Karijoki
Karijoki (ruots. Bötom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 188 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 186,35 km2, josta 0,77 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,40 asukasta/km2. Karijoki on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.
| Karijoki Bötom |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Suupohjan seutukunta |
| Kuntanumero | 218 |
| Hallinnollinen keskus | Karijoen kirkonkylä |
| Kuntaliitokset | Osa Lapväärtistä (1926) |
| Kokonaispinta-ala |
186,35 km² 286:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 185,58 km² |
| – sisävesi | 0,77 km² |
| Väkiluku |
1 188 287:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 6,40 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 11,4 % |
| – 15–64-v. | 52,4 % |
| – yli 64-v. | 36,3 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 1,7 % |
| – muut | 1,6 % |
| Kunnallisvero |
9,80 % 40:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Marko Keski-Sikkilä |
| Kunnanvaltuusto | 15 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • Kok. • PS • SDP |
8 3 3 1 |
| www.karijoki.fi | |
Karijoki on yksi Suupohjan seutukunnan neljästä kunnasta. Karijoki on saanut julkisuutta vuonna 1996 löydetyn Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta. Luola-alueen maanomistaja on Karijoen kunta, mutta itse luola sijaitsee Kristiinankaupungissa.
Nimen alkuperä muokkaa
Karijoki-nimi vakiintui 1600-luvulla ja sitä ennen asiakirjoissa käytettiin nimiä Norrmark, Kackarijockij ja Böthe.[7]
Historia muokkaa
Esihistoria ja asutuksen syntyminen muokkaa
Ensimmäiset merkit asutuksesta ovat kivikaudelta, johon kuuluvia esineitä on löydetty Alakylästä, Myrkystä ja erityisesti Ohriluomasta. Seudulta on löytynyt myös pronssi- ja rautakautisia esineitä.[7]
Pysyvästi Karijoen seutu asutettiin 1500-luvun lopulla. Karijoen seutu kuului Närpiön suureen rannikkopitäjään.[7] Myrkyn kylä on alueen kylistä vanhin. Sen asuttaminen alkoi jo 1500-luvun alkupuolella. Myrkky on ollut alueen kylistä ainoa kaksikielinen.[8]
Osa Lapväärttiä (1595–1817) muokkaa
Kun Närpiöstä erotettiin Lapväärtin kappeli 1595, Karijoki siirtyi sen yhteyteen. Lapväärtin seurakunta itsenäistyi vuonna 1607.[7]
1700-luvulla isojako ja tervanpoltto toivat sinne uudistilallisia. Kirkko valmistui vuonna 1811.[9]
1800-luvun alussa Karijoen asukasluku oli lähes 600 ja se kasvoi yli 2 300:ään vuoteen 1880 mennessä.[7]
Itsenäistyminen ja kehittyminen kuntana (1817–) muokkaa
Karijoesta muodostettiin saarnahuonekunta vuonna 1812 samaan aikaan kun Palkkamäelle rakennettu kirkko vihittiin käyttöön. Vuonna 1817 Karijoki sai kappeliseurakunnan oikeudet ja itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1862.[7]
Suomen sodassa 1808 Karijoki kärsi koko Etelä-Pohjanmaan pahimmat vahingot. 1830-luvulla ja uudelleen 1860-luvulla katovuodet ja kulkutaudit pysäyttivät väestönkasvun. 1900-luvun vaihteessa Karijoen asukasluvun kasvua hillitsi amerikansiirtolaisuus.[7][8]
Karijoen sankarihautausmaalle on siunattu 134 vainajaa, joista moni sai surmansa Jalkaväkikomppania 58:ssa jatkosodassa.[10]
Maantiede muokkaa
Karijoen naapurikunnat ovat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva.
Asutus jakautuu kirkonkylään ja sen lähikyliin (Karijoen laakso) sekä Myrkyn kylään (Teuvanjoen laakso).
Luonto muokkaa
Karijoella on kolme järveä: Kankalojärvi, Peurajärvi ja Pohjoisjärvi.[11]
Natura-kohde Lapväärtinjokilaakso on osittain Karijoen alueella. Se on merkittävin lähes vapaana virtaava jokivesistö, joka laskee Selkämereen. Jokeen nousevat kutemaan meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika.[12]
Karijoen korkein kohta on 146 metriä korkea Iso-Kakkori.[13]
Kylät muokkaa
Taajamat muokkaa
Vuoden 2017 lopussa Karijoella oli 1 329 asukasta, joista 511 asui taajamassa, 808 haja-asutusalueilla ja 10:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Karijoen taajama-aste on 38,7 %.[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Karijoen kirkonkylä.[15]
Väestö muokkaa
Väestönkehitys muokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Uskonto muokkaa
Vuoden 2023 aluejaon mukaan Karijoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
- Kauhajoen seurakunta
- Karijoen kappeliseurakunta
Seurakunta toimii myös Kauhajoen kaupungin alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karijoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[17]
Talous muokkaa
Elinkeinorakenne muokkaa
Elinkeinojakauma:
- palvelut 38,4 %
- maa- ja metsätalous 28,8 %
- jalostus 30,8 %
Toimivia maatiloja ja yrityksiä on molempia noin sata. 29,7 prosenttia Karijoen työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen viidenneksi alkutuotantovaltaisimman[18].
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennustarvikkeita tuottava Timala , E-P:n Elementtirakenne ja liukuovia ja komeroita valmistava Mirror Line.[19] Merkittäviä työnantajia kunnan lisäksi ovat Suupohjan Perunalaakso sekä Suupohjan teollisuusautomaatio.[20]
Koulutus muokkaa
Karijoen koulussa on opetusta luokille 1-6 kolmessa yhdysluokassa. Oppilaita on noin 60. Yläkouluikäiset käyvät koulua Kristiinankaupungissa.[21] Kristiinanseudun yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa on myös lukio.[22]
Julkiset palvelut muokkaa
Karijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.[23]
Karijoen kirjasto toimii koulun yhteydessä. Sillä on yhteistyösopimus naapurikuntien kanssa. Vapaaehtoiset pyörittävät kyläkirjastoa Myrkyn kylässä.[24]
Kulttuuri muokkaa
Karijoen länsiraja on samalla kieliraja. Suurin osa karijokisista puhuu omin vivahduksin eteläpohjalaismurretta.[7]
Urheilu muokkaa
Karijoen Tappara on kunnassa toimiva urheiluseura.
Ruoka muokkaa
Karijoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[25]
Hallinto ja politiikka muokkaa
Hallinto muokkaa
Karijoen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Marko Keski-Sikkilä.[26] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista kahdeksan on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]
Politiikka muokkaa
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[27] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)
| Vuosi | KESK | KOK | PS | SDP | Johto | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | ||
| 2008 | 566 | 57,5 | 342 | 34,7 | 77 | 7,8 | 22,8 | ||
| 2012 | 472 | 51,9 | 237 | 26,1 | 152 | 16,7 | 48 | 5,3 | 25,8 |
| 2017 | 447 | 54,3 | 179 | 21,7 | 134 | 16,3 | 63 | 7,7 | 32,6 |
| 2021 | 337 | 48,8 | 152 | 22,0 | 137 | 19,9 | 64 | 9,3 | 26,8 |
Merkittäviä henkilöitä muokkaa
- Aarne Ahola (1910–1994), Mannerheim-ristin ritari nro 71
- Pentti Lund (1925–2013), jääkiekkoilija
- Paul Norrback (1930–1995), harmonikkataiteilija ja säveltäjä
- Antti Rajamäki (s. 1952), entinen pikajuoksija
- Susanna Rajamäki (s. 1979), yleisurheilija
- Erkki Rankaviita (1927–2009), kansanmuusikko
- Knut Sonck (1822–1915), rovasti
- Seppo Tuisku (1935–2020), kirjailija
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Karijoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ a b c d e f g h Rikkinen & Sihvo 1986, s. 76
- ↑ a b Petri Ahola: Suupohjan asutushistoria myrkky.fi. Arkistoitu 28.2.2018. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Karijoen kirkkoympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Karijoki, Sankarihautausmaa Sotasampo. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Karijoki Järviwiki. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Lapväärtinjokilaakso Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Matkailukohteet: Kakkorinvuori Karijoki. Arkistoitu 23.1.2018. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Alueen Karijoki yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
- ↑ Suurimmat työnantajat Suupohja. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 4.3.2018.
- ↑ Perusopetus Karijoki. Arkistoitu 28.1.2018. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kristiinanseudun koulu Kristiinankaupunki. Arkistoitu 27.1.2018. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ sosiaali- ja terveyspalvelut Karijoki. Arkistoitu 28.8.2018. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kirjasto Karijoki. Arkistoitu 28.8.2018. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 148. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Marko Keski-Sikkilä Karijoen johtoon Kuntalehti. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/10
Aiheesta muualla muokkaa
- Karijoen kunnan kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tilastokeskus - Karijoen avainluvut
- Suupohjan alueen portaali (Arkistoitu – Internet Archive)