Närpiö
Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva. Närpiössä on 9 621 asukasta (31.12.2023). Asukkaista yli 74 prosenttia on ruotsinkielisiä.
Närpiö Närpes |
|
---|---|
sijainti |
|
Närpiön kirkko. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Suupohjan rannikkoseutu |
Kuntanumero | 545 |
Hallinnollinen keskus | Närpiön keskustaajama |
Perustettu | 1867 |
– kaupungiksi | 1993 |
Kuntaliitokset |
Ylimarkku (1973) Pirttikylä (1973) |
Pinta-ala ilman merialueita |
985,48 km² 89:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
2 334,14 km² 36:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 977,82 km² |
– sisävesi | 7,66 km² |
– meri | 1 348,66 km² |
Väkiluku |
9 574 101:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
– väestötiheys | 9,79 as./km² (31.10.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 15,8 % |
– 15–64-v. | 55,5 % |
– yli 64-v. | 28,7 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 5,1 % |
– ruotsinkielisiä | 74,0 % |
– muut | 20,9 % |
Kunnallisvero |
8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5] |
Kaupunginjohtaja | Mikaela Björklund |
Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
2021–2025[6] • RKP • SDP |
33 2 |
www.narpes.fi |
Nimen alkuperä
muokkaaNimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on ”niemi”. Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.[7]
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomen kielellä nimellä Närpiö. Suomettaressa kirjoitettiin:
»Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»
([8][9])
Historia
muokkaaEnsimmäiset maininnat Närpiön suurpitäjästä ovat vuodelta 1331. Siihen kuului laajoja alueita, jotka rajautuivat Isojokeen etelässä, lännessä Bergöön ja pohjoisessa Petolahteen. Närpiön suurpitäjään kuuluneita kuntia olivat Bergö, Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Korsnäs, Lapväärtti, Petolahti, Pirttikylä, Siipyy, Teuva, Tiukka ja Ylimarkku.[10][11]
1700-luvun alussa Närpiön alueen kyliä tuhoutui myrskyjen ja ryöstöjen seurauksena. Monet asukkaat pakenivatkin tuolloin Pohjanlahden yli Ruotsiin. 1800-luvun loppupuolella Närpiö jaettiin pienempiin kyliin. Närpiön kunta perustettiin vuonna 1867. Vuonna 1973 Ylimarkun ja Pirttikylän kunnat liitettiin Närpiöön. Nykyisen laajuutensa kunta sai vuonna 1975, kun Pirttikylän pohjoisosa siirtyi osaksi Maalahtea.[12]
Närpiössä sijaitsi 1800-luvulla Bergan lasitehdas, joka oli aikansa suurteollisuutta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.[13]
Närpiöstä tuli kaupunki 1. tammikuuta 1993.
Närpiössä ja Kaskisissa äänestettiin 18.11.2019 kuntaliitoksesta. Närpiön valtuusto kannatti liitosta: kyllä-äänet voittivat odotetusti 26–8, mutta Kaskisten valtuusto hylkäsi liitoksen 9 äänellä 8 vastaan.[14]
Maantiede
muokkaaArkkitehtuuri
muokkaaNärpiön historia näkyy maaseudulla. Kaivauksissa on löytynyt useita muinaisia paikkoja. Pirttilahdella ja Ylimarkussa sijaitsevat puukirkot.
Närpiön kalkittu kivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Kivikirkon ympärillä on yli sata kirkkotallia, joihin matkaajat pystyivät jättämään hevosensa. Kirkon tallit muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden Suomessa.[15]
Öjskogsparkenin museoalueella sijaitsee 1800-luvulta peräisin oleva maalaistalo, jossa sijaitsee apteekkimuseo ja maatalousmuseo. Närpiöstä kohti Kaskisia sijaitsee Petter Johan Bladhin vuonna 1780 rakentama Benvikin maatila.[13]
Luonto
muokkaaNatura-kohteita, jotka ovat osittain tai kokonaan Närpiön kunnan alueella ovat Närpiön saaristo, Kristiinankaupungin saaristo, Bredmossmyran jossa esiintyy liito-orava ja pohjantikka, Orrmossliden, arvokas lintujärvi Hinjärvi, Sanemossen joka on myös erinomainen lakkasuo, Risnäsmossen ja Kackurmossen.[16]
Kylät
muokkaaAlamarkku (Yttermark)[17], Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää)[18], Näsby, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax)[19][20], Träskböle, Töjby, Ylimarkku (Övermark)
Taajamat
muokkaaVuoden 2022 lopussa Närpiössä oli 9 584 asukasta, joista 5 662 asui taajamissa, 3 842 haja-asutusalueilla ja 80:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Närpiön taajama-aste on 59,6 %.[21] Närpiön taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[22]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2022) |
---|---|---|
1 | Närpiön keskustaajama | 4 495 |
2 | Ylimarkku | 500 |
3 | Pirttikylä | 382 |
4 | Nämpnäs | 279 |
5 | Kaskisten keskustaajama* | 6 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kaskisten keskustaajama ulottuu pääosin Kaskisten kaupungin alueelle.
Talous
muokkaaSuomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää, ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1 200 henkilöä.[23]
Närpiön suurimpia työnantajia ovat jäteautojen valmistukseen erikoistunut Närpiön Puu ja Metalli, perävaunuihin erikoistunut Närkö, kurkkuviljelijä Jan-Erik Sigg sekä huonekalutehdas Hilding Anders Finland.[24] Närpiön suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluu myös vuonna 2021 puutarhat Träskböle Trädgård ja Johan Prinsén.[25]
Väestö
muokkaaNärpiön kaupungin asukkaista 74,0 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,1 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 20,9 prosenttia.[4] Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa.[26][27] Närpiön murretta on muiden ruotsinpuhujien hankala ymmärtää.[28]
Närpiön asukkaista merkittävä osa puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia[29]. Vietnaminkielisiä asukkaista on 6,96 % – enemmän kuin suomenkielisiä[30]. Bosniankielisiä on 4,24 %[30]. Heistä monet ovat tulleet kuntaan työskentelemään kasvihuoneviljelmillä[29]. Syrjäkylien taloja kunnostavat maahanmuuttajien lapsiperheet ovat myös auttaneet pelastamaan kyläkouluja.[29]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2018 aluejaon mukaan Närpiössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[32]
- Närpiön seurakunta
- Pirttikylän kappeliseurakunta
- Ylimarkun kappeliseurakunta
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Närpiössä toimii Närpiön Filadelfiaseurakunta.[33]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Närpiön alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[34]
Entiset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Närpiön kaupungin nykyisellä alueella.[32]
- Pörtoms församling (liitetty Närpes församlingiin 2014)
- Övermarks församling (liitetty Närpes församlingiin 2014)
Kulttuuri
muokkaaUrheilu
muokkaaNärpes Kraft on urheiluseura, jonka miesten jalkapallojoukkue pelaa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.
Liikenne
muokkaaNärpiön alueella kulkevat Porin ja Vaasan välinen valtatie 8, Kaskisten ja Seinäjoen välinen kantatie 67 sekä Kaskisiin päättyvä Suupohjan rata.
Närpiön rautatieasema sijaitsee Suupohjan radan varrella Finbyn kylässä. Lähin henkilöliikenteen rautatieasema on kuitenkin Vaasassa.
Etäisyyksiä Närpiöstä
muokkaa- Kaskinen 15 km
- Kristiinankaupunki 25 km
- Pori 115 km
- Seinäjoki 105 km
- Vaasa 80 km
Hallinto ja politiikka
muokkaaNärpiön kaupunginjohtaja on Mikaela Björklund.
Närpiön kaupunginvaltuustossa on 35 paikkaa, joista 33 on RKP:n hallussa kaudella 2021–2025.[6] Närpiön kunnanhallituksessa toimii 11 jäsentä, joista kaudella 2021–2023 kaikki edustaa RKP:tä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on Hans-Erik Lindqvist.[35]
Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. Toisena valtuustopuolueena ovat vuorotelleet Kristillis- ja Sosiaalidemokraatit.
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[36]
Vuosi | RKP | SDP | KD | VIHR | Johto | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | ||
2017 | 4 620 | 88,1 | 481 | 9,1 | 102 | 2,0 | 41 | 0,8 | 79,0 |
2021 | 4 317 | 90,0 | 352 | 7,3 | 84 | 1,8 | 42 | 0,9 | 82,7 |
Ystävyyskunnat
muokkaaKuvia
muokkaa-
Kaupungintalo
-
Kirkkotalleja
-
Öjskogsparken, kotiseutumuseo
-
Tomaattikarnevaalit 1993
Tunnettuja närpiöläisiä
muokkaa- Georg Backlund (1905–2002), kansanedustaja (SKDL), toimittaja[37]
- Karl Johan Bonde (1811–1867), maanviljelijä ja valtiopäivämies
- Albert Brommels (1891–1962), maanviljelijä ja kansanedustaja[37]
- Oskar Jeppson (1878–1931), maanviljelijä ja kansanedustaja [37]
- Frank Mangs (1897–1994), saarnaaja ja vapaakirkollinen evankelista
- Josef Mangs (1883–1955), maanviljelijä ja kansanedustaja[37]
- Oskar Nix (1872–1932), kansanedustaja[37]
- Ivar Nordlund (1855–1937), pappi ja kansanedustaja[37]
- Bengt Stenwall (1929–1993), kunnanjohtaja
- Edvin Stenwall (1899–1976), kirkkoherra ja kansanedustaja[37]
- August Tåg (1871–1959), maanviljelijä, kunnallisneuvos ja kansanedustaja[37]
- K. J. Wenman (1895–1964), maanviljelijä ja kansanedustaja[37]
- Ulla-Maj Wideroos (s. 1951), kansanedustaja[37]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Närpiö Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 297–298. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0
- ↑ Förslag till allmän reglering af Finlands indelning i Ecclesiastikt, Judicielt och Administrativt afseende.. Yleisk. Ia* 15/- -. kopio digitaaliarkistossa (viitattu 23.5.2012)
- ↑ Silmän luonti Kirjallisuuden seuran korko-karttaan (Suometar no 17) Suometar. 25.4.1856. Viitattu 23.5.2012.
- ↑ Närpiön historiaa ja tietoa Närpiöstä Närpiön kaupunki. Viitattu 16.1.2022.
- ↑ Karijoen kirkkoympäristö (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY) Museovirasto. 2009. Viitattu 16.1.2022.
- ↑ Stolpe 1999, s. 89
- ↑ a b Stolpe 1999, s. 92
- ↑ Elina Kaakinen: Suomen pienin kaupunki ei taivu kuntaliitokseen. Yle uutiset 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019
- ↑ Stolpe 1999, s. 90
- ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 10.2.2018.
- ↑ Ilmatieteen laitos
- ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 370. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0 (ruotsiksi)
- ↑ Tervalahti-Tjärlax[vanhentunut linkki]
- ↑ Kolmen kaupungin – Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön vierassatamat
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Kasvihuoneet Närpiön kaupunki. Arkistoitu 27.3.2013. Viitattu 1.5.2012.
- ↑ Kuvaus kunnasta Närpiö Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ Närpiöstä voi sittenkin tulla kaksikielinen 4.5.2015. Yle. Viitattu 4.5.2015.
- ↑ Vattulainen, Tuuli: Närpiö muuttuu kaksikieliseksi – Manner-Suomessa ei enää yksin ruotsinkielisiä kuntia Hs.fi. 13.5.2015. Viitattu 7.9.2023.
- ↑ Jan Jacobson: Suomenkielinen Marjo Pohjanmaan Närpiössä: Täällä olen "häjm" Sveriges Radio. 3.1.2022. Viitattu 9.9.2024.
- ↑ a b c Maahanmuuttajat asialla Närpiössä: pelastivat kunnan talouden ja kyläkoulut Yle. 2015. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ a b Väestö 31.12. muuttujina Alue, Kieli, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 14.3.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.3.2024.
- ↑ Kunnanhallitus Närpiön kaupunki. Viitattu 8.6.2023.
- ↑ Yle.fi - Kuntavaalit 2021 - Närpiö
- ↑ a b c d e f g h i j Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.