Karijoki
Karijoki (ruots. Bötom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 274 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 186,50 km2, josta 0,78 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,86 asukasta/km2. Karijoki on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.
| Karijoki Bötom |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Suupohjan seutukunta |
| Kuntanumero | 218 |
| Hallinnollinen keskus | Karijoen kirkonkylä |
| Kokonaispinta-ala |
186,50 km² 288:nneksi suurin 2019 [1] |
| – maa | 185,72 km² |
| – sisävesi | 0,78 km² |
| Väkiluku |
1 274 290:nneksi suurin 31.12.2018 [2] |
| – väestötiheys | 6,86 as./km² (31.12.2018) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 11,9 % |
| – 15–64-v. | 56,5 % |
| – yli 64-v. | 31,6 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 1,7 % |
| – muut | 1,2 % |
| Kunnallisvero |
22,00 % 11:nneksi suurin 2019 [5] |
| Kunnanjohtaja | Marko Keski-Sikkilä |
| Kunnanvaltuusto | 15 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • Kok. • Ps. • SDP |
9 3 2 1 |
| www.karijoki.fi | |
Karijoki on yksi Suupohjan seutukunnan neljästä kunnasta. Karijoki on saanut julkisuutta vuonna 1996 löydetyn Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta. Luola-alueen maanomistaja on Karijoen kunta, mutta itse luola sijaitsee Kristiinankaupungissa.
Sisällysluettelo
MaantiedeMuokkaa
Karijoen naapurikunnat ovat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva.
Asutus jakautuu kirkonkylään ja sen lähikyliin (Karijoen laakso) sekä Myrkyn kylään (Teuvanjoen laakso).
Karijoella on kolme järveä: Kankalojärvi, Peurajärvi ja Pohjoisjärvi.[7]
Natura-kohde Lapväärtinjokilaakso on osittain Karijoen alueella. Se on merkittävin lähes vapaana virtaava jokivesistö, joka laskee Selkämereen. Jokeen nousevat kutemaan meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika.[8]
Karijoen korkein kohta on 146 metriä korkea Iso-Kakkori.[9]
KylätMuokkaa
HistoriaMuokkaa
Karijoki oli 1500-luvulla Närpiöön kuuluva kylä. 1700-luvulla isojako ja tervanpoltto toivat sinne uudistilallisia. Kirkko valmistui vuonna 1811.[10]
Myrkyn kylä on alueen kylistä vanhin. Sen asuttaminen alkoi jo 1500-luvun alkupuolella. Myrkky on ollut alueen kylistä ainoa kaksikielinen. Suomen sodassa 1808 Karijoki kärsi koko Etelä-Pohjanmaan pahimmat vahingot. 1830-luvulla ja uudelleen 1860-luvulla katovuodet ja kulkutaudit kuitenkin pysäyttivät väestönkasvun. 1800-luvulla muuttoliike ja siirtolaisuus näkyivät täälläkin, Karijoela lähdettiin pois muta sinne myös muutettiin.[11]
Karijoen sankarihautausmaalle on siunattu 134 vainajaa, moni heistä sai surmansa Jalkaväkikomppania 58:ssa jatkosodassa.[12]
HallintoMuokkaa
Karijoen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Marko Keski-Sikkilä.[13] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
TalousMuokkaa
Elinkeinojakauma:
- palvelut 38,4 %
- maa- ja metsätalous 28,8 %
- jalostus 30,8 %
Toimivia maatiloja ja yrityksiä on molempia noin sata. 29,7 prosenttia Karijoen työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen viidenneksi alkutuotantovaltaisimman[14].
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennustarvikkeita tuottava Timala , E-P:n Elementtirakenne ja liukuovia ja komeroita valmistava Mirror Line.[15] Merkittäviä työnantajia kunnan lisäksi ovat Suupohjan Perunalaakso sekä Suupohjan teollisuusautomaatio.[16]
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Karijoella oli 1 329 asukasta, joista 511 asui taajamissa, 808 haja-asutusalueilla ja 10 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Karijoen taajama-aste on 38,7 %.[18] Karijoen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Karijoen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 511 asukasta.[19]
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karijoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karijoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[21]
Kulttuuri ja palvelutMuokkaa
Karijoen koulussa on opetusta luokille 1-6 kolmessa yhdysluokassa. Oppilaita on noin 60. Yläkouluikäiset käyvät koulua Kristiinankaupungissa.[22] Kristiinanseudun yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa on myös lukio.[23]
Karijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.[24]
Karijoen kirjasto toimii koulun yhteydessä. Sillä on yhteistyösopimus naapurikuntien kanssa. Vapaaehtoiset pyörittävät kyläkirjastoa Myrkyn kylässä.[25]
Karijoen Tappara on kunnassa toimiva urheiluseura.
Karijoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[26]
Kuuluisia karijokisiaMuokkaa
- Aarne Ahola, Mannerheim-ristin ritari nro 71
- Pentti Lund, entinen jääkiekkoilija
- Paul Norrback, harmonikkataiteilija ja säveltäjä
- Antti Rajamäki, entinen pikajuoksija
- Susanna Rajamäki, yleisurheilija
- Erkki Rankaviita, kansanmuusikko
- Knut Sonck, rovasti
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Karijoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Karijoki Järviwiki. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Lapväärtinjokilaakso Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Matkailukohteet: Kakkorinvuori Karijoki. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Karijoen kirkkoympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Petri Ahola: Suupohjan asutushistoria myrkky.fi. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Karijoki, Sankarihautausmaa Sotasampo. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Marko Keski-Sikkilä Karijoen johtoon Kuntalehti. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Alueen Karijoki yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
- ↑ Suurimmat työnantajat Suupohja. Viitattu 4.3.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Perusopetus Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kristiinanseudun koulu Kristiinankaupunki. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ sosiaali- ja terveyspalvelut Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kirjasto Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 148. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
