Wikipedia

Toivakka

kunta Keski-Suomen maakunnassa

Toivakka on Suomen kunta, joka sijaitsee Jyväskylän seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa.

Toivakka
Toivakka.vaakuna.svg Toivakka.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°05′50″N, 026°04′55″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 850
Hallinnollinen keskus Toivakan kirkonkylä
Perustettu 1910
Kokonaispinta-ala 413,94 km²
238:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 361,45 km²
– sisävesi 52,49 km²
Väkiluku 2 388
244:nneksi suurin 1.12.2019 [2]
– väestötiheys 6,61 as./km² (1.12.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 19,1 %
– 15–64-v. 55,1 %
– yli 64-v. 25,8 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 99,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 21,00 %
138:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • KD
 • Kok.
 • Vas.
10
4
3
2
1
1
www.toivakka.fi

Kunnan väkiluku on 2 388 (1.12.2019),[2] ja sen pinta-ala on 413,94 km², josta 52,49 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,61 asukasta/km².

Gustaf von Numersin vuonna 1957 suunnittelema Toivakan kunnanvaakuna esittää kylväjää vakkoineen. Kylväjä viittaa maatalouteen, kunnan nimeen (toi-vakka) sekä myös tulevaisuuden toivoon.[7]

MaantiedeMuokkaa

Toivakka sijaitsee Keski-Suomessa Leppäveden Pohjoonlahden itärannalla. Suomen sisävesien syvin kohta sijaitsee Päijänteen Ristinselässä Toivakan länsiosassa.[8]

Toivakan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Kangasniemi, Laukaa ja Muurame.

Toivakan kunnassa on kaikkiaan 82 järveä, joista suurimmat ovat Päijänteen jälkeen Maunonen, Palosenjärvi ja Leppänen.[9]

Toivakan Natura-kohteita ovat lintujen suosima Humalalahti - Pitkäjoen suu, erämainen Iilijärven alue, Katajaneva - Vuorilammen alue - Huhtalampi, Lapinjärvi ja vanhan metsän suojelukohde Teerikangas, kolmen komean kallion kohde Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori ja Palosenrannan rantametsä.[10]

KyliäMuokkaa

Haukanmaa, Heiska, Huikko, Humalamäki, Kankainen, kirkonkylä, Nisula, Paloskylä, Ruuhimäki, Taka-Toivakka, Vihijärvi, Viisarimäki

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Toivakassa oli 2 384 asukasta, joista 1 004 asui taajamissa, 1 365 haja-asutusalueilla ja 15 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa. Toivakan taajama-aste on 42,4 prosenttia.[11] Toivakan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Toivakan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 004 asukasta.[12]

HistoriaMuokkaa

Toivakan seurakunta itsenäistyi Jyväskylän maaseurakunnasta vuonna 1901 ja kuuluu Lapuan hiippakuntaan.[13] Kunta perustettiin enimmäkseen Jyväskylän maalaiskuntaan, osin Korpilahden ja Laukaan kuntiin kuuluneista osista vuoden 1911 alusta lähtien, ja kaikilta osin se tuli valmiiksi vuoden 1917 alussa.lähde?

Toivakka oli ensimmäisiä Suomen kuntia, joissa aloitettiin peruskoulun kokeilu syyslukukauden 1967 alussa. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin kunnassa virallisesti vuonna 1972.[14]

Kun Englannin kuningatar Elisabet ja hänen puolisonsa prinssi Philip vierailivat Suomessa vuonna 1976 Urho Kekkosen vieraina, he tutustuivat käynnillään suomalaiseen metsään Toivakassa. Metsä on suojeltu WWF:n perintömetsänä, ja se on nimetty Elisabethin metsäksi.[7]

Kunnassa on aikaisemmin toiminut puolustusvoimien Toivakan Asevarikko vuodesta 1976, nykyään Itä-Suomen Huoltorykmentin varasto-osasto.lähde?

Toivakka neuvotteli kuntaliitoksesta Leivonmäen kanssa vuoden 2006 lopulla, mutta Toivakan kunnanvaltuusto hylkäsi idean joulukuussa 2006. Sen sijaan Leivonmäki liittyi Joutsan kuntaan vuoden 2008 alussa.lähde?

HallintoMuokkaa

Toivakan kunnanjohtaja on vuodesta 2019 Helena Vuopionperä-Kovanen.[15] 2015–2019 Hänen edeltäjänsä on Pirkko-Liisa Vesterinen.[16] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

TalousMuokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 563 työpaikkaa. Niistä 8 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 62,7 prosenttia palveluissa ja 27,5 prosenttia jalostuksessa.[17]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maansiirto Viiala, sähköurakoitsija JTT Power ja Toivakka Timber.[18]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1930 lähtien.

Toivakan väestönkehitys 1930–2015
Vuosi Asukkaita
1930
  
 3 077
1964
  
 3 154
1980
  
 2 422
1985
  
 2 407
1990
  
 2 515
1995
  
 2 470
2000
  
 2 368
2005
  
 2 353
2010
  
 2 418
2015
  
 2 431
Lähde: 1980–2015 Tilastokeskus;[19] 1930–1964 Historian Suursanakirja.[20]

PalvelutMuokkaa

Toivakassa on kaksi koulua, Toivakan koulukeskus ja Kankaisten kyläkoulu. Koulukeskus on yhtenäiskoulu, jossa järjestetään perusopetusta kaikilla vuosiluokilla (1-9). Kankaisten kyläkoulussa on kolme opettajaa ja vajaat 50 oppilasta, joista osa tulee koululle myös Kangasniemen Makkolasta.[21]

Kirjastossa on pitkät omatoimiajat ja palvelua neljänä päivänä viikossa.[22]

 
Toivakan kirkko

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Toivakassa on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Toivakan seurakunta.[23]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Toivakan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[24] Helluntailaisella Toivakan helluntaiseurakunnalla oli vuonna 2011 noin 130 jäsentä.[25] Jyväskylän helluntaiseurakunnalla on Toivakassa Humalajärven rannalla leirikeskus, jossa järjestetään vuosittain noin 25 leiriä ja muuta vähintään päivän kestävää tapahtumaa.lähde?

Toivakassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitäMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Toivakka pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muhennosruoka hernelantut ja vesimuuraimet.[27]

KuviaMuokkaa

  • Toivakan kirjasto

  • Toivakan koulukeskus

  • Toivakan kunnanvirasto Toivakkatalo

  • Asuintaloja Toivakassa

  • Toivakan helluntaiseurakunta

  • Sale-myymälä Toivakassa

  • Toivakan terveysasema

  • Näkymää Toivakan keskustasta

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M11* 1.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 2.1.2020.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Toivakka Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ a b Tietoa Toivakasta (Archive.org (28.2.2018)) Toivakka.fi. Viitattu 14.11.2019.
  8. ↑ Susanna Vilpponen: Suomen syvin vedenalainen paikka saattaa olla vielä arvoitus – pienten järvien syvyyskartoituksia ei enää tehdä Yle. 2016. Viitattu 27.2.2018.
  9. ↑ Toivakka Järviwiki. Viitattu 4.2.2018.
  10. ↑ Natura 2000 -alueet: Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  12. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  13. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 8. Helsinki: Otava, 1964.
  14. ↑ Hannu Tarmio, Kalevi Korpela ja Marketta Heinonen (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, osa 7, s. 277. Porvoo: WSOY, 1978.
  15. ↑ Tenho Tornberg: Toivakassa väännetään kunnanjohtajan sananvapaudesta yle.fi, uutiset. 14.11.2019. Viitattu 14.11.2019.
  16. ↑ Toivakan uusi kunnanjohtaja on Pirkko-Liisa Vesterinen Keskisuomalainen. 17.12.2014. Viitattu 24.1.2018.
  17. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  18. ↑ Alueen Toivakka yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  20. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  21. ↑ Toivakan Kasvatus ja koulutus Toivakka. Viitattu 27.2.2018.
  22. ↑ Kirjasto Toivakka. Viitattu 27.2.2018.
  23. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  24. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  25. ↑ Toivakan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 13.11.2018.
  26. ↑ Reino Vihinen Kuvataiteilijamatrikkeli
  27. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 95. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toivakka&oldid=18673888”