Närpiö

kaupunki Pohjanmaan maakunnassa

Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva. Närpiössä on 9479 asukasta (31.12.2019). Asukkaista yli 78 prosenttia on ruotsinkielisiä.

Närpiö
Närpes
Närpiö.vaakuna.svg Närpiö sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Närpiön kirkko.
Närpiön kirkko.
Sijainti 62°28′25″N, 021°20′15″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan rannikkoseutu
Kuntanumero 545
Hallinnollinen keskus Närpiön keskustaajama
Perustettu 1867
– kaupungiksi 1993
Kuntaliitokset Ylimarkku (1973)
Pirttikylä (1973, osa)
Pinta-ala ilman merialueita 985,46 km²
89:nneksi suurin 2021 
Kokonaispinta-ala 2 334,14 km²
36:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 977,74 km²
– sisävesi 7,72 km²
– meri 1 348,68 km²
Väkiluku 9 615
102:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
– väestötiheys 9,83 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,8 %
– 15–64-v. 55,5 %
– yli 64-v. 28,7 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 5,3 %
– ruotsinkielisiä 77,5 %
– muut 17,2 %
Kunnallisvero 21,00 %
157:nneksi suurin 2021 [5]
Kaupunginjohtaja Mikaela Björklund
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[6]
 • RKP
 • SDP
33
2
www.narpes.fi

HistoriaMuokkaa

Ensimmäiset maininnat Närpiön suurpitäjästä ovat vuodelta 1331. Siihen kuului laajoja alueita, jotka rajautuivat Isojokeen etelässä, lännessä Bergöön ja pohjoisessa Petolahteen.

1700-luvun alussa Närpiön alueen kyliä tuhoutui myrskyjen ja ryöstöjen seurauksena. Monet asukkaat pakenivatkin tuolloin Pohjanlahden yli Ruotsiin. 1800-luvun loppupuolella Närpiö jaettiin pienempiin kyliin. Närpiön kunta perustettiin vuonna 1867. Vuonna 1973 Ylimarkun ja Pirttikylän pohjoisosat liitettiin Närpiöön. Nykyisen laajuutensa kunta sai vuonna 1975, kun Pirttikylän pohjoisosa siirtyi osaksi Maalahtea.[7]

Närpiössä sijaitsi 1800-luvulla Bergan lasitehdas, joka oli aikansa suurteollisuutta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.[8]

Närpiöstä tuli kaupunki 1. tammikuuta 1993.

Närpiössä ja Kaskisissa äänestettiin 18.11.2019 kuntaliitoksesta. Närpiön valtuusto kannatti liitosta: kyllä-äänet voittivat odotetusti 26–8, mutta Kaskisten valtuusto hylkäsi liitoksen 9 äänellä 8 vastaan.[9]

Nimen etymologiaMuokkaa

Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on ”niemi”. Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.[10]

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomen kielellä nimellä Närpiö. Suomettaressa kirjoitettiin:

»Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»
([11][12])

MaantiedeMuokkaa

Närpiön naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva.

ArkkitehtuuriMuokkaa

Närpiön historia näkyy maaseudulla. Kaivauksissa on löytynyt useita muinaisia paikkoja. Pirttilahdella ja Ylimarkussa sijaitsevat puukirkot.

Närpiön kalkittu kivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Kivikirkon ympärillä on yli sata kirkkotallia, joihin matkaajat pystyivät jättämään hevosensa. Kirkon tallit muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden Suomessa.[13]

Öjskogsparkenin museoalueella sijaitsee 1800-luvulta peräisin oleva maalaistalo, jossa sijaitsee apteekkimuseo ja maatalousmuseo. Närpiöstä kohti Kaskisia sijaitsee Petter Johan Bladhin vuonna 1780 rakentama Benvikin maatila.[14]

LuontoMuokkaa

Natura-kohteita, jotka ovat osittain tai kokonaan Närpiön kunnan alueella ovat Närpiön saaristo, Kristiinankaupungin saaristo, Bredmossmyran jossa esiintyy liito-orava ja pohjantikka, Orrmossliden, arvokas lintujärvi Hinjärvi, Sanemossen joka on myös erinomainen lakkasuo, Risnäsmossen ja Kackurmossen.[15]

KylätMuokkaa

Yttermark[16], Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää)[17], Näsby, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax)[18][19], Träskböle, Ylimarkku (Övermark)

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Närpiössä oli 9 507 asukasta, joista 5 502 asui taajamissa, 3 956 haja-asutusalueilla ja 49:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Närpiön taajama-aste on 58,2 %.[20] Närpiön taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[21]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Närpiön keskustaajama 4 296
2 Ylimarkku 519
3 Pirttikylä 381
4 Nämpnäs 301
5 Kaskisten keskustaajama* 5

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kaskisten keskustaajama ulottuu pääosin Kaskisten kaupungin alueelle.

TalousMuokkaa

Suomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää, ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1 200 henkilöä.[22] Närpiössä toimii myös teollisuusyritys Ab Närpes Trä & Metall – Oy Närpiön Puu ja Metalli, joka on erikoistunut jäteautojen valmistukseen.

VäestöMuokkaa

Närpiön kaupungin asukkaista 77,5 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,3 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 17,2 prosenttia.[4] Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa.[23][24] Närpiön murretta on muiden ruotsinpuhujien hankala ymmärtää. Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. Toisena valtuustopuolueena ovat vuorotelleet Kristillis- ja Sosiaalidemokraatit.

Närpiön asukkaista merkittävä osa, 15,6 prosenttia, puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Monet heistä ovat tulleet kuntaan työskentelemään kasvihuoneviljelmillä. Syrjäkylien taloja kunnostavat maahanmuuttajien lapsiperheet ovat myös auttaneet pelastamaan kyläkouluja.[25]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Närpiön väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 10 816
1985
  
 10 720
1990
  
 10 490
1995
  
 10 234
2000
  
 9 769
2005
  
 9 463
2010
  
 9 435
2015
  
 9 387
2020
  
 9 479
Lähde: Tilastokeskus.[26]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Närpiössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Närpiössä toimii Närpes Filadelfiaförsamling.[28]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Närpiön alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[29]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Närpiön kaupungin nykyisellä alueella.[27]

KulttuuriMuokkaa

UrheiluMuokkaa

Närpes Kraft on urheiluseura, jonka miesten jalkapallojoukkue pelaa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.

LiikenneMuokkaa

Närpiön alueella kulkevat Porin ja Vaasan välinen valtatie 8, Kaskisten ja Seinäjoen välinen kantatie 67 sekä Kaskisiin päättyvä Suupohjan rata.

Etäisyyksiä NärpiöstäMuokkaa

Hallinto ja politiikkaMuokkaa

Närpiön kaupunginjohtaja on Mikaela Björklund. Valtuustossa on 35 paikkaa, joista 33 on RKP:n hallussa kaudella 2021–2025.[6]

YstävyyskunnatMuokkaa

KuviaMuokkaa

  • Kaupungintalo

  • Kirkkotalleja

  • Öjskogsparken, kotiseutumuseo

  • Tomaattikarnevaalit 1993

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Närpiö Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  7. ↑ Stolpe 1999, s. 89
  8. ↑ Stolpe 1999, s. 92
  9. ↑ Elina Kaakinen: Suomen pienin kaupunki ei taivu kuntaliitokseen. Yle uutiset 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019
  10. ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 297–298. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  11. ↑ Förslag till allmän reglering af Finlands indelning i Ecclesiastikt, Judicielt och Administrativt afseende.. Yleisk. Ia* 15/- -. kopio digitaaliarkistossa (viitattu 23.5.2012)
  12. ↑ Silmän luonti Kirjallisuuden seuran korko-karttaan (Suometar no 17) Suometar. 25.4.1856. Viitattu 23.5.2012.
  13. ↑ Stolpe 1999, s. 90
  14. ↑ Stolpe 1999, s. 92
  15. ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 10.2.2018.
  16. ↑ Ilmatieteen laitos
  17. ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 370. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0. (ruotsiksi)
  18. ↑ Tervalahti-Tjärlax
  19. ↑ Kolmen kaupungin – Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön vierassatamat
  20. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  21. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  22. ↑ Kasvihuoneet Närpiön kaupunki. Viitattu 1.5.2012.
  23. ↑ Närpiöstä voi sittenkin tulla kaksikielinen 4.5.2015. Yle. Viitattu 4.5.2015.
  24. ↑ Vattulainen, Tuuli: Närpiö muuttuu kaksikieliseksi – Manner-Suomessa ei enää yksin ruotsinkielisiä kuntia Hs.fi. 13.5.2015. Viitattu 3.1.2016.
  25. ↑ Maahanmuuttajat asialla Närpiössä: pelastivat kunnan talouden ja kyläkoulut Yle. 2015. Viitattu 11.2.2018.
  26. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  27. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  28. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  29. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Närpiö&oldid=19993998”