Wikipedia

Kristiinankaupunki

kaupunki Pohjanmaan maakunnassa

Kristiinankaupunki (ruots. Kristinestad) on kaupunki Pohjanmaan maakunnassa.

Kristiinankaupunki
Kristinestad
Kristiinankaupunki.vaakuna.svg Kristiinankaupunki sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Kristiinankaupunkia kesäkuussa 2019
Kristiinankaupunkia kesäkuussa 2019
Sijainti 62°16′25″N, 021°22′40″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan rannikkoseutu
Kuntanumero 287
Hallinnollinen keskus Kristiinankaupungin keskustaajama
Perustettu 1649
Kuntaliitokset Lapväärtti (1973)
Siipyy (1973)
Tiukka (1973)
Pinta-ala ilman merialueita 697,72 km²
143:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 679,17 km²
62:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 683,25 km²
– sisävesi 14,47 km²
– meri 981,45 km²
Väkiluku 6 330
151:nneksi suurin 30.4.2022 [2]
– väestötiheys 9,26 as./km² (30.4.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,9 %
– 15–64-v. 51,4 %
– yli 64-v. 36,7 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 41,3 %
– ruotsinkielisiä 54,4 %
– muut 4,3 %
Kunnallisvero 21,50 %
90:nneksi suurin 2022 [5]
Kaupunginjohtaja Mila Segervall
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • RKP
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • KD
15
5
3
2
1
1
www.kristinestad.fi

Kristiinankaupungissa asuu 6 330 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 679,17 km², josta 14,47 km² on sisävesiä ja 981,45 km² merialueita.[1] Väestötiheys on 9,26 asukasta/km². Kaupunki on kaksikielinen, ja 41,3 % sen asukkaista puhuu äidinkielenään suomea ja 54,4 % ruotsia.[4]

Kristiinankaupunki on Suomen pisin nykyisin käytössä oleva kunnan nimi.

Nimen alkuperäMuokkaa

Kaupungin nimi oli aluksi Koppöstad. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe nimesi kaupungin uudelleen 1. maaliskuuta 1651 Kristiinankaupungiksi (ruots. Christinae Stadh). Brahe antoi kaupungille nimen senhetkisen kuningattaren Kristiinan mukaan, mutta on hyvin mahdollista, että hän ajatteli myös omaa vaimoaan, kreivitär Kristina Katarina Stenbockia, joka kuoli vuonna 1650.[7]

HistoriaMuokkaa

Esihistoria ja asutuksen syntyminenMuokkaa

Kristiinankaupungin aluella on ollut asutusta jo kivikaudella, jolloin asutus keskittyi merenrannan tuntumaan. Kivikautisia asuinpaikkoja on mm. Riarbäckin, Bergåsenin, Norrvikenin ja Lillsjön alueella. Pronssikautisia hautaröykkiöitä on löydetty mm. Uttermossan ja Ömossan alueelta ja rautakautisia Murmossbergeniltä.[8]

Asutus vakiintui keskiajalla. Kristiinankaupunki ja Tiukka mainitaan ensimmäistä kertaa virallisissa kirjoituksissa vuonna 1303.[7] Kaupungin alue oli alun perin hämäläisten asuttamaa aluetta. Ruotsista tulleet siirtolaiset saivat 1300-luvulla luvan asettua ”hämäläisten maahan”.[9][8]

Asutus keskittyi 1560-luvulla Lapväärttin- ja Tiukanjoen varsille. Lapväärtti erotettiin 1594 omaksi kappeliksi Närpiöstä, 1607 seurakunnaksi ja seuraavana vuonna pitäjäksi. Alun perin Ulvilaan kuulunut Siipyy liitettiin 1600-luvun alussa Närpiön kappeliksi.[8]

Kaupungin perustaminen ja kaupankäyntiäMuokkaa

Alueen viljelijät hakivat 1500-luvulla lupaa rakentaa kaupungin Tiukanjoen suulle. Tuolloin lähin kaupunki, Vaasa, oli matkojen päässä ja tavaroiden kuljettaminen mutkaisilla ja kuoppaisilla teillä vaati kovaa työtä.[7]

Kristiinankaupunki perustettiin vuonna 1649 Lapväärttin pitäjään Koppön saarelle. Pietari Brahe allekirjoitti Koppöstadin perustamisasiakirjan ja kaksi vuotta myöhemmin maanmittaaja Claes Claesson piirsi kaupungille asemakaavan Pietari Brahen pyynnöstä vuonna 1651 renessanssiajan ruutukaavamallin mukaan. Asemakaava on edelleen suurimmalta osin käytössä. Samana vuonna kaupunki sai maaaupungin oikeudet.[10]

Kristiinannkaupunki kasvoi nopeasti perustamisensa jälkeen. Ensimmäisessä henkikirjassa 1654 mainitaan 94 ruokakuntaa. Koulutoimi aloi vuonna 1653 kun Kristiinankaupungin pedagogio perusettiin. Valtakieli oli ruotsi, mutta suomella oli tärkeä asema, sillä osa porvareista ja palveluskunnasta oli muuttanut kaupunkiin suomenkieliseltä alueelta.[10]

Kaupankäynti oli 1600-luvulla Kristiinakaupungin merkittävin elinkeino ja kauppasuhteet ulottuivat Tukholmaan, Tallinnaan, Narvaan ja Lyypekkiin. Lapväärttiläiset ja närpiöläiset kävivät kauppaa kristiinalaisten kanssa, mutta jatkoivat myös omin venein talonpoikaispurjehdusta.[10]

1700-luvulta on säilynyt Ulrika Eleonoran kirkko, joka rakennettiin kirkkovuorelle vuosina 1698–1700. 1700-luvun puolivälin rakennuskantaa edustavat kantakaupungin laajemmat puutalokokonaisuudet.[10]

Kauppalaivaston pääkaupunkiMuokkaa

Kristiinankaupungista muodostui tärkeä laivakaupunki 1800-luvulla, kun Kristiinankaupungille myönnettiin tapulikaupungin oikeudet. Ulkomaanpurjehdus ja -kauppa lisääntyivät voimakkaasti ja Kristiinankaupungissa sijaitsi yksi maan suurimmista kauppalaivastoista. Varsinaiset pitkänmatkanpurjehdukset alkoivat 1840-luvulla, jolloin Hoppet-alus purjehti Länsi-Intiaan kapteeninaan J. V. Snellmanin veli Carl August Snellman. Kristiinalaisalukset mm. New Yorkissa, Rio de Janeirossa, Sydneyssä ja Yokohamassa. Vuonna 1853 Kristiinankaupungin kaupanvaihdon arvo oli noin 11 % koko maan kauppavaihdosta ja tärkeimmät vientiartikkelit olivat terva ja puutavara.[10]

Varallisuuden kasvu näkyi myös henkisessä elämässä. Kauppiaaat ja laivanvarustajat pitivät yllä väriksätä seura- ja kulttuurielämää, jonka näkyvintä muotoa edusti Sällskapsteatern. Kristiinankaupunkiin valmistui vuonna 1856 uusi E. B. Lohrmannin suunnittelema kivinen raatihuone ja muutamaa vuotta aiemmin massiivinen tiilikirkko.[10]

1800-luvun lopulla Kristiinankaupungin taloudellinen kehitys taantui ja laivanrakennus menetti merkitystään höyrylaivojen yleistyttyä. Kristiinan satama jäi Porin ja Vaasan satamien varjoon ja myös seudun talonpoikaispurjehdus tyrehtyi.[10]

Siipyyn kappeliseurakunta erotettiin omaksi seurakunnaksi 1860 ja Kristiinakaupungin kappeliseurakunnasta muodestettiin itsenäinen seurakunta 1897. Tiukan ja Puskamarkin kylät pysyivät kaupunkiseurakunnan yhteydessä.[10]

Kehittyminen kaupunkinaMuokkaa

Kaupunkia ympäröivä maaseutu kehittyi 1800-luvun lopulla. Tiukassa sijaitsi kruunun tislaamo ja Tiukanjoen rannalla sijaitsi useita myllyjä.[11]

1800-luvulla seudun väkiluku lisääntyi nopeasti, mikä johti myös väestöpaineeseen. Kristiinasta käytiin vilkasta siirtolaisuutta Pohjois-Ameriikkaan.[10]

31. tammikuuta 1918 käytiin Kristiinankaupungin taistelu, joka oli Suomen sisällissodan ainoa Etelä-Pohjanmaalla käyty punaisten ja valkoisten välinen taistelu.[12]

Väesötn jatkuva väheneminen ja ja heikko taloudellinen kehitys johtivat vuonna 1972 suureen kuntaliitokseen. Nykyiseen Kristiinankaupunkiin ovat kuuluneet vuodesta 1973 Kristiinankaupungin keskustan lisäksi entiset kunnat Tiukka, Siipyy ja Lapväärtti. Liitoshetkellä Kristiinankaupungista tuli pinta-alaltaan yksi Suomen suurimmista kaupungeista.[11][10]

MaantiedeMuokkaa

Kristiinankaupunki sijaitsee noin sadan kilometrin päässä sekä Vaasasta, Seinäjoelta että Porista.[13] Sen naapurikunnat ovat Isojoki, Karijoki, Merikarvia, Närpiö ja Teuva.

ArkkitehtuuriMuokkaa

 
Kristiinankaupungin raatihuone.

Kristiinankaupunki on ainoa Pohjanmaan kuudesta 1500- ja 1600-luvun kaupungista, joka on säästynyt suurilta paloilta. Kaupunkia pidetään yhtenä Pohjoismaiden parhaiten säilyneistä puukaupungeista. Kaupungin ensimmäinen kirkko paloi 1700-luvun lopulla salaman iskun sytytettyä sen. Tämän tilalle rakennettiin Ulrika Eleonoran kirkko vuonna 1700, joka on nykyään entisöity alkuperäiseen tilaansa ja on osittain käytössä. Nykyinen pääkirkko rakennettiin 1890-luvulla.[14]

Teuvanjoen suun ympärillä sijaitsevaa kaupunkia yhdistää yli 300 metrin pituinen kivisilta. Uusklassisen tyylin Raatihuoneelta lähtevä Raatihuoneen puisto johtaa aukiolle ja kivisillalle. Kasbergetin huipulla sijaitseva koulurakennuksen on suunnitellut Lars Sonck.[14]

Monet kaupungin rakennukset ovat peräisin 1700- ja 1800-luvulta. 1700-luvulta peräisin olevassa Lebellin kauppiaantalossa sijaitsee nykyään museo.[14]

VesistötMuokkaa

Kristiinankaupungissa on kaikkiaan 35 järveä. Niistä suurimmat ovat Härkmerifjärden, Storträsket ja Blomträsket.[15]

LuontoMuokkaa

Kristiinankaupungin Natura-kohteita ovat keskustan itäpuolella sijaitsevat metsälueet Pohjoislahden metsä ja Tiilitehtaanmäki, sekä Kristiinankaupungin saaristo, Lapväärtin kosteikot, Lapväärtinjokilaakso ja Pyhävuori, jota pidetään sekä geologisesti että biologisesti yhtenä Länsi-Suomen arvokkaimmista kallioalueista.[16]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kristiinankaupungissa oli 6 638 asukasta, joista 4 438 asui taajamissa, 2 152 haja-asutusalueilla ja 48:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kristiinankaupungin taajama-aste on 67,3 %.[17] Kristiinankaupungin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kristiinankaupungin keskustaajama 2 706
2 Lapväärtti 1 490
3 Tiukka 242

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

TalousMuokkaa

Kristiinankaupungissa maatalous on matkailun lisäksi tärkeä, työllistävä elinkeino. Tärkein viljeltävä kasvi on peruna; Kristiinankaupunki on Suomen suurin ruokaperunantuottajakunta viljelyalan ollen vuonna 2009 noin 2 700 hehtaaria. Suomen Estrellalla oli perunalastutehdas 1988-2004. Sour cream -makuiset perunalastut keksittiin Kristiinankaupungin perunalastutehtaalla.lähde?

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Öströmin Perunatuote, Kone-Ketonen Oy ja koneita ja niiden komponentteja teollisuudelle tuottava Krikoma Ab.[19]

VäestöMuokkaa

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kristiinankaupungin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 9 043
1985
  
 9 081
1990
  
 8 839
1995
  
 8 685
2000
  
 8 084
2005
  
 7 662
2010
  
 7 157
2015
  
 6 793
2020
  
 6 504
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Muutama vuosi ennen Kristiinankaupungin ja sen lähikuntien liitosta pidettiin vuoden 1970 väestönlaskenta. Sen mukaan Kristiinankaupungin kaupungissa oli suomenkielinen enemmistö (54,2 prosenttia) ja liitoskunnissa ruotsinkielinen enemmistö: Lapväärtissä 70,1 prosenttia, Siipyyssä 58,5 prosenttia ja Tiukassa 92,0 prosenttia[21]. Vielä vuoden 1960 väestönlaskennassa myös kaupungissa oli ruotsinkielinen enemmistö (51,7 prosenttia)[22]. Kuntaliitoksen jälkeen Kristiinankaupunki on ollut enemmistöltään ruotsinkielinen.

KristinuskoMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kristiinankaupungissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]

Nämä seurakunnat muodostavat Kristiinankaupungin seurakuntayhtymän (ruots. Kristinestads kyrkliga samfällighet).

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kristiinankaupungin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[24]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kristiinankaupungissa toimii Kristiinan helluntaiseurakunta.[25]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kristiinankaupungin nykyisellä alueella.[23]

KulttuuriMuokkaa

PerinteetMuokkaa

Kristiinankaupungin perinteisiin kuuluvat Pohjanmaalle tyypilliseen tapaan jouluristien pystyttäminen. Jouluristin pystyttäminen juontaa pakanalliseen aikaan, jolloin ristin avulla haluttiin pelottaa pois pahoja henkiä. Kristiinankaupungilla on oma jouluristinsä, jota kutsutaan Wendelinin ristiksi.[26]

Kristiinankaupunki on tunnettu perinteisistä markkinoistaan, jotka järjestetään neljästi vuodessa. Vuonna 2021 heinäkuussa järjestetyillä kesämarkkinoilla oli kolmen päivän aikana 360 myyjää ja yli 60 000 kävijää.[27]

RuokaMuokkaa

Kristiinankaupungin ruokaperinteessä perunalla on iso rooli ja kaupunki on Suomen suurin perunantuottaja. Kaupungissa kasvatetaan perunaa noin 3000 hehtaarilla ja peräti kolmannes Suomen ruokaperunasta viljellään Kristiinankaupungissa.[26] Kristiinankaupungin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla silakkaperunat.[28]

NähtävyydetMuokkaa

Kristiinankaupungin keskusta mataline puutaloineen ja kapeine kujineen on harvinainen koko Pohjolan mittakaavassalähde?. Kaupungissa ei ole koko sen 350-vuotisen olemassaolon aikana sattunut yhtään laajaa tulipaloalähde?. Kantakaupungissa sijaitsee myös kapeudestaan tunnettulähde? Kissanpiiskaajankuja.

Nykyään hyvin säilynyt vanhakaupunki toimii seudun kaupan ja huvielämän keskuksena, ja siellä on erilaisia liikkeitä ja palveluita. Turismista ja vapaa-ajan asumisesta on 2000-luvulla tullut kaupungille tärkeä tulonlähde.lähde?

Kristiinankaupungin ja Karijoen rajalla sijaitsee Susiluolaksi kutsuttu, kalliononkalossa sijaitseva mahdollisesti 120 000 vuotta vanha ihmisen leiriytymispaikka. Kaupunki ja Museovirasto pyrkivät yhdessä kehittämään luolan kulttuurikäyttöä.

UrheiluMuokkaa

Kristiinankaupungista kotoisin olevia urheiluseuroja ovat muun muassa Kristiinan kärpäset (jääkiekko), Kristiinan Urheilijat (yleisurheilu, hiihto, uinti), IF Länken (voimanosto, sulkapallo, yleisurheilu, hiihto, pyöräily), Sporting Kristina (jalkapallo) ja SC Saragoza (salibandy).

Kuvia KristiinankaupungistaMuokkaa

Hallinto ja politiikkaMuokkaa

HallintoMuokkaa

Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja oli vuosina 2005–2018 Riitta El-Nemr.[29] Mila Segervall aloitti virassa El-Nemrin jäätyä eläkkeelle.[30]

PolitiikkaMuokkaa

Kristiinankaupungin valtuustossa on 27 paikkaa, joista 15 on RKP:n hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[31]

Vuosi RKP KOK KESK SDP PS KD VAS Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2021 1 879 53,2 616 17,5 360 10,2 267 7,6 185 5,2 158 4,5 64 1,8 35,7

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  • Stolpe, Åsa: Österbotten. Vaasa: Scriptum, 1999. ISBN 951-8902-73-9. (ruotsiksi)

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2022M04* 30.4.2022. Tilastokeskus. Viitattu 19.6.2022.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Kristiinankaupunki Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  7. ↑ a b c Stolpe 1999, s. 80
  8. ↑ a b c Rikkinen & Sihvo 1986, s. 110
  9. ↑ Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 97. Svenska litteratursällskapet i Finland., 2010.
  10. ↑ a b c d e f g h i j Rikkinen & Sihvo 1986, s. 111
  11. ↑ a b Stolpe 1999, s. 82
  12. ↑ Lappalainen, Jussi T.: Punakaartin sota 1, s. 106–107. Helsinki: Opetusministeriö, 1981. ISBN 951-85907-1-0.
  13. ↑ Matkustaminen Kristiinankaupunkiin Visit Kristiinankaupunki. Viitattu 6.2.2018.
  14. ↑ a b c Stolpe 1999, s. 83
  15. ↑ Kristiinankaupunki Järviwiki. Viitattu 6.2.2018.
  16. ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 5.2.2018.
  17. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  18. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  19. ↑ Alueen Kristiinankaupunki kunta yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 5.2.2018.
  20. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  21. ↑ Väestölaskenta 1970: Yleiset demografiset tiedot (PDF) (sivut 210, 222 ja 230) Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2018.
  22. ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli ym. (PDF) (sivu 58) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 11.2.2018.
  23. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  24. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  25. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  26. ↑ a b Visit Kristinestad: Kristiinankaupungin erikoisuudet visitkristinestad.fi. Viitattu 17.10.2020.
  27. ↑ Tapahtumia www.kristinestad.fi. Viitattu 24.7.2021.
  28. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 149. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  29. ↑ Kristinestad får se sig om efter ny stadsdirektör – El-Nemr går i pension Yle. Viitattu 5.2.2018.
  30. ↑ Kristiinankaupunki valitsi Mila Segervallin Kuntalehti. Viitattu 23.7.2019.
  31. ↑ Yle.fi - Kuntavaalit 2021 - Kristiinankaupunki

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kristiinankaupunki&oldid=20690582”