Toivakka
Toivakka on Suomen kunta, joka sijaitsee Jyväskylän seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa. Vuoden 2021 lopussa kunnan väkiluku oli 2 361,[2] ja sen pinta-ala on 413,94 km², josta 52,48 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,53 asukasta/km².
Toivakka | |
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
Seutukunta | Jyväskylän seutukunta |
Kuntanumero | 850 |
Hallinnollinen keskus | Toivakan kirkonkylä |
Perustettu | 1910 |
Kokonaispinta-ala |
413,94 km² 237:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 361,46 km² |
– sisävesi | 52,48 km² |
Väkiluku |
2 361 241:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
– väestötiheys | 6,53 as./km² (31.10.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 18,7 % |
– 15–64-v. | 53,1 % |
– yli 64-v. | 28,2 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 98,3 % |
– ruotsinkielisiä | 0,1 % |
– muut | 1,6 % |
Kunnallisvero |
9,40 % 60:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Touko Aalto (vt.) |
Hallituksen puheenjohtaja | Heidi Hakkarainen[6] |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
– puheenjohtaja | Sinikka Jäntti[7] |
2021–2025[8] • Kesk. • SDP • PS • Kok. • KD • Vas. |
8 4 4 2 2 1 |
www.toivakka.fi |
Gustaf von Numersin vuonna 1957 suunnittelema Toivakan kunnanvaakuna esittää kylväjää vakkoineen. Kylväjä viittaa maatalouteen, kunnan nimeen (toi-vakka) sekä myös tulevaisuuden toivoon.[9]
Maantiede
muokkaaToivakka sijaitsee Keski-Suomessa Leppäveden Pohjoonlahden itärannalla. Suomen sisävesien syvin kohta sijaitsee Päijänteen Ristinselässä Toivakan länsiosassa.[10]
Toivakan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Kangasniemi, Laukaa ja Muurame. Entisiä naapurikuntia ovat Joutsaan liitetty Leivonmäki sekä Jyväskylän kaupunkiin liitetyt Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti ja Säynätsalo.
Toivakan kunnassa on kaikkiaan 82 järveä, joista suurimmat ovat Päijänteen jälkeen Maunonen, Palosenjärvi ja Leppänen.[11]
Toivakan Natura-kohteita ovat lintujen suosima Humalalahti - Pitkäjoen suu, erämainen Iilijärven alue, Katajaneva - Vuorilammen alue - Huhtalampi, Lapinjärvi ja vanhan metsän suojelukohde Teerikangas, kolmen komean kallion kohde Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori ja Palosenrannan rantametsä.[12]
Kyliä
muokkaaHaukanmaa, Heiska, Huikko, Humalamäki, Kankainen, kirkonkylä, Nisula, Paloskylä, Ruuhimäki, Taka-Toivakka, Vihijärvi, Viisarimäki
Taajamat
muokkaaVuoden 2017 lopussa Toivakassa oli 2 384 asukasta, joista 1 004 asui taajamassa, 1 365 haja-asutusalueilla ja 15:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Toivakan taajama-aste on 42,4 prosenttia.[13] Kunnassa on vain yksi taajama, Toivakan kirkonkylä.[14]
Historia
muokkaaToivakan seurakunta itsenäistyi Jyväskylän maaseurakunnasta vuonna 1901 ja kuuluu Lapuan hiippakuntaan.[15] Kunta perustettiin enimmäkseen Jyväskylän maalaiskuntaan, osin Korpilahden ja Laukaan kuntiin kuuluneista osista vuoden 1911 alusta lähtien, ja kaikilta osin se tuli valmiiksi vuoden 1917 alussa.lähde?
Toivakka oli ensimmäisiä Suomen kuntia, joissa aloitettiin peruskoulun kokeilu syyslukukauden 1967 alussa. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin kunnassa virallisesti vuonna 1972.[16]
Kun Englannin kuningatar Elisabet ja hänen puolisonsa prinssi Philip vierailivat Suomessa vuonna 1976 Urho Kekkosen vieraina, he tutustuivat käynnillään suomalaiseen metsään Toivakassa. Metsä on suojeltu WWF:n perintömetsänä, ja se on nimetty Elisabethin metsäksi.[9]
Kunnassa on aikaisemmin toiminut puolustusvoimien Toivakan Asevarikko vuodesta 1976, nykyään Itä-Suomen Huoltorykmentin varasto-osasto.lähde?
Toivakka neuvotteli kuntaliitoksesta Leivonmäen kanssa vuoden 2006 lopulla, mutta Toivakan kunnanvaltuusto hylkäsi idean joulukuussa 2006. Sen sijaan Leivonmäki liittyi Joutsan kuntaan vuoden 2008 alussa[17].
Hallinto
muokkaaToivakan kunnanjohtaja on vuodesta 2019 Helena Vuopionperä-Kovanen.[18] Vuosina 2015–2019 kunnanjohtajana oli Pirkko-Liisa Vesterinen.[19]
Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kaudella 2021–2025 kahdeksan on keskustan, neljä sosialidemokraattien, neljä perussuomalaisten, kaksi kokoomuksen, kaksi kristillisdemokraattien ja yksi vasemmiston hallussa.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Sinikka Jäntti.[7]
Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Heidi Hakkarainen.[6]
Talous
muokkaaVuonna 2015 kunnassa oli 563 työpaikkaa. Niistä 8 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 62,7 prosenttia palveluissa ja 27,5 prosenttia jalostuksessa.[20]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maansiirto Viiala, sähköurakoitsija JTT Power ja Toivakka Timber.[21]
Väestönkehitys
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1930 lähtien.
Palvelut
muokkaaToivakassa on kaksi koulua, Toivakan koulukeskus ja Kankaisten kyläkoulu. Koulukeskus on yli 300 oppilaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään perusopetusta kaikilla vuosiluokilla (1-9). Kankaisten kyläkoulussa on kolme opettajaa ja vajaat 50 oppilasta, joista osa tulee koululle myös Kangasniemen Makkolasta.[24]
Toivakan kunnankirjastossa on pitkät omatoimiajat ja palvelua neljänä päivänä viikossa.[25]
Terveyspalveluja tarjoaa Toivakan terveysasema, joka on Keski-Suomen hyvinvointialueen toimipiste.[26] Toivakassa sijaitsee myös hyvinvointialueen paloasema.[27]
Toivakassa toimii autokorjaamo, joka on tukenut paikallisen nuorison auto- ja mopoharrastuneisuutta. Näkyvin osa tätä on vuosittainen Toivakan ralli.[28]
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2018 aluejaon mukaan Toivakassa toimivat seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[29]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Toivakan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[30] Helluntailaisella Toivakan helluntaiseurakunnalla oli vuonna 2011 noin 130 jäsentä.[31] Toivakassa toimii itsenäisenä helluntaiseurakuntana myös Särkimäen helluntaiseurakunta.[32] Jyväskylän helluntaiseurakunnalla on Toivakassa Humalajärven rannalla leirikeskus, jossa järjestetään vuosittain noin 25 leiriä ja muuta vähintään päivän kestävää tapahtumaa.lähde?
Toivakassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä
muokkaa- Pertti Ahonen, professori
- Jonas Heiska, kuvataiteilija
- Ossi Ikonen, jääkiekkoilija
- Pirkko Ikonen, kansanedustaja
- Arja Koriseva, viihdetaiteilija[33]
- Simo Korpela, Toivakan kirkkoherra 1910–1936, virsirunoilija
- Matti Louhi, graafinen muotoilija, kuvittaja
- Pellervo Lukumies, taiteilija
- Juhani Manninen, yleisurheilija, opettaja
- Ritva Metso, yleisurheilija
- Erkki Ruuhinen, graafinen suunnittelija, taiteilijaprofessori
- Kaarina Valoaalto, kirjailija
- Reino Ilmari Vihinen, taidegraafikko, taidemaalari[34]
Ruokakulttuuri
muokkaaToivakka pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muhennosruoka hernelantut ja vesimuuraimet.[35]
Kuvia
muokkaa-
Toivakan kirjasto
-
Asuintaloja Toivakassa.
-
Toivakan helluntaiseurakunta
-
K-market Perälä
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kunnanhallitus Toivakan kunta. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ a b Kunnanvaltuusto Toivakan kunta. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Toivakka Oikeusministeriö. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ a b Tietoa Toivakasta (Archive.org (28.2.2018)) Toivakka.fi. Arkistoitu 28.2.2018. Viitattu 14.11.2019.
- ↑ Susanna Vilpponen: Suomen syvin vedenalainen paikka saattaa olla vielä arvoitus – pienten järvien syvyyskartoituksia ei enää tehdä Yle. 2016. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Toivakka Järviwiki. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet: Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 8. Helsinki: Otava, 1964.
- ↑ Hannu Tarmio, Kalevi Korpela ja Marketta Heinonen (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, osa 7, s. 277. Porvoo: WSOY, 1978.
- ↑ Leivonmäki ja Joutsa yhteen; Yle 1.1.2008
- ↑ Tenho Tornberg: Toivakassa väännetään kunnanjohtajan sananvapaudesta yle.fi, uutiset. 14.11.2019. Viitattu 14.11.2019.
- ↑ Toivakan uusi kunnanjohtaja on Pirkko-Liisa Vesterinen Keskisuomalainen. 17.12.2014. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Alueen Toivakka yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ Koulut: Toivakan koulukeskus ja Kankaisten kyläkoulu Toivakan kunta, toivakka.fi. Viitattu viite päivitetty 27.6.2020.
- ↑ Kirjasto Toivakka. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Toivakan terveysasema, Keski-Suomen hyvinvointialue Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 28.1.2023.
- ↑ Toivakan paloasema | Keski-Suomen hyvinvointialue hyvaks.fi. Viitattu 28.1.2023.
- ↑ Korjaamot ja huoltamot Toivakka. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Toivakan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 13.11.2018. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
- ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
- ↑ Reino Vihinen Kuvataiteilijamatrikkeli
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 95. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toivakka Wikimedia Commonsissa
- Toivakan kunnan kotisivut
- Toivakan avainluvut Tilastokeskus