Kristiinankaupunki
Kristiinankaupunki (ruots. Kristinestad) on kaupunki Pohjanmaan maakunnassa.
| Kristiinankaupunki Kristinestad |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Kristiinankaupunkia kesäkuussa 2019 |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Suupohjan rannikkoseutu |
| Kuntanumero | 287 |
| Hallinnollinen keskus | Kristiinankaupungin keskustaajama |
| Perustettu | 1649 |
| Kuntaliitokset |
Lapväärtti (1973) Siipyy (1973) Tiukka (1973) |
| Pinta-ala ilman merialueita |
697,73 km² 143:nneksi suurin 2021 |
| Kokonaispinta-ala |
1 679,17 km² 62:nneksi suurin 2021 [1] |
| – maa | 683,24 km² |
| – sisävesi | 14,49 km² |
| – meri | 981,44 km² |
| Väkiluku |
6 380 150:nneksi suurin 30.9.2021 [2] |
| – väestötiheys | 9,34 as./km² (30.9.2021) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 11,9 % |
| – 15–64-v. | 51,4 % |
| – yli 64-v. | 36,7 % |
| Äidinkieli | 2020 [4] |
| – suomenkielisiä | 41,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 54,4 % |
| – muut | 4,3 % |
| Kunnallisvero |
21,50 % 84:nneksi suurin 2021 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Mila Segervall |
| Kaupunginvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[6] • RKP • Kok. • Kesk. • SDP • PS • KD |
15 5 3 2 1 1 |
| www.kristinestad.fi | |
Kristiinankaupungissa asuu 6 380 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 679,17 km², josta 14,49 km² on sisävesiä ja 981,44 km² merialueita.[1] Väestötiheys on 9,34 asukasta/km². Kaupunki on kaksikielinen, ja 41,3 % sen asukkaista puhuu äidinkielenään suomea ja 54,4 % ruotsia.[4]
Kristiinankaupunki on Suomen pisin nykyisin käytössä oleva kunnan nimi.
HistoriaMuokkaa
Kristiinankaupunki ja Tiukka mainitaan ensimmäistä kertaa virallisissa kirjoituksissa vuonna 1303.[7] Kaupungin alue oli alun perin hämäläisten asuttamaa aluetta. Ruotsista tulleet siirtolaiset saivat tuolloin luvan asettua ”hämäläisten maahan”.[8]
Alueen viljelijät hakivat 1500-luvulla lupaa rakentaa kaupungin Tiukanjoen suulle. Tuolloin lähin kaupunki, Vaasa, oli matkojen päässä ja tavaroiden kuljettaminen mutkaisilla ja kuoppaisilla teillä vaati kovaa työtä.[7]
Kristiinankaupunki perustettiin vuonna 1649 Lapväärttin pitäjään Koppöön saarelle ja kaupungin nimeksi tuli aluksi Koppöstad. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe nimesi kaupungin uudelleen 1. maaliskuuta 1651 Kristiinankaupungiksi (ruots. Christinae Stadh). Brahe antoi kaupungille nimen senhetkisen kuningattaren Kristiinan mukaan, mutta on hyvin mahdollista, että hän ajatteli myös omaa vaimoaan, kreivitär Kristina Katarina Stenbockia, joka kuoli vuonna 1650. Maanmittaaja Claes Claesson piirsi kaupungille asemakaavan Pietari Brahen pyynnöstä vuonna 1651 renessanssiajan ruutukaavamallin mukaan. Asemakaava on edelleen suurimmalta osin käytössä.
Kristiinankaupungista muodostui tärkeä laivakaupunki. 1800-luvulla Kristiinankaupungissa sijaitsi yksi maan suurimmista kauppalaivastoista. Kaupunkia ympäröivä maaseutu kehittyi 1800-luvun lopulla. Tiukassa sijaitsi kruunun tislaamo ja Tiukanjoen rannalla sijaitsi useita myllyjä.[9]
31. tammikuuta 1918 käytiin Kristiinankaupungin taistelu, joka oli Suomen sisällisodan ainoa Etelä-Pohjanmaalla käyty punaisten ja valkoisten välinen taistelu.[10]
Nykyiseen Kristiinankaupunkiin ovat kuuluneet vuodesta 1973 Kristiinankaupungin keskustan lisäksi entiset kunnat Tiukka, Siipyy ja Lapväärtti.[9]
MaantiedeMuokkaa
Kristiinankaupunki sijaitsee noin sadan kilometrin päässä sekä Vaasasta, Seinäjoelta että Porista.[11] Sen naapurikunnat ovat Isojoki, Karijoki, Merikarvia, Närpiö ja Teuva.
ArkkitehtuuriMuokkaa
Kristiinankaupunki on ainoa Pohjanmaan kuudesta 1500- ja 1600-luvun kaupungista, joka on säästynyt suurilta paloilta. Kaupunkia pidetään yhtenä Pohjoismaiden parhaiten säilyneistä puukaupungeista. Kaupungin ensimmäinen kirkko paloi 1700-luvun lopulla salaman iskun sytytettyä sen. Tämän tilalle rakennettiin Ulrika Eleonoran kirkko vuonna 1700, joka on nykyään entisöity alkuperäiseen tilaansa ja on osittain käytössä. Nykyinen pääkirkko rakennettiin 1890-luvulla.[12]
Teuvanjoen suun ympärillä sijaitsevaa kaupunkia yhdistää yli 300 metrin pituinen kivisilta. Uusklassisen tyylin Raatihuoneelta lähtevä Raatihuoneen puisto johtaa aukiolle ja kivisillalle. Kasbergetin huipulla sijaitseva koulurakennuksen on suunnitellut Lars Sonck.[12]
Monet kaupungin rakennukset ovat peräisin 1700- ja 1800-luvulta. 1700-luvulta peräisin olevassa Lebellin kauppiaantalossa sijaitsee nykyään museo.[12]
VesistötMuokkaa
Kristiinankaupungissa on kaikkiaan 35 järveä. Niistä suurimmat ovat Härkmerifjärden, Storträsket ja Blomträsket.[13]
LuontoMuokkaa
Kristiinankaupungin Natura-kohteita ovat keskustan itäpuolella sijaitsevat metsälueet Pohjoislahden metsä ja Tiilitehtaanmäki, sekä Kristiinankaupungin saaristo, Lapväärtin kosteikot, Lapväärtinjokilaakso ja Pyhävuori, jota pidetään sekä geologisesti että biologisesti yhtenä Länsi-Suomen arvokkaimmista kallioalueista.[14]
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Kristiinankaupungissa oli 6 638 asukasta, joista 4 438 asui taajamissa, 2 152 haja-asutusalueilla ja 48:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kristiinankaupungin taajama-aste on 67,3 %.[15] Kristiinankaupungin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Kristiinankaupungin keskustaajama | 2 706 |
| 2 | Lapväärtti | 1 490 |
| 3 | Tiukka | 242 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
TalousMuokkaa
Kristiinankaupungissa maatalous on matkailun lisäksi tärkeä, työllistävä elinkeino. Tärkein viljeltävä kasvi on peruna; Kristiinankaupunki on Suomen suurin ruokaperunantuottajakunta viljelyalan ollen vuonna 2009 noin 2 700 hehtaaria. Suomen Estrellalla oli perunalastutehdas 1988-2004. Sour cream -makuiset perunalastut keksittiin Kristiinankaupungin perunalastutehtaalla.lähde?
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Öströmin Perunatuote, Kone-Ketonen Oy ja koneita ja niiden komponentteja teollisuudelle tuottava Krikoma Ab.[17]
VäestöMuokkaa
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Muutama vuosi ennen Kristiinankaupungin ja sen lähikuntien liitosta pidettiin vuoden 1970 väestönlaskenta. Sen mukaan Kristiinankaupungin kaupungissa oli suomenkielinen enemmistö (54,2 prosenttia) ja liitoskunnissa ruotsinkielinen enemmistö: Lapväärtissä 70,1 prosenttia, Siipyyssä 58,5 prosenttia ja Tiukassa 92,0 prosenttia[19]. Vielä vuoden 1960 väestönlaskennassa myös kaupungissa oli ruotsinkielinen enemmistö (51,7 prosenttia)[20]. Kuntaliitoksen jälkeen Kristiinankaupunki on ollut enemmistöltään ruotsinkielinen.
KristinuskoMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kristiinankaupungissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]
- Kristinestads svenska församling (ent. Lappfjärd-Kristinestads församling)
- Kristiinankaupungin suomalainen seurakunta
Nämä seurakunnat muodostavat Kristiinankaupungin seurakuntayhtymän (ruots. Kristinestads kyrkliga samfällighet).
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kristiinankaupungin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[22]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kristiinankaupungissa toimii Kristiinan helluntaiseurakunta.[23]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kristiinankaupungin nykyisellä alueella.[21]
- Kristiinankaupunki-Tiukan seurakunta (ruots. Kristinestad-Tjöcks församling, jaettu Kristiinankaupungin suomalaiseksi ja ruotsalaiseksi seurakunnaksi 1978)
- Lappfjärds församling (kaksikielinen vuoteen 1977, liitetty Lappfjärd-Kristinestads församlingiin 2006)
- Sideby församling (kaksikielinen vuoteen 1977, liitetty Lappfjärd-Kristinestads församlingiin 2006)
KulttuuriMuokkaa
PerinteetMuokkaa
Kristiinankaupungin perinteisiin kuuluvat Pohjanmaalle tyypilliseen tapaan jouluristien pystyttäminen. Jouluristin pystyttäminen juontaa pakanalliseen aikaan, jolloin ristin avulla haluttiin pelottaa pois pahoja henkiä. Kristiinankaupungilla on oma jouluristinsä, jota kutsutaan Wendelinin ristiksi.[24]
Kristiinankaupunki on tunnettu perinteisistä markkinoistaan, jotka järjestetään neljästi vuodessa. Vuonna 2021 heinäkuussa järjestetyillä kesämarkkinoilla oli kolmen päivän aikana 360 myyjää ja yli 60 000 kävijää.[25]
RuokaMuokkaa
Kristiinankaupungin ruokaperinteessä perunalla on iso rooli ja kaupunki on Suomen suurin perunantuottaja. Kaupungissa kasvatetaan perunaa noin 3000 hehtaarilla ja peräti kolmannes Suomen ruokaperunasta viljellään Kristiinankaupungissa.[24] Kristiinankaupungin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla silakkaperunat.[26]
NähtävyydetMuokkaa
Kristiinankaupungin keskusta mataline puutaloineen ja kapeine kujineen on harvinainen koko Pohjolan mittakaavassalähde?. Kaupungissa ei ole koko sen 350-vuotisen olemassaolon aikana sattunut yhtään laajaa tulipaloalähde?. Kantakaupungissa sijaitsee myös kapeudestaan tunnettulähde? Kissanpiiskaajankuja.
Nykyään hyvin säilynyt vanhakaupunki toimii seudun kaupan ja huvielämän keskuksena, ja siellä on erilaisia liikkeitä ja palveluita. Turismista ja vapaa-ajan asumisesta on 2000-luvulla tullut kaupungille tärkeä tulonlähde.lähde?
Kristiinankaupungin ja Karijoen rajalla sijaitsee Susiluolaksi kutsuttu, kalliononkalossa sijaitseva mahdollisesti 120 000 vuotta vanha ihmisen leiriytymispaikka. Kaupunki ja Museovirasto pyrkivät yhdessä kehittämään luolan kulttuurikäyttöä.
UrheiluMuokkaa
Kristiinankaupungista kotoisin olevia urheiluseuroja ovat muun muassa Kristiinan kärpäset (jääkiekko), Kristiinan Urheilijat (yleisurheilu, hiihto, uinti), IF Länken (voimanosto, sulkapallo, yleisurheilu, hiihto, pyöräily), Sporting Kristina (jalkapallo) ja SC Saragoza (salibandy).
Kuvia KristiinankaupungistaMuokkaa
Ulrika Eleonoran kirkko, 1700
Ulrika Eleonoran kirkko, 1700, ja tapuli, 1703
Katunäkymä
Katunäkymä
Kaupungin siluetti iltaruskossa
Hallinto ja politiikkaMuokkaa
HallintoMuokkaa
Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja oli vuosina 2005–2018 Riitta El-Nemr.[27] Mila Segervall aloitti virassa El-Nemrin jäätyä eläkkeelle.[28]
PolitiikkaMuokkaa
Kristiinankaupungin valtuustossa on 27 paikkaa, joista 15 on RKP:n hallussa kaudella 2021–2025.[6]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- Stolpe, Åsa: Österbotten. Vaasa: Scriptum, 1999. ISBN 951-8902-73-9. (ruotsiksi)
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M09* 30.9.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2021.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Kristiinankaupunki Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ a b Stolpe 1999, s. 80
- ↑ Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 97. Svenska litteratursällskapet i Finland., 2010.
- ↑ a b Stolpe 1999, s. 82
- ↑ Lappalainen, Jussi T.: Punakaartin sota 1, s. 106–107. Helsinki: Opetusministeriö, 1981. ISBN 951-85907-1-0.
- ↑ Matkustaminen Kristiinankaupunkiin Visit Kristiinankaupunki. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ a b c Stolpe 1999, s. 83
- ↑ Kristiinankaupunki Järviwiki. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 5.2.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Alueen Kristiinankaupunki kunta yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 5.2.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Väestölaskenta 1970: Yleiset demografiset tiedot (PDF) (sivut 210, 222 ja 230) Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli ym. (PDF) (sivu 58) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ a b Visit Kristinestad: Kristiinankaupungin erikoisuudet visitkristinestad.fi. Viitattu 17.10.2020.
- ↑ Tapahtumia www.kristinestad.fi. Viitattu 24.7.2021.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 149. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Kristinestad får se sig om efter ny stadsdirektör – El-Nemr går i pension Yle. Viitattu 5.2.2018.
- ↑ Kristiinankaupunki valitsi Mila Segervallin Kuntalehti. Viitattu 23.7.2019.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristiinankaupunki Wikimedia Commonsissa
