Mustasaari

kunta Pohjanmaan maakunnassa
Tämä artikkeli kertoo Mustasaaren (ruots. Korsholm) kunnasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Mustasaari (ruots. Korsholm) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Vaasan kaupunki perustettiin aikoinaan Mustasaareen, ja nykyään Mustasaari ympäröi kaupungin. Mustasaari on rannikkokunta, jolla on tasaista maaseutumaisemaa sekä laaja saaristo. Kunnassa asuu 19 524 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 3 178,60 km², josta 17,39 km2 on sisävesistöjä ja 2 312,05 km2 merialueita.[1] Väestötiheys on 22,99 asukasta/km2.

Mustasaari
Korsholm
Mustasaari vaakuna.svg Mustasaari sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Raippaluodon silta
Raippaluodon silta
Sijainti 63°06′45″N, 021°40′40″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Kuntanumero 499
Hallinnollinen keskus Sepänkylä
Perustettu 1348
Kuntaliitokset Koivulahti (1973)
Raippaluoto (1973)
Björköby (1973)
Sulva (1973, osa)
Pinta-ala ilman merialueita 866,55 km²
106:nneksi suurin 2021 
Kokonaispinta-ala 3 178,60 km²
22:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 849,16 km²
– sisävesi 17,39 km²
– meri 2 312,05 km²
Väkiluku 19 524
59:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
väestötiheys 22,99 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 19,7 %
– 15–64-v. 58,0 %
– yli 64-v. 22,3 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 28,5 %
ruotsinkielisiä 68,7 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 20,75 %
203:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[6]
 • RKP
 • Muut
 • Ps.
 • SDP
 • KD

34
5
2
1
1
www.mustasaari.fi

Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 68,7 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja 28,5 prosenttia suomea.[4] Suomenkielisiä alueita ovat lähinnä keskustaajama Sepänkylä ja etelän Tuovila, joissa on suomenkieliset peruskoulut. Muualla kunnassa enemmistö on ruotsinkielinen.

Nykyinen Mustasaaren kunta muodostettiin vuonna 1973 vanhan Mustasaaren pitäjän alueella olleista Mustasaaren, Koivulahden, Raippaluodon ja Björköbyn kunnista ja mantereen puoleisesta osasta Sulvan kuntaa. 20. tammikuuta 1975 vahvistetussa uudessa vaakunassa on siksi viisi toisiinsa kiedottua nauhaa kuvaamassa yhdistyneitä kuntia. Sundomin kylä Sulvan kunnasta liittyi samalla Vaasan kaupunkiin.

Edes vanhan Mustasaaren alue ei enää nykyään ole saari maankohoamisen takia, mutta suomenkielinen nimi Mustasaari ja ruotsinkielinen nimi Korsholm 'Ristisaari' ovat säilyneet keskiajalta.

HistoriaMuokkaa

 
Väinö Wallinin piirros Mustasaaren pitäjän sinetistä vuodelta 1896. Sinetin aihe viittaa hylkeenpyyntiin.

Mustasaaren pitäjä mainitaan nimellä Mustasaari sockn ensimmäisen kerran vuonna 1348. Ruotsiksi ääntäminen muuttui ajan saatossa muotoon Mussor. Kun pitäjään perustettiin Vaasan kaupunki vuosina 1606–1611, se tunnettiin nimellä Mussar, ennen kuin kaupungille annettiin nykyinen nimi Vaasa. Vuonna 1927 Mustasaaren kunnan ruotsinkielinen nimi muutettiin Korsholmiksi, Korsholman linnan mukaan.[7]

Agricolan Registerissä vuodelta 1540 nimi oli Mustsåår, ja 1630-luvulta on maininta muodosta Mustar. Kun Vaasan kaupunki perustettiin vuonna 1606, seurakunnan nimi oli myös Vaasan kaupunki ja Mustasaaren anneksi (1772). Vuosina 1807–1867 Mustasaaren nimi oli Vaasan ja Mustasaaren seurakunta. Sen jälkeen Vaasa oli itsenäinen seurakunta.[8] Nimi säilyi suomenkielisenä ruotsalaisen kieliyhteisön sisällä, joskin välillä äänteellisesti muuntuneena, kuten asiakirjamerkinnöistä voidaan todeta. Nimi Mustasaari on alkuaan tarkoittanut mereltä lähestyttäessä tummalta näyttävää (ehkä metsäpalon polttamaa) saarta, joka on sittemmin kuroutunut kiinni mantereeseen. Saaren nimi on kehittynyt myös kylännimeksi ja siitä pitäjännimeksi.[9]

Mustasaaren pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa ja ohraryynipuuro.[10]

Joulukuussa 2018 Mustasaari ja Vaasa esittivät liitossopimusta.[11] Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä liitosta vastusti 61,3 prosenttia kuntalaisista. Äänestyprosentti oli poikkeuksellisen korkea, 76,4.[12]

MaantiedeMuokkaa

 
Kartta Vaasan ja Mustasaaren alueliitoksista. Mustasaaresta on liitetty alueita Vaasaan vuosina 1852, 1936 ja 1955. Vuonna 1973 Mustasaari yhdistyi Björköbyn, Koivulahden, Raippaluodon ja Sulvan kaakkoisosien kanssa. Samalla siitä yhdistettiin Gerbyn, Mustasaaren ja Västervikin kylät osaksi Vaasaa.

Mustasaaren kunta koostuu eteläisestä maaseutualueesta, Vaasaa ympäröivästä keskusalueesta sekä saaristosta, jonka suurimmat saaret ovat Raippaluoto ja Björköby. Saaristosta suuri osa on UNESCO:n maailmanperintökohdetta.

Mustasaaren naapurikunnat ovat Laihia, Maalahti, Vaasa ja Vöyri.

Mustasaaressa on 213 järveä, joista suurimmat ovat Karperöfjärden, Vallviken ja Storträsket.[13]

LuontoMuokkaa

Osittain tai kokonaan Mustasaaren kunnan alueella on 11 Natura 2000 -kohdetta: Ängesholmen, Igelträsket, Furubacken, Merenkurkun saaristo, Vedahugget, Sidländet, Iskmo ön, Södra Stadsfjärden-Söderfjärden-Öjen ja Vassorfjärden. Vassorfjärden-Österfjärden-Söderfjärden on arvokas suistoalue, jolla on merkitystä sekä pesiville että muuton aikana levähtäville linnuille.[14]

KylätMuokkaa

Anixor, Brändövik, Böle 1, Björköby, Helsingby, Iskmo, Jungsund, Karkkimala, Karperö, Kaukaluoto, Koivulahti, Koskö, Kuni, Martoinen, Miekka,[15] Munsmo, Norra Vallgrund, Panike, Petsmo, Puntainen, Raippaluoto, Riimala, Runsor, Singsby, Sepänkylä, Sulva, Söderudden, Södra Vallgrund, Taurila,[15] Tuovila, Tölby, Vassor, Veikkaala, Vikby, Voitila, Västerhankmo, Österhankmo

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Mustasaaressa oli 19 384 asukasta, joista 15 478 asui taajamissa, 3 835 haja-asutusalueilla ja 71:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Mustasaaren taajama-aste on 80,1 %.[16] Mustasaaren taajamaväestö jakautuu 12 eri taajaman kesken:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Vaasan keskustaajama* 8 486
2 Koivulahti 1 739
3 Sundom-Sulva (Sundom)* 1 531
4 Helsingby 873
5 Raippaluoto 717
6 Norra Vallgrund-Södra Vallgrund 521
7 Tölby 480
8 Petsmo 391
9 Björköby 290
10 Veikkaala 223
11 Kuni 202
12 Merikaarto* 25

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Mustasaaren keskuspaikka Sepänkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se sekä Jungsund ja Karperö ovat osa Vaasan keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Vaasan kaupungin alueelle. Myös Merikaarron taajama on pääosin ja Sundomin taajama osittain Vaasan puolella.[17]

TalousMuokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 4964 työpaikkaa. Niistä 6,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64 % palveluissa ja 27 % jalostuksessa. Työttyömien osuus työvoimasta oli 7,7 %.[18]

Eniten yhteisöveroa vuonna 2016 maksoivat rakennustarvikealalla toimiva SK Tuote, moottoripyörien ja moottorikelkkojen maahantuontiyritys Duell Bike-Center ja Karkkimala Consulting.[19]

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Mustasaaren väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
13 693
1985
  
15 179
1990
  
16 123
1995
  
16 307
2000
  
16 614
2005
  
17 369
2010
  
18 637
2015
  
19 302
2020
  
19 437
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan vuonna 2011 Mustasaaren asukasluku oli 18 868 ja sen ennustetaan olevan 21 176 vuonna 2020, 23 091 vuonna 2030 ja 24 193 vuonna 2040. Muutos vuodesta 2011 vuoteen 2030 olisi +22,4 % ja vuoteen 2040 +28,2 %. Mustasaaren asukasluvun ennustetaan kasvavan nopeammin kuin Vaasan asukasluvun.[21]

KristinuskoMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Mustasaaressa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Nämä seurakunnat muodostavat Mustasaaren seurakuntayhtymän (ruots. Korsholms kyrkliga samfällighet).

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Mustasaaressa toimivat Kvevlax Elimförsamling, Solf Fria församling ja Vassor Fria församling.[23]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Mustasaaren alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[24]

KulttuuriMuokkaa

NähtävyydetMuokkaa

 
Mustasaaren vanha vaakuna (1960–1975)

Mustasaaressa on Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, joka yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen. Sillan pituus on 1 045 metriä, ja se valmistui vuonna 1997.

Mustasaaressa sijaitsee yksi Suomen harvoista täysimittaisista yleisurheiluhalleista, Botnia-halli.

Hallinto ja politiikkaMuokkaa

Politiikassa erikoisuutena on Mustasaaren Suomenkielisten Kunnallisjärjestö eli MSK, joka kilpailee puolueiden kanssa valtuustopaikoista. RKP:n valtuustoryhmä on suurin.[25]

Kunnanvaltuustossa on 43 paikkaa, joista 34 on RKP:n hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Kunnanjohtaja vuodesta 2007 on Rurik Ahlberg.[26]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. a b Kuntavaalit 2021, Mustasaari Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  7. Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, 2001. Sidan 382.
  8. Tietosanakirja (1909) osa 6, artikkeli Mustasaari palsta 852
  9. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 276–277. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  10. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 157. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  11. Niklas Joki, Mustasaaren ja Vaasan liitossopimus valmistui, Yle.fi, uutiset 11.12.2018
  12. Minna Salomäenpää, Mustasaarelaiset torppasivat kuntaliitoksen kansanäänestyksessä, yle.fi, uutiset 18.3.2019
  13. Mustasaari Järviwiki. Viitattu 20.5.2018.
  14. Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Ympäristö.fi. Viitattu 20.5.2018.
  15. a b Karttaikkuna (Haku-toiminnolla etsitty "Miekka", tuloksena "Miekka; Mustasaari; Kylä, kaupunginosa tai kulmakunta", Taurila näkyy hieman ylempänä kartassa) Paikkatietoikkuna. Viitattu 9.7.2014.
  16. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  17. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  18. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2018.
  19. Alueen Mustasaari yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.5.2018.
  20. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  21. http://www.pohjanmaa.fi/medialibrary/data/Vaestoennuste__2012_2040_kunnittain-%7Bvlol0-ucb7x-llp3t%7D.pdf
  22. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  24. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  25. Rkp vei yli puolet Mustasaaren äänistä Kuntavaalit 2017 - vaalikone. Viitattu 20.5.2018.
  26. Ahlberg kommundirektör i Korsholm Yle. Viitattu 3.2.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa