Toivakka
Toivakka on Suomen kunta, joka sijaitsee Jyväskylän seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa.
Toivakka | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
Seutukunta | Jyväskylän seutukunta |
Kuntanumero | 850 |
Hallinnollinen keskus | Toivakan kirkonkylä |
Perustettu | 1910 |
Kokonaispinta-ala |
413,94 km² 237:nneksi suurin 2020 [1] |
– maa | 361,45 km² |
– sisävesi | 52,49 km² |
Väkiluku |
2 401 244:nneksi suurin 30.6.2020 [2] |
– väestötiheys | 6,64 as./km² (30.6.2020) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 19,1 % |
– 15–64-v. | 55,1 % |
– yli 64-v. | 25,8 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 99,1 % |
– muut | 0,9 % |
Kunnallisvero |
21,00 % 150:nneksi suurin 2020 [5] |
Kunnanjohtaja | Helena Vuopionperä-Kovanen |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
2017–2021[6] • Kesk. • SDP • Ps. • KD • Kok. • Vas. |
10 4 3 2 1 1 |
www.toivakka.fi |
Kunnan väkiluku on 2 401 (30.6.2020),[2] ja sen pinta-ala on 413,94 km², josta 52,49 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,64 asukasta/km².
Gustaf von Numersin vuonna 1957 suunnittelema Toivakan kunnanvaakuna esittää kylväjää vakkoineen. Kylväjä viittaa maatalouteen, kunnan nimeen (toi-vakka) sekä myös tulevaisuuden toivoon.[7]
MaantiedeMuokkaa
Toivakka sijaitsee Keski-Suomessa Leppäveden Pohjoonlahden itärannalla. Suomen sisävesien syvin kohta sijaitsee Päijänteen Ristinselässä Toivakan länsiosassa.[8]
Toivakan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Kangasniemi, Laukaa ja Muurame.
Toivakan kunnassa on kaikkiaan 82 järveä, joista suurimmat ovat Päijänteen jälkeen Maunonen, Palosenjärvi ja Leppänen.[9]
Toivakan Natura-kohteita ovat lintujen suosima Humalalahti - Pitkäjoen suu, erämainen Iilijärven alue, Katajaneva - Vuorilammen alue - Huhtalampi, Lapinjärvi ja vanhan metsän suojelukohde Teerikangas, kolmen komean kallion kohde Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori ja Palosenrannan rantametsä.[10]
KyliäMuokkaa
Haukanmaa, Heiska, Huikko, Humalamäki, Kankainen, kirkonkylä, Nisula, Paloskylä, Ruuhimäki, Taka-Toivakka, Vihijärvi, Viisarimäki
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Toivakassa oli 2 384 asukasta, joista 1 004 asui taajamissa, 1 365 haja-asutusalueilla ja 15 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa. Toivakan taajama-aste on 42,4 prosenttia.[11] Toivakan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Toivakan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 004 asukasta.[12]
HistoriaMuokkaa
Toivakan seurakunta itsenäistyi Jyväskylän maaseurakunnasta vuonna 1901 ja kuuluu Lapuan hiippakuntaan.[13] Kunta perustettiin enimmäkseen Jyväskylän maalaiskuntaan, osin Korpilahden ja Laukaan kuntiin kuuluneista osista vuoden 1911 alusta lähtien, ja kaikilta osin se tuli valmiiksi vuoden 1917 alussa.lähde?
Toivakka oli ensimmäisiä Suomen kuntia, joissa aloitettiin peruskoulun kokeilu syyslukukauden 1967 alussa. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin kunnassa virallisesti vuonna 1972.[14]
Kun Englannin kuningatar Elisabet ja hänen puolisonsa prinssi Philip vierailivat Suomessa vuonna 1976 Urho Kekkosen vieraina, he tutustuivat käynnillään suomalaiseen metsään Toivakassa. Metsä on suojeltu WWF:n perintömetsänä, ja se on nimetty Elisabethin metsäksi.[7]
Kunnassa on aikaisemmin toiminut puolustusvoimien Toivakan Asevarikko vuodesta 1976, nykyään Itä-Suomen Huoltorykmentin varasto-osasto.lähde?
Toivakka neuvotteli kuntaliitoksesta Leivonmäen kanssa vuoden 2006 lopulla, mutta Toivakan kunnanvaltuusto hylkäsi idean joulukuussa 2006. Sen sijaan Leivonmäki liittyi Joutsan kuntaan vuoden 2008 alussa.lähde?
HallintoMuokkaa
Toivakan kunnanjohtaja on vuodesta 2019 Helena Vuopionperä-Kovanen.[15] 2015–2019 Hänen edeltäjänsä on Pirkko-Liisa Vesterinen.[16] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kaudella 2017-2021 kymmenen on keskustan, neljä sosialidemokraattien, kolme perussuomalaisten, kaksi kristillisdemokraattien, yksi vasemmiston ja yksi kokoomuksen hallussa.[6]
TalousMuokkaa
Vuonna 2015 kunnassa oli 563 työpaikkaa. Niistä 8 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 62,7 prosenttia palveluissa ja 27,5 prosenttia jalostuksessa.[17]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maansiirto Viiala, sähköurakoitsija JTT Power ja Toivakka Timber.[18]
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1930 lähtien.
PalvelutMuokkaa
Toivakassa on kaksi koulua, Toivakan koulukeskus ja Kankaisten kyläkoulu. Koulukeskus on yli 300 oppilaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään perusopetusta kaikilla vuosiluokilla (1-9). Kankaisten kyläkoulussa on kolme opettajaa ja vajaat 50 oppilasta, joista osa tulee koululle myös Kangasniemen Makkolasta.[21]
Toivakan kunnankirjastossa on pitkät omatoimiajat ja palvelua neljänä päivänä viikossa.[22]
Terveyspalveluja tarjoaa Toivakan terveysasema, joka on eräs Keski-Suomen seututerveyskeskuksen toimipisteistä.[23]
Uskonnolliset yhteisötMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Toivakassa on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Toivakan seurakunta.[24]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Toivakan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[25] Helluntailaisella Toivakan helluntaiseurakunnalla oli vuonna 2011 noin 130 jäsentä.[26] Jyväskylän helluntaiseurakunnalla on Toivakassa Humalajärven rannalla leirikeskus, jossa järjestetään vuosittain noin 25 leiriä ja muuta vähintään päivän kestävää tapahtumaa.lähde?
Toivakassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitäMuokkaa
- Pertti Ahonen, professori
- Jonas Heiska, kuvataiteilija
- Ossi Ikonen, jääkiekkoilija
- Pirkko Ikonen, kansanedustaja
- Arja Koriseva, viihdetaiteilija
- Simo Korpela, Toivakan kirkkoherra 1910–1936, virsirunoilija
- Matti Louhi, graafinen muotoilija, kuvittaja
- Pellervo Lukumies, taiteilija
- Juhani Manninen, yleisurheilija, opettaja
- Ritva Metso, yleisurheilija
- Erkki Ruuhinen, graafinen suunnittelija, taiteilijaprofessori
- Kaarina Valoaalto, kirjailija
- Reino Ilmari Vihinen, taidegraafikko, taidemaalari[27]
RuokakulttuuriMuokkaa
Toivakka pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muhennosruoka hernelantut ja vesimuuraimet.[28]
KuviaMuokkaa
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Toivakka Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ a b Tietoa Toivakasta (Archive.org (28.2.2018)) Toivakka.fi. Viitattu 14.11.2019.
- ↑ Susanna Vilpponen: Suomen syvin vedenalainen paikka saattaa olla vielä arvoitus – pienten järvien syvyyskartoituksia ei enää tehdä Yle. 2016. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Toivakka Järviwiki. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet: Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 8. Helsinki: Otava, 1964.
- ↑ Hannu Tarmio, Kalevi Korpela ja Marketta Heinonen (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, osa 7, s. 277. Porvoo: WSOY, 1978.
- ↑ Tenho Tornberg: Toivakassa väännetään kunnanjohtajan sananvapaudesta yle.fi, uutiset. 14.11.2019. Viitattu 14.11.2019.
- ↑ Toivakan uusi kunnanjohtaja on Pirkko-Liisa Vesterinen Keskisuomalainen. 17.12.2014. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Alueen Toivakka yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Koulut: Toivakan koulukeskus ja Kankaisten kyläkoulu Toivakan kunta, toivakka.fi. Viitattu viite päivitetty 27.6.2020.
- ↑ Kirjasto Toivakka. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Toivakan terveysasema Keski-Suomen seututerveyskeskus, seututk.fi. Viitattu 27.6.2020.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Toivakan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ Reino Vihinen Kuvataiteilijamatrikkeli
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 95. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toivakka Wikimedia Commonsissa
- Toivakan kunnan kotisivut
- Toivakan avainluvut Tilastokeskus