Wikipedia

Karijoki

kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa

Karijoki (ruots. Bötom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 196 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 186,35 km2, josta 0,77 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,44 asukasta/km2. Karijoki on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.

Karijoki
Bötom
Karijoki.vaakuna.svg Karijoki sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°18′25″N, 021°42′25″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Kuntanumero 218
Hallinnollinen keskus Karijoen kirkonkylä
Kokonaispinta-ala 186,35 km²
286:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 185,58 km²
– sisävesi 0,77 km²
Väkiluku 1 196
289:nneksi suurin 30.4.2022 [2]
– väestötiheys 6,44 as./km² (30.4.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,4 %
– 15–64-v. 52,4 %
– yli 64-v. 36,3 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 97,4 %
– ruotsinkielisiä 1,7 %
– muut 0,8 %
Kunnallisvero 22,50 %
4:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
8
3
3
1
www.karijoki.fi
Karijoen kirkonkylää vuonna 1990.
Karijoen kirkko.
Ylikylää vuonna 1990.

Karijoki on yksi Suupohjan seutukunnan neljästä kunnasta. Karijoki on saanut julkisuutta vuonna 1996 löydetyn Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta. Luola-alueen maanomistaja on Karijoen kunta, mutta itse luola sijaitsee Kristiinankaupungissa.

Nimen alkuperäMuokkaa

Karijoki-nimi vakiintui 1600-luvulla ja sitä ennen asiakirjoissa käytettiin nimiä Norrmark, Kackarijockij ja Böthe.[7]

HistoriaMuokkaa

Esihistoria ja asutuksen syntyminenMuokkaa

Ensimmäiset merkit asutuksesta ovat kivikaudelta, johon kuuluvia esineitä on löydetty Alakylästä, Myrkystä ja erityisesti Ohriluomasta. Seudulta on löytynyt myös pronssi- ja rautakautisia esineitä.[7]

Pysyvästi Karijoen seutu asutettiin 1500-luvun lopullla. Karijoen seutu kuului Närpiön suureen rannnikkopitäjään.[7] Myrkyn kylä on alueen kylistä vanhin. Sen asuttaminen alkoi jo 1500-luvun alkupuolella. Myrkky on ollut alueen kylistä ainoa kaksikielinen.[8]

Osa Lapväärttiä (1595–1817)Muokkaa

Kun Närpiöstä erotettiin Lapväärttin kappeli 1595, Karijoki siirtyi sen yhteyteen. Lapväärttin seurakunta itsenäistyi vuonna 1607.[7]

1700-luvulla isojako ja tervanpoltto toivat sinne uudistilallisia. Kirkko valmistui vuonna 1811.[9]

1800-luvun alussa Karijoen asukasluku oli lähes 600 ja se kasvoi yli 2 300:ään vuoteen 1880 mennessä.[7]

Itsenäistyminen ja kehittyminen kuntana (1817–)Muokkaa

Karijoesta muodostettiin saarnahuonekunta vuonna 1812 samaan aikaan kun Palkkamäelle rakennettu kirkko vihittiin käyttöön. Vuonna 1817 Karijoki sai kappeliseurakunnan oikeudet ja itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1862.[7]

Suomen sodassa 1808 Karijoki kärsi koko Etelä-Pohjanmaan pahimmat vahingot. 1830-luvulla ja uudelleen 1860-luvulla katovuodet ja kulkutaudit pysäyttivät väestönkasvun. 1900-luvun vaihtessa Karijoen asukasluvun kasvua hillitsi amerikansiirtolaisuus.[7][8]

Karijoen sankarihautausmaalle on siunattu 134 vainajaa, joista moni sai surmansa Jalkaväkikomppania 58:ssa jatkosodassa.[10]

MaantiedeMuokkaa

Karijoen naapurikunnat ovat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva.

Asutus jakautuu kirkonkylään ja sen lähikyliin (Karijoen laakso) sekä Myrkyn kylään (Teuvanjoen laakso).

LuontoMuokkaa

Karijoella on kolme järveä: Kankalojärvi, Peurajärvi ja Pohjoisjärvi.[11]

Natura-kohde Lapväärtinjokilaakso on osittain Karijoen alueella. Se on merkittävin lähes vapaana virtaava jokivesistö, joka laskee Selkämereen. Jokeen nousevat kutemaan meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika.[12]

Karijoen korkein kohta on 146 metriä korkea Iso-Kakkori.[13]

KylätMuokkaa

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Karijoella oli 1 329 asukasta, joista 511 asui taajamassa, 808 haja-asutusalueilla ja 10:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Karijoen taajama-aste on 38,7 %.[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Karijoen kirkonkylä.[15]

VäestöMuokkaa

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Karijoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 038
1985
  
 2 012
1990
  
 1 982
1995
  
 1 918
2000
  
 1 760
2005
  
 1 673
2010
  
 1 521
2015
  
 1 369
2020
  
 1 236
Lähde: Tilastokeskus.[16]

UskontoMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karijoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karijoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[18]

TalousMuokkaa

ElinkeinorakenneMuokkaa

Elinkeinojakauma:

  • palvelut 38,4 %
  • maa- ja metsätalous 28,8 %
  • jalostus 30,8 %

Toimivia maatiloja ja yrityksiä on molempia noin sata. 29,7 prosenttia Karijoen työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen viidenneksi alkutuotantovaltaisimman[19].

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennustarvikkeita tuottava Timala , E-P:n Elementtirakenne ja liukuovia ja komeroita valmistava Mirror Line.[20] Merkittäviä työnantajia kunnan lisäksi ovat Suupohjan Perunalaakso sekä Suupohjan teollisuusautomaatio.[21]

KoulutusMuokkaa

Karijoen koulussa on opetusta luokille 1-6 kolmessa yhdysluokassa. Oppilaita on noin 60. Yläkouluikäiset käyvät koulua Kristiinankaupungissa.[22] Kristiinanseudun yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa on myös lukio.[23]

Julkiset palvelutMuokkaa

Karijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.[24]

Karijoen kirjasto toimii koulun yhteydessä. Sillä on yhteistyösopimus naapurikuntien kanssa. Vapaaehtoiset pyörittävät kyläkirjastoa Myrkyn kylässä.[25]

KulttuuriMuokkaa

Karijoen länsiraja on samalla kieliraja. Suurin osa karijokisista puhuu omin vivahduksin eteläpohjalaismurretta.[7]

UrheiluMuokkaa

Karijoen Tappara on kunnassa toimiva urheiluseura.

RuokaMuokkaa

Karijoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[26]

Hallinto ja politiikkaMuokkaa

HallintoMuokkaa

Karijoen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Marko Keski-Sikkilä.[27] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista kahdeksan on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

PolitiikkaMuokkaa

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[28] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK PS SDP Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 566 57,5 342 34,7 77 7,8 22,8
2012 472 51,9 237 26,1 152 16,7 48 5,3 25,8
2017 447 54,3 179 21,7 134 16,3 63 7,7 32,6
2021 337 48,8 152 22,0 137 19,9 64 9,3 26,8

Merkittäviä henkilöitäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2022M04* 30.4.2022. Tilastokeskus. Viitattu 19.6.2022.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Karijoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ a b c d e f g h Rikkinen & Sihvo 1986, s. 76
  8. ↑ a b Petri Ahola: Suupohjan asutushistoria myrkky.fi. Viitattu 27.2.2018.
  9. ↑ Karijoen kirkkoympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö. Viitattu 23.1.2018.
  10. ↑ Karijoki, Sankarihautausmaa Sotasampo. Viitattu 27.2.2018.
  11. ↑ Karijoki Järviwiki. Viitattu 27.2.2018.
  12. ↑ Lapväärtinjokilaakso Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  13. ↑ Matkailukohteet: Kakkorinvuori Karijoki. Viitattu 23.1.2018.
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  17. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  19. ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  20. ↑ Alueen Karijoki yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  21. ↑ Suurimmat työnantajat Suupohja. Viitattu 4.3.2018.
  22. ↑ Perusopetus Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
  23. ↑ Kristiinanseudun koulu Kristiinankaupunki. Viitattu 27.1.2018.
  24. ↑ sosiaali- ja terveyspalvelut Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
  25. ↑ Kirjasto Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
  26. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 148. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  27. ↑ Marko Keski-Sikkilä Karijoen johtoon Kuntalehti. Viitattu 21.1.2018.
  28. ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/10

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karijoki.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karijoki&oldid=20536350”