Karijoki
Karijoki (ruots. Bötom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 271 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 186,50 km2, josta 0,78 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,84 asukasta/km2. Karijoki on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.
| Karijoki Bötom |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Suupohjan seutukunta |
| Kuntanumero | 218 |
| Hallinnollinen keskus | Karijoen kirkonkylä |
| Kokonaispinta-ala |
186,50 km² 288:nneksi suurin 2019 [1] |
| – maa | 185,72 km² |
| – sisävesi | 0,78 km² |
| Väkiluku |
1 271 290:nneksi suurin 31.8.2019 [2] |
| – väestötiheys | 6,84 as./km² (31.8.2019) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 11,9 % |
| – 15–64-v. | 56,5 % |
| – yli 64-v. | 31,6 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 1,7 % |
| – muut | 1,2 % |
| Kunnallisvero |
22,00 % 11:nneksi suurin 2019 [5] |
| Kunnanjohtaja | Marko Keski-Sikkilä |
| Kunnanvaltuusto | 15 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • Kok. • Ps. • SDP |
9 3 2 1 |
| www.karijoki.fi | |
Karijoki on yksi Suupohjan seutukunnan neljästä kunnasta. Karijoki on saanut julkisuutta vuonna 1996 löydetyn Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta. Luola-alueen maanomistaja on Karijoen kunta, mutta itse luola sijaitsee Kristiinankaupungissa.
HistoriaMuokkaa
Karijoki oli 1500-luvulla Närpiöön kuuluva kylä. 1700-luvulla isojako ja tervanpoltto toivat sinne uudistilallisia. Kirkko valmistui vuonna 1811.[7]
Myrkyn kylä on alueen kylistä vanhin. Sen asuttaminen alkoi jo 1500-luvun alkupuolella. Myrkky on ollut alueen kylistä ainoa kaksikielinen. Suomen sodassa 1808 Karijoki kärsi koko Etelä-Pohjanmaan pahimmat vahingot. 1830-luvulla ja uudelleen 1860-luvulla katovuodet ja kulkutaudit kuitenkin pysäyttivät väestönkasvun. 1800-luvulla muuttoliike ja siirtolaisuus näkyivät täälläkin, Karijoela lähdettiin pois muta sinne myös muutettiin.[8]
Karijoen sankarihautausmaalle on siunattu 134 vainajaa, moni heistä sai surmansa Jalkaväkikomppania 58:ssa jatkosodassa.[9]
MaantiedeMuokkaa
Karijoen naapurikunnat ovat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva.
Asutus jakautuu kirkonkylään ja sen lähikyliin (Karijoen laakso) sekä Myrkyn kylään (Teuvanjoen laakso).
LuontoMuokkaa
Karijoella on kolme järveä: Kankalojärvi, Peurajärvi ja Pohjoisjärvi.[10]
Natura-kohde Lapväärtinjokilaakso on osittain Karijoen alueella. Se on merkittävin lähes vapaana virtaava jokivesistö, joka laskee Selkämereen. Jokeen nousevat kutemaan meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika.[11]
Karijoen korkein kohta on 146 metriä korkea Iso-Kakkori.[12]
KylätMuokkaa
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Karijoella oli 1 329 asukasta, joista 511 asui taajamissa, 808 haja-asutusalueilla ja 10 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Karijoen taajama-aste on 38,7 %.[13] Karijoen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Karijoen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 511 asukasta.[14]
VäestöMuokkaa
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
UskontoMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karijoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karijoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[17]
TalousMuokkaa
ElinkeinorakenneMuokkaa
Elinkeinojakauma:
- palvelut 38,4 %
- maa- ja metsätalous 28,8 %
- jalostus 30,8 %
Toimivia maatiloja ja yrityksiä on molempia noin sata. 29,7 prosenttia Karijoen työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen viidenneksi alkutuotantovaltaisimman[18].
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennustarvikkeita tuottava Timala , E-P:n Elementtirakenne ja liukuovia ja komeroita valmistava Mirror Line.[19] Merkittäviä työnantajia kunnan lisäksi ovat Suupohjan Perunalaakso sekä Suupohjan teollisuusautomaatio.[20]
KoulutusMuokkaa
Karijoen koulussa on opetusta luokille 1-6 kolmessa yhdysluokassa. Oppilaita on noin 60. Yläkouluikäiset käyvät koulua Kristiinankaupungissa.[21] Kristiinanseudun yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa on myös lukio.[22]
Julkiset palvelutMuokkaa
Karijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.[23]
Karijoen kirjasto toimii koulun yhteydessä. Sillä on yhteistyösopimus naapurikuntien kanssa. Vapaaehtoiset pyörittävät kyläkirjastoa Myrkyn kylässä.[24]
KulttuuriMuokkaa
UrheiluMuokkaa
Karijoen Tappara on kunnassa toimiva urheiluseura.
RuokaMuokkaa
Karijoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[25]
Hallinto ja politiikkaMuokkaa
HallintoMuokkaa
Karijoen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Marko Keski-Sikkilä.[26] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
PolitiikkaMuokkaa
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[27] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)
| Vuosi | KESK | KOK | PS | SDP | ||||
| Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | |
| 2017 | 447 | 54,3 | 179 | 21,7 | 134 | 16,3 | 63 | 7,7 |
Merkittäviä henkilöitäMuokkaa
- Aarne Ahola, Mannerheim-ristin ritari nro 71
- Pentti Lund, entinen jääkiekkoilija
- Paul Norrback, harmonikkataiteilija ja säveltäjä
- Antti Rajamäki, entinen pikajuoksija
- Susanna Rajamäki, yleisurheilija
- Erkki Rankaviita, kansanmuusikko
- Knut Sonck, rovasti
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Karijoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Karijoen kirkkoympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Petri Ahola: Suupohjan asutushistoria myrkky.fi. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Karijoki, Sankarihautausmaa Sotasampo. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Karijoki Järviwiki. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Lapväärtinjokilaakso Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Matkailukohteet: Kakkorinvuori Karijoki. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Alueen Karijoki yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
- ↑ Suurimmat työnantajat Suupohja. Viitattu 4.3.2018.
- ↑ Perusopetus Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kristiinanseudun koulu Kristiinankaupunki. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ sosiaali- ja terveyspalvelut Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kirjasto Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 148. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Marko Keski-Sikkilä Karijoen johtoon Kuntalehti. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/10
