Karijoki
Karijoki (ruots. Bötom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 207 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 186,54 km2, josta 0,78 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,50 asukasta/km2. Karijoki on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.
Karijoki Bötom |
|
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Suupohjan seutukunta |
Kuntanumero | 218 |
Hallinnollinen keskus | Karijoen kirkonkylä |
Kokonaispinta-ala |
186,54 km² 287:nneksi suurin 2020 [1] |
– maa | 185,76 km² |
– sisävesi | 0,78 km² |
Väkiluku |
1 207 291:nneksi suurin 31.12.2020 [2] |
– väestötiheys | 6,50 as./km² (31.12.2020) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 11,9 % |
– 15–64-v. | 56,5 % |
– yli 64-v. | 31,6 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 97,1 % |
– ruotsinkielisiä | 1,7 % |
– muut | 1,2 % |
Kunnallisvero |
22,50 % 4:nneksi suurin 2021 [5] |
Kunnanjohtaja | Marko Keski-Sikkilä |
Kunnanvaltuusto | 15 paikkaa |
2017–2021[6] • Kesk. • Kok. • Ps. • SDP |
9 3 2 1 |
www.karijoki.fi |
Karijoki on yksi Suupohjan seutukunnan neljästä kunnasta. Karijoki on saanut julkisuutta vuonna 1996 löydetyn Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta. Luola-alueen maanomistaja on Karijoen kunta, mutta itse luola sijaitsee Kristiinankaupungissa.
HistoriaMuokkaa
Karijoki oli 1500-luvulla Närpiöön kuulunut kylä. 1700-luvulla isojako ja tervanpoltto toivat sinne uudistilallisia. Kirkko valmistui vuonna 1811.[7]
Myrkyn kylä on alueen kylistä vanhin. Sen asuttaminen alkoi jo 1500-luvun alkupuolella. Myrkky on ollut alueen kylistä ainoa kaksikielinen. Suomen sodassa 1808 Karijoki kärsi koko Etelä-Pohjanmaan pahimmat vahingot. 1830-luvulla ja uudelleen 1860-luvulla katovuodet ja kulkutaudit kuitenkin pysäyttivät väestönkasvun. 1800-luvulla muuttoliike ja siirtolaisuus näkyivät täälläkin, Karijoelta lähdettiin pois mutta sinne myös muutettiin.[8]
Karijoen sankarihautausmaalle on siunattu 134 vainajaa, joista moni sai surmansa Jalkaväkikomppania 58:ssa jatkosodassa.[9]
MaantiedeMuokkaa
Karijoen naapurikunnat ovat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva.
Asutus jakautuu kirkonkylään ja sen lähikyliin (Karijoen laakso) sekä Myrkyn kylään (Teuvanjoen laakso).
LuontoMuokkaa
Karijoella on kolme järveä: Kankalojärvi, Peurajärvi ja Pohjoisjärvi.[10]
Natura-kohde Lapväärtinjokilaakso on osittain Karijoen alueella. Se on merkittävin lähes vapaana virtaava jokivesistö, joka laskee Selkämereen. Jokeen nousevat kutemaan meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika.[11]
Karijoen korkein kohta on 146 metriä korkea Iso-Kakkori.[12]
KylätMuokkaa
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Karijoella oli 1 329 asukasta, joista 511 asui taajamissa, 808 haja-asutusalueilla ja 10 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Karijoen taajama-aste on 38,7 %.[13] Karijoen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Karijoen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 511 asukasta.[14]
VäestöMuokkaa
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
UskontoMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karijoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karijoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[17]
TalousMuokkaa
ElinkeinorakenneMuokkaa
Elinkeinojakauma:
- palvelut 38,4 %
- maa- ja metsätalous 28,8 %
- jalostus 30,8 %
Toimivia maatiloja ja yrityksiä on molempia noin sata. 29,7 prosenttia Karijoen työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen viidenneksi alkutuotantovaltaisimman[18].
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennustarvikkeita tuottava Timala , E-P:n Elementtirakenne ja liukuovia ja komeroita valmistava Mirror Line.[19] Merkittäviä työnantajia kunnan lisäksi ovat Suupohjan Perunalaakso sekä Suupohjan teollisuusautomaatio.[20]
KoulutusMuokkaa
Karijoen koulussa on opetusta luokille 1-6 kolmessa yhdysluokassa. Oppilaita on noin 60. Yläkouluikäiset käyvät koulua Kristiinankaupungissa.[21] Kristiinanseudun yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa on myös lukio.[22]
Julkiset palvelutMuokkaa
Karijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.[23]
Karijoen kirjasto toimii koulun yhteydessä. Sillä on yhteistyösopimus naapurikuntien kanssa. Vapaaehtoiset pyörittävät kyläkirjastoa Myrkyn kylässä.[24]
KulttuuriMuokkaa
UrheiluMuokkaa
Karijoen Tappara on kunnassa toimiva urheiluseura.
RuokaMuokkaa
Karijoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[25]
Hallinto ja politiikkaMuokkaa
HallintoMuokkaa
Karijoen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Marko Keski-Sikkilä.[26] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
PolitiikkaMuokkaa
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[27] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)
Vuosi | KESK | KOK | PS | SDP | ||||
Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | |
2008 | 566 | 57,5 | 342 | 34,7 | 77 | 7,8 | ||
2012 | 472 | 51,9 | 237 | 26,1 | 152 | 16,7 | 48 | 5,3 |
2017 | 447 | 54,3 | 179 | 21,7 | 134 | 16,3 | 63 | 7,7 |
Merkittäviä henkilöitäMuokkaa
- Aarne Ahola (1910–1994), Mannerheim-ristin ritari nro 71
- Pentti Lund (1925–2013), jääkiekkoilija
- Paul Norrback (1930–1995), harmonikkataiteilija ja säveltäjä
- Antti Rajamäki (s. 1952), entinen pikajuoksija
- Susanna Rajamäki (s. 1979), yleisurheilija
- Erkki Rankaviita (1927–2009), kansanmuusikko
- Knut Sonck (1822–1915), rovasti
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Karijoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Karijoen kirkkoympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Petri Ahola: Suupohjan asutushistoria myrkky.fi. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Karijoki, Sankarihautausmaa Sotasampo. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Karijoki Järviwiki. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Lapväärtinjokilaakso Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Matkailukohteet: Kakkorinvuori Karijoki. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Alueen Karijoki yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
- ↑ Suurimmat työnantajat Suupohja. Viitattu 4.3.2018.
- ↑ Perusopetus Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kristiinanseudun koulu Kristiinankaupunki. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ sosiaali- ja terveyspalvelut Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kirjasto Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 148. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Marko Keski-Sikkilä Karijoen johtoon Kuntalehti. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/10