koulukeskus on yli 300 oppilaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään perusopetusta kaikilla vuosiluokilla (1-9). Kankaisten kyläkoulussa on kolme opettajaa ja vajaat 50 oppilasta, joista osa tulee koululle myös Kangasniemen Makkolasta.[27]

Toivakan kunnankirjastossa on pitkät omatoimiajat ja palvelua neljänä päivänä viikossa.[28]

Terveyspalveluja tarjoaa Toivakan terveysasema, joka on Keski-Suomen hyvinvointialueen toimipiste.[29] Toivakassa sijaitsee myös hyvinvointialueen paloasema.[30]

Toivakassa toimii autokorjaamo, joka on tukenut paikallisen nuorison auto- ja mopoharrastuneisuutta. Näkyvin osa tätä on vuosittainen Toivakan ralli.[31]

 
Toivakan kirkko

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Toivakassa toimivat seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[32]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Toivakan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[33] Helluntailaisella Toivakan helluntaiseurakunnalla oli vuonna 2011 noin 130 jäsentä.[34] Toivakassa toimii itsenäisenä helluntaiseurakuntana myös Särkimäen helluntaiseurakunta.[35] Jyväskylän helluntaiseurakunnalla on Toivakassa Humalajärven rannalla leirikeskus, jossa järjestetään vuosittain noin 25 leiriä ja muuta vähintään päivän kestävää tapahtumaa.lähde?

Toivakassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä

muokkaa

Ruokakulttuuri

muokkaa

Toivakka pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muhennosruoka hernelantut ja vesimuuraimet.[38]

Kuvia

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01*-2025M04* 30.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 3.6.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ a b Kunnanhallitus Toivakan kunta. Viitattu 12.10.2021.
  7. ↑ a b Kunnanvaltuusto Toivakan kunta. Viitattu 12.10.2021.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Toivakka Oikeusministeriö. Viitattu 12.10.2021.
  9. ↑ a b Tietoa Toivakasta (Archive.org (28.2.2018)) Toivakka.fi. Arkistoitu 28.2.2018. Viitattu 14.11.2019.
  10. ↑ Susanna Vilpponen: Suomen syvin vedenalainen paikka saattaa olla vielä arvoitus – pienten järvien syvyyskartoituksia ei enää tehdä Yle. 2016. Viitattu 27.2.2018.
  11. ↑ Toivakka Järviwiki. Viitattu 4.2.2018.
  12. ↑ Natura 2000 -alueet: Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  15. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 8. Helsinki: Otava, 1964.
  16. ↑ Hannu Tarmio, Kalevi Korpela ja Marketta Heinonen (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, osa 7, s. 277. Porvoo: WSOY, 1978.
  17. ↑ Leivonmäki ja Joutsa yhteen; Yle 1.1.2008
  18. ↑ Tenho Tornberg: Toivakassa väännetään kunnanjohtajan sananvapaudesta yle.fi, uutiset. 14.11.2019. Viitattu 14.11.2019.
  19. ↑ Kunnanvaltuusto Pöytäkirja 07.10.2024/Pykälä 37 7.10.2024. Toivakan kunta. Viitattu 14.3.2025.
  20. ↑ Ylönen, Jorma: Touko Aalto aloitti Toivakan vt. kunnanjohtajana - valinnasta valitettu hallinto-oikeuteen Kuntalehti. 3.8.2023. Viitattu 14.3.2025.
  21. ↑ Virtanen, Vilma: Vihreiden ex-puheenjohtaja Touko Aalto on pätevä Toivakan kunnanjohtajaksi – valitus meni nurin hallinto-oikeudessa 13.9.2024. Yle. Viitattu 14.3.2025.
  22. ↑ Toivakan uusi kunnanjohtaja on Pirkko-Liisa Vesterinen Keskisuomalainen. 17.12.2014. Viitattu 24.1.2018.
  23. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  24. ↑ Alueen Toivakka yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  25. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  26. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  27. ↑ Koulut: Toivakan koulukeskus ja Kankaisten kyläkoulu Toivakan kunta, toivakka.fi. Viitattu viite päivitetty 27.6.2020.
  28. ↑ Kirjasto Toivakka. Viitattu 27.2.2018.
  29. ↑ Toivakan terveysasema, Keski-Suomen hyvinvointialue Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 28.1.2023.
  30. ↑ Toivakan paloasema | Keski-Suomen hyvinvointialue hyvaks.fi. Viitattu 28.1.2023.
  31. ↑ Korjaamot ja huoltamot Toivakka. Viitattu 4.2.2024.
  32. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  33. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  34. ↑ Toivakan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 13.11.2018. Viitattu 13.11.2018.
  35. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
  36. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  37. ↑ Reino Vihinen Kuvataiteilijamatrikkeli
  38. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 95. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toivakka&oldid=23262617”