Närpiö

Närpiö; Närpes
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°28′25″N, 021°20′15″E
Maakunta	Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Suupohjan rannikkoseutu
Kuntanumero	545
Hallinnollinen keskus	Närpiön keskustaajama
Perustettu	1867
– kaupungiksi	1993
Kuntaliitokset	Ylimarkku (1973); Pirttikylä (1973, osa)
Pinta-ala ilman merialueita	985,46 km²; 88:nneksi suurin 2019
Kokonaispinta-ala	2 334,14 km²; 35:nneksi suurin 2019
– maa	977,71 km²
– sisävesi	7,75 km²
– meri	1 348,68 km²
Väkiluku	9 523; 106:nneksi suurin 31.8.2019
– väestötiheys	9,74 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	14,7 %
– 15–64-v.	57,2 %
– yli 64-v.	28,1 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	5,4 %
– ruotsinkielisiä	81,4 %
– muut	13,2 %
Kunnallisvero	21,00 %; 138:nneksi suurin 2019
Kaupunginjohtaja	Hans-Erik Lindqvist
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2017–2021; • RKP; • SDP	; 32; 3
	www.narpes.fi
	Infobox OKNimi-testi OK

Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva. Närpiössä on 9 406 asukasta (31.8.2015). Asukkaista yli 80 prosenttia on ruotsinkielisiä.

MaantiedeMuokkaa

Närpiön naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva.

Natura-kohteita, jotka ovat osittain tai kokonaan Närpiön kunnan alueella ovat Närpiön saaristo, Kristiinankaupungin saaristo, Bredmossmyran jossa esiintyy liito-orava ja pohjantikka, Orrmossliden, arvokas lintujärvi Hinjärvi, Sanemossen joka on myös erinomainen lakkasuo, Risnäsmossen ja Kackurmossen.^[7]

KyliäMuokkaa

Yttermark ^[8], Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää)^[9], Näsby, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax)^[10]^[11], Träskböle, Ylimarkku (Övermark)

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Närpiössä oli 9 507 asukasta, joista 5 502 asui taajamissa, 3 956 haja-asutusalueilla ja 49 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Närpiön taajama-aste on 58,2 %.^[12] Närpiön taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:^[13]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Närpiön keskustaajama	4 296
2	Ylimarkku	519
3	Pirttikylä	381
4	Nämpnäs	301
5	Kaskisten keskustaajama*	5

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kaskisten keskustaajama ulottuu pääosin Kaskisten kaupungin alueelle.

HistoriaMuokkaa

Ensimmäiset maininnat Närpiöstä ovat vuodelta 1331. Keskiajalla Närpiön suurpitäjään kuuluivat nykyisen Närpiön lisäksi Siipyy, Lapväärtti, Tiukka, Ylimarkku, Pirttikylä, Korsnäs, Petolahti, Bergö, Teuva, Isojoki ja Karijoki sekä nykyisen Kristiinankaupungin ja Kaskisten alueet.

Kunnallishallinto perustettiin Närpiöön vuonna 1867. Vuonna 1973 kuntaan liitettiin Ylimarkku, Pirttikylä ja osia Korsnäsin kunnasta. Kaupunki siitä tuli 1. tammikuuta 1993.

HallintoMuokkaa

Närpiön kaupunginjohtaja on Hans-Erik Lindqvist. Valtuustossa on 35 paikkaa, joista 32 on RKP:n hallussa kaudella 2017–2021.^[6]

TalousMuokkaa

Suomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää, ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1 200 henkilöä.^[14] Närpiössä toimii myös teollisuusyritys Ab Närpes Trä & Metall – Oy Närpiön Puu ja Metalli, joka on erikoistunut jäteautojen valmistukseen.

VäestöMuokkaa

Närpiön kaupungin asukkaista 81,4 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,4 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 13,2 prosenttia.^[4] Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa.^[15]^[16] Närpiön murretta on muiden ruotsinpuhujien hankala ymmärtää. Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. Kunnallisvaaleissa 2012 sosiaalidemokraatit saivat edustuksen Närpiön valtuustoon.

Näripiön asukkaista merkittävä osa, 13 prosenttia, puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Monet heistä ovat tulleet kuntaan työskentelemään kasvihuoneviljelmillä. Syrjäkylien taloja kunnostavat maahanmuuttajien lapsiperheet ovat myös auttaneet pelastamaan kyläkouluja.^[17]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Närpiön väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			10 816
1985			10 720
1990			10 490
1995			10 234
2000			9 769
2005			9 463
2010			9 435
2015			9 387
Lähde: Tilastokeskus.^[18]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Närpiössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[19]

Närpes församling
- Pörtoms kapellförsamling
- Övermarks kapellförsamling

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Närpiön alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.^[20]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Närpiön kaupungin nykyisellä alueella.^[19]

Pörtoms församling (liitetty Närpes församlingiin 2014)
Övermarks församling (liitetty Närpes församlingiin 2014)

Närpiön nimestäMuokkaa

Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on "niemi". Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.^[21]

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomenkielellä nimellä Närpiö. Suomettaressa kirjoitettiin:

»Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»
(^[22]^[23])