Avaa päävalikko

Teuva

kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa

Teuva (ruots. Östermark) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunta on perustettu vuonna 1868, ja se kuuluu Suupohjan seutukuntaan. Teuvalla asui vuoden 2018 tammikuussa 5 273 ihmistä, ja sen pinta-ala on 556,04 km², josta 1,51 km² on vesistöjä. Peltoa on 10 574 ja metsää 33 610 hehtaaria. Väestötiheys on 10,9 asukasta/km². Teuvan naapurikunnat ovat Kurikka pohjoisessa, Kauhajoki kaakossa, Karijoki etelässä, Kristiinankaupunki lounaassa ja Närpiö lännessä.

Teuva
Östermark
Teuva.vaakuna.svg Teuva.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°29′10″N, 021°44′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Kuntanumero 846
Hallinnollinen keskus Teuvan kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 556,05 km²
205:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 554,67 km²
– sisävesi 1,38 km²
Väkiluku 5 138
171:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
väestötiheys 9,26 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 54,2 %
– yli 64-v. 30,9 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,0 %
ruotsinkielisiä 0,8 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 22,50 %
 suurin 2019 [5]
Työttömyysaste Työttömyysaste vuonna 2011 7,7 %
Kunnanjohtaja Veli Nummela
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • Ps.
 • SDP
 • KD

11
7
4
2
2
1
www.teuva.fi

Vuonna 2017 Teuva joutui huonon taloustilanteensa takia kriisikuntamenettelyyn.[7]

HistoriaMuokkaa

 
Teuvan rauniokirkko.

Teuvan asutuksen uskotaan alkaneen jo esikeraamiseen aikaan, eli noin 7 000–4 200 eaa. Kivikaudelta peräisin olevia asuinpaikkoja on löydetty kampakeraamiselta ajalta, arviolta 4 200–2 000 eaa. Kivikauden asuinpaikkoja on tutkittu kaivausten avulla Petterinmäellä, Komsinkankaalla ja Pappilankankaalla. Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu asuinpaikka Susiluola sijaitsee naapurikunnassa Karijoella.

Teuvan nykyinen asutus on saanut alkunsa arviolta 1560-luvulla, kun Teuvalle saapui uusia asukkaita eri paikoista. Teuva kuului Närpiön suurpitäjään.

Vuonna 1694 Teuvasta tuli Närpiöön kuuluva kappeliseurakunta ja vuonna 1795 itsenäinen seurakunta. Oman papin Teuvan seurakunta sai vuonna 1694. Närpiön kunnallishallinto ja seurakunta erotettiin Teuvasta vuonna 1868, jolloin syntyi Teuvan kunta[8]. Samana vuonna syntyi myös tunnetuin teuvalainen, pääministeri Lauri Ingman.

Vuonna 1953 valmistuneen Teuvan kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg, jonka käsialaa on myös kirkon saarnatuoli. Teuvan kirkon alttaritaulun Jeesuksen vertauksesta ”Kymmenen neitsyttä” on maalannut taiteilija Tove Jansson.[9] Teuvan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1701. Edellinen, vuonna 1863 rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1950. Tuhoutuneen kirkon kuoriosa ja sakaristo on kunnostettu kaikkien entisten kirkkojen muistomerkiksi.

MaantiedeMuokkaa

VesistötMuokkaa

Teuvan kunnan alueella on vain viisi järveä: Suksenjärvi, Isolammi, Lintulampi ja kaksi nimetöntä vesialuetta, joiden pinta-alat ovat 1,59 ja 1,03 hehtaaria.[10]

LuontoMuokkaa

Teuvan Natura-kohteita ovat Pässinrämäkkä, Kurpanneva, Varisneva, Lutakkoneva ja Harjaisneva-Pilkoonneva.[11]

KylätMuokkaa

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Teuvalla oli 5 269 asukasta, joista 3 456 asui taajamissa, 1 793 haja-asutusalueilla ja 20 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa. Teuvan taajama-aste on 65,8 %.[12] Teuvan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[13]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Teuvan kirkonkylä 2 778
2 Perälä 383
3 Äystö 295

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Teuvan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 576
1985
  
7 600
1990
  
7 348
1995
  
7 087
2000
  
6 620
2005
  
6 220
2010
  
5 923
2016
  
5 363
Lähde: Tilastokeskus.[14]

UskontoMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Teuvalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Teuvan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[16]


TalousMuokkaa

Vuonna 2015 Teuvalla oli 1 823 työpaikkaa. Niistä 17 prosenttia oli alkutuotannossa, 27 % jalostuksessa ja 55 % palvelualoilla.[17]

Vuonna 2018 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat betonielementtejä valmistava Betoniluoma Oy, Suomen Lämpöpuu Oy ja Matti Tamsi Oy.[18]

KoulutusMuokkaa

Teuvalla pitää päätoimipaikkaansa Teuvan aikuiskoulutuskeskus TEAK[19], joka on perustettu vuonna 1959. TEAK järjestää koulutusta eri puolilla Suomea. Pääkoulutusalat ovat puu, pintakäsittely, verhoilu, sisustus, vaatetus sekä teknologia (CNC, CAD, CAM, robotiikka). Lisäksi koulutusta järjestetään muun muassa sosiaali- ja terveysalalla, taloushallinnossa, myynnissä ja yrittäjyydessä. Yritysten tarpeisiin TEAK järjestää koulutuksia kaikilla toimialoilla.

Teuvalla kolme alakoulua: Perälän koulu, Äystön koulu ja Teuvan Yhtenäiskoulu. Yhtenäiskoulussa ovat myös yläluokat 7−9. Teuvalla on alle 100 opiskelijan lukio sekä kansalaisopisto.

KulttuuriMuokkaa

Teuvalla sijaitsee vapaa-ajan- ja laskettelukeskus Parra Oy, joka sijaitsee Luovankylässä vajaat kymmenen kilometriä Teuvan keskustasta.

Kunnankirjastolla on noin 80 000 kappaleen kirjavalikoima, ja se kuuluu Eepos-kirjastojen kirjastokimppaan. Kirjasto tarjoaa myös maksutta tietokoneita internetkäyttöön, laajan lehtivalikoiman sekä musiikki- ja videoalan kustanteita.

Paikkakunnalla on myös uimahalli, Teuvan Kulttuuritalo Orrela[20], pyörämuseo[21], Pauli Nevalan syntymäpäivän kunniaksi pystytetty maailman suurin keihäs[22] sekä lukuisia vapaa-ajanpalveluita aina elokuvateatterista kesäteattereihin.

Teuvan kotiseutumuseossa esitellään kesäsunnuntaisin paikallista kulttuuria.[23]

Teuvan keitintehtaan museo on avoinna sopimuksesta.[24]

Teuvan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[25]

HarrastuksetMuokkaa

 
Teuvan nuorisoseuran yhteydessä toimii myös elokuvateatteri.

Nuorisoseuroja Teuvalla on lähes jokaisella kylällä omansa. Liikuntaseuroja Teuvalla on useita. Urheiluseura Teuvan Rivakka, jolla on kaksi olympiamitalia, perustettiin vuonna 1902. Nykyään seurassa on hiihto-, suunnistus-, yleisurheilu-, sulkapallo-, kuntourheilu-, pyöräily-, lentopallo-, salibandy- ja painijaostot. Seura ylläpitää Kaarihovi-nimistä tanssipaikkaa. Teuvan Pallo perustettiin vuonna 1978 aktiivisen kyläsarjatoiminnan innoittamana. Teuvan Jousiampujien luotsaama jousiammuntaharrastus alkoi Teuvalla vuonna 1997. Tanssiurheiluseura Tempon tanssijat ovat saaneet monenlaista menestystä kansainvälisiä tanssilattioita myöten. Teuvan Tuiskun veteraaniurheilijat ovat menestyneet hyvin maailmalla.lähde? Teuvalla toimii partiolippukunta Parran Haltiat. Tyttöjen ja poikien lippukunnat ovat yhdistyneet sekalippukunnaksi vuonna 1977.[26]

TapahtumatMuokkaa

Teuvalla järjestetään vuosittain suosittu yleisötapahtuma Elolystit sekä lähes vuosittain saunojia ja saunomisen ystäviä kiehtova Siirrettävien saunojen kokoontumisajot. Ars Nova Botnica esittelee uutta pohjalaista kuvataidetta Teuvan kunnan kulttuuritalo Orrelassa joka vuosi heinäkuun ajan.


Hallinto ja politiikkaMuokkaa

HallintoMuokkaa

Teuvan kunnanjohtaja vuodesta 2005 on Veli Nummela. Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista 11 on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

PolitiikkaMuokkaa

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[27] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK VAS PS SDP KD
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2017 1 212 40,9 786 26,5 416 14,0 263 8,9 213 7,2 75 2,5

Merkittäviä henkilöitäMuokkaa

Fiktiivisiä teuvalaisiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Teuva Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Kriisikunta Teuva säästää ankarasti: Palvelut heikkenevät, mutta itsenäisyys ehkä säilyy Yle. 21.11.2017. Viitattu 4.2.2018.
  8. http://www.teuvanseurakunta.fi/fi/content/historiaa
  9. http://www.toveteuvalla.fi/maalaus
  10. Teuva Järviwiki. Viitattu 7.2.2018.
  11. Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 7.2.2018.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  15. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  16. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  17. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  18. Alueen Teuva yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  19. http://www.teakoy.fi/koulutus/
  20. http://www.teuva.fi/e/site?node_id=699
  21. http://www.teuva.fi/pyoramuseo/
  22. http://www.teuva.fi/nevala/
  23. http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/41-teuvan-kotiseutumuseo
  24. http://www.teuvan.com/yritys.html
  25. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 153. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  26. PartioWiki
  27. https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/846

Aiheesta muuallaMuokkaa


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.