Maalahti
Maalahti (ruots. Malax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.
| Maalahti Malax |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Strömmingsbådanin majakka. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Vaasan seutukunta |
| Kuntanumero | 475 |
| Hallinnollinen keskus | Maalahden kirkonkylä |
| Perustettu | 1607 |
| Kuntaliitokset |
Bergö (1973) Petolahti (1973) Pirttikylä (1975, osa) |
| Pinta-ala ilman merialueita |
525,83 km² 181:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
1 954,94 km² 47:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 521,75 km² |
| – sisävesi | 4,08 km² |
| – meri | 1 429,11 km² |
| Väkiluku |
5 483 160:nneksi suurin 31.12.2022 [2] |
| – väestötiheys | 10,51 as./km² (31.12.2022) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 15,2 % |
| – 15–64-v. | 56,0 % |
| – yli 64-v. | 28,8 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 9,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 85,3 % |
| – muut | 5,2 % |
| Kunnallisvero |
21,50 % 90:nneksi suurin 2022 [5] |
| Kunnanjohtaja | Jenny Malmsten |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[6] • RKP • SDP • KD |
21 5 1 |
| www.malax.fi | |
Maalahden kunnassa asuu 5 483 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 954,94 km², josta 4,08 km2 on sisävesistöjä ja 1 429,11 km2 merialueita.[1] Väestötiheys on 10,51 asukasta/km2.
Kunta on kaksikielinen: 85,3 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 9,6 prosenttia suomea.[4]
Historia muokkaa
Maalahden kunnan alueelta on löytynyt useita rautakautisia muinaisjäännöksiä, mm. röykkiöitä, kuppikiviä ja asuinpaikkoja.[7]
Maalahden seurakunta itsenäistyi Mustasaaresta vuonna seurakunnaksi 1607.[8]
Maalahden kirkko on Charles Bassin piirustusten mukaan 1828-1829 rakennettu puinen tasavartinen ristikirkko.
Nimen etymologia muokkaa
Vanhoissa asiakirjoissa mainitaan muodot Malax, Malax by, Madelax by (1491), Maalahti (1864). Nimi palautuu suomenkieliseen paikannimeen Madelaksi, joka sisältää kalannimityksen made. Maalahdesta Pohjanlahteen laskeva joki on nimeltään Maalahdenjoki, ruotsiksi Malax å. Yksi sen latvahaaroista Laihialla on edelleen nimeltään Madesjoki.
Kehitys lienee ollut, että ruotsalaiset asuttajat lainasivat keskiajalla nimen Madelaksi suomalaisilta ennen kuin äänne dh muuttui r:ksi seudun suomalaismurteissa. Ruotsalaismurteessa alkuosan dh putosi pois ja vokaali a piteni: made > maa. Myöhemmin suomalaiset lainasivat sanan takaisin, koska yhteys vanhaan Made-alkuiseen nimiryppääseen oli ehtinyt katketa. Lisäksi vanha muoto laksi, joka on säilynyt ruotsalaisissa lainanimissä muodossa lax, korvattiin myöhemmin kehittyneellä lahti-muodolla.[9]
Maalahden vaakuna muokkaa
- Pääartikkeli: Maalahden vaakuna
Kun Maalahteen oli yhdistetty Bergön ja Petolahden kunnat 1. tammikuuta 1973 ja Pirttikylän pohjoisosa Närpiöstä 1. tammikuuta 1975, Maalahden kunnanvaltuusto totesi 28. toukokuuta 1981 kunnan tarvitsevan itselleen uuden vaakunan. Työryhmän lähes vuoden kestäneen työskentelyn jälkeen sisäasiainministeriölle lähetettiin hyväksyttäväksi Karl-David Långbackan ehdotus, jossa kolme lukkopeltiä kuvaavat säästäväisyyttä sekä Maalahden, Petolahden ja Pohjois-Pirttikylän kunnanosia.
Tyviön aaltokuvio symboloi Bergön saaristoa. Aiheella on myös historiallinen tausta; Kaarle IX:n perustettua Maalahden kunnan 9. lokakuuta 1607, sen sinetti asetettiin kolmen lukon taakse, joiden avaimia säilyttivät eri henkilöt: yhtä maalahtelaiset, toista sulvalaiset ja kolmatta kirkkoherra. Uusi vaakuna otettiin käyttöön 9. heinäkuuta 1982.[10]
Maantiede muokkaa
Maalahdesta Vaasaan on 17 kilometriä, Muut naapurikunnat ovat Korsnäs, Kurikka, Laihia, Mustasaari ja Närpiö.
Maalahden Natura-kohteita ovat Merenkurkun saaristo, Petolahdenjokisuisto, jonka laajat hiekkaiset rantaniityt ovat ruovikoitumassa, ja kolme keidassuoaluetta: Kajaneskogen, Sanemossen ja Kackurmossen.[11]
Kylät muokkaa
Maalahden kyliä ovat Yttermalax, Långåminne, Åminne, Petolahti (Petalax), Pohjois-Pirttikylä (Norra Pörtom), Sorvari (Svarvar), Bergö, Nyby ja Ylimaalahti (Övermalax).
Taajamat muokkaa
Vuoden 2017 lopussa Maalahdella oli 5 477 asukasta, joista 3 871 asui taajamissa, 1 590 haja-asutusalueilla ja 16:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Maalahden taajama-aste on 70,9 %.[12] Maalahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[13]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Maalahden kirkonkylä | 2 915 |
| 2 | Petolahti | 571 |
| 3 | Bergö | 385 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Talous muokkaa
Maalahti on suosittu kesämökkikunta ja kunnan väkiluku nousee kesäisin. Maalahden suurimpia työnantajia ovat venevalmistaja Botnia Marin, kuljetusliike Trans Ahlbäck, CNC-työstötoimittaja Nimetech, maanrakennusalan yritys Veljekset Hemming sekä Pohjanmaan Antenni ja Valaistus.[14] Maalahden suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös renkaiden kiinteistöyhtiö LRS Invest ja puutarha Malax Trädgård.[15]
Väestö muokkaa
Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.
Kristinusko muokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Maalahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]
- Bergö församling
- Maalahden seurakunta (ruots. Malax församling)
- Petalax församling
Nämä seurakunnat muodostavat Maalahden seurakuntayhtymän (ruots. Malax kyrkliga samfällighet).
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Maalahden alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[18]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Maalahdessa toimii Bergö Taborförsamling. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Maalahdessa toimii Pörtom-Petalax Pingstförsamling.[19]
Koulutus ja palvelut muokkaa
Maalahdessa on neljä ruotsinkielistä vuosiluokkien 1–6 perusopetusta antavaa koulua. Yläkoulu (7.-9. luokat) on Korsnäsin kunnan kanssa yhteinen. Ruotsinkielisessä lukiossa on satakunta oppilasta. Suomenkielistä vuosiluokkien 1–6 perusopetusta annetaan yhdessä koulussa. Suomenkielinen koulu toimi Kolinan kyläkoululla lähellä Kurikan rajaa, mutta vuodesta 2015 se on toiminut samoisa tiloissa Övermalaxin ruotsnkielisen koulun kanssa.[20][21]
Sosiaali- ja perusterveyspalvelut järjestetään K5 kuntayhtymässä yhdessä Korsnäsin, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin kanssa.[22]
Kulttuuri muokkaa
Ruoka muokkaa
Maalahden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla bröllopsrätt (suom. hääruoka), suolasilakkaa ja perunaa valkokastikkeessa.[23]
Hallinto ja politiikka muokkaa
Maalahden kunnanjohtaja on Mats Brandt. Hänet valittiin tehtävään ensimmäisen kerran vuonna 2008.[24] Oltuaan välillä Ruotsissa töissä hän palasi kunnanjohtajaksi vuonna 2014.[25]
Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista 21 on RKP:n hallussa ja loput kuusi SDP:llä kaudella 2017–2021.[6]
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[26]
| Vuosi | RKP | SDP | PS | KD | VIHR | KOK | Johto | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | ||
| 2017 | 2 301 | 71,8 | 755 | 23,6 | 40 | 1,2 | 103 | 3,3 | – | – | 4 | 0,1 | 48,2 |
| 2021 | 2 232 | 75,5 | 564 | 19,1 | 51 | 1,7 | 46 | 1,6 | 47 | 1,6 | 16 | 0,5 | 56,4 |
Tunnettuja maalahtelaisia muokkaa
- Johannes Klockars (1867–1932), toimittaja, nuorisoseuramies
- Håkan Malm (1936–2018), maanviljelijä ja kansanedustaja
- Håkan Nordman (s. 1944), kunnanjohtaja
- Fredrik Smulter (s. 1983), voimanostaja
- Johan Staf (1838–1894), maanviljelijä ja valtiopäivämies
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Maalahti Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ MAALAHTI Järnåldersleden Suomen Muinaispolut. Arkistoitu 27.1.2018. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Maalahden kirkko ja pappila RKY. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 254–255. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
- ↑ Maalahden kunnanvaakunan selitys malax.fi. Viitattu 19.11.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Natura 2000 -alueet - Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Kuvaus kunnasta Maalahti Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ Perusopetus ja lukio (ja alasivut) Malax.fi. Viitattu 24.2.2018.
- ↑ Maalahden ainoa suomenkielinen koulu haluaa säilyä Yle. 2015. Viitattu 24.2.2018.
- ↑ Tervetuloa K5-kuntayhtymään Kviisi. Arkistoitu 6.3.2017. Viitattu 24.2.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 157. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Mats Brandt ny kommundirektör i Malax Yle. 2008. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Mats Brandt tror på ett självständigt Malax Yle. 2014. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Yle.fi - Kuntavaalit 2021 - Maalahti
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maalahti Wikimedia Commonsissa
- Maalahden kunnan kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tilastokeskus - Maalahden avainluvut