Pohjanmaan maakunta

maakunta Suomessa
Tämä artikkeli käsittelee nykymaakuntaa. Historiallista maakuntaa käsittelee Pohjanmaan historiallinen maakunta ja muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Pohjanmaa (ruots. Österbotten) on nykymaakunta Länsi-Suomessa. Se sijaitsee Selkämeren ja Merenkurkun rannikolla Pohjanmaan historiallisen maakunnan lounaisosassa. Naapurimaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa pohjoisessa, Etelä-Pohjanmaa idässä ja Satakunta etelässä. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat. Ylesesti suomenkielessä termillä "Pohjanmaa" kuitenkin tarkoitetaan Etelä-Pohjanmaata, johon tuolloin usein luetaan mukaan myös Pohjanmaan rannikkoseutu sekä Keski-Pohjanmaa.

Pohjanmaan maakunta
Österbotten
Pohjanmaan maakunnan vaakuna.svg Pohjanmaa sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Historialliset läänit Pohjanmaan lääni (1634–1775)
Vaasan lääni (1775–1997)
Länsi-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Vaasa
Maakuntajohtaja Kaj Suomela
Pinta-ala ilman merialueita 7 578,88 km²
13:nneksi suurin 2021 
Kokonaispinta-ala 17 833,98 km²
8:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 7 401,34 km²
– sisävesi 177,54 km²
– meri 10 255,10 km²
Väkiluku 175 678
12:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
väestötiheys 23,74 as./km² (30.6.2021)
Maakuntalaulu Vaasan marssi
Nimikkolajit  
– eläin hirvi
– järvi Luodonjärvi
– kala siika
– kasvi mesiangervo
– kivi Vaasan graniitti
– lintu tervapääsky
Lyhenne FI-12

Maakunta käsittää pääasiassa suomenruotsalaisten asuman osan historiallista Pohjanmaata. Lisäksi Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella ruotsia puhutaan Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaan maakuntaan kuuluvista kunnista Laihia on vanhastaan suomenkielinen, toisista osa on ollut aiemmin yksikielisesti ruotsinkielisiä. Alueen vanhat rannikkokaupungit ovat jo vanhastaan olleet kaksikielisiä kuten nykyään useimmat muutkin kunnat. Kaksikielisistä kunnista ruotsinkieliset ovat enemmistönä muissa paitsi Vaasassa ja Kaskisissa. Vuonna 2013 koko maakunnan asukkaista 90 270 (50 %) oli ruotsinkielisiä, 80 755 (44,8 %) suomenkielisiä ja 9 359 (5,2 %) muunkielisiä.[3][4]

Suomenruotsalaisten puhekielessä Pohjanmaata kutsutaan usein nimellä Pampas. Nimitys juontuu Argentiinan pampa-aroista, jotka ovat tasaisia silmänkantamattomiin.[5]

HistoriaMuokkaa

Pohjanmaan ruotsinkielinen paikannimistö on kristillistä ja peräisin keskiajalta. On arveltu, että siirtolaisuus Pohjanmaalle alkoi samoihin aikoihin kuin Itä-Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon 1200-luvun lopussa ja 1300-luvun alkupuolella. Pohjanmaan siirtolaisia tuettiin Ruotsista käsin ja sisämaassa asuneiden suomalaisten kalalahdet ja -satamat annettiin heidän käyttöönsä.[6]

Ruotsalainen historiankirjoittaja Johannes Messenius oleskeli vuonna 1616 Vaasassa, tarkoituksenaan selvittää miten ruotsalaiset asukkaat olivat paikalle tulleet. Hän tutki vanhoja asiakirjoja ja tapasi paikallisia ruotsinkielisiä. Tutkimustensa perusteella hän näki Birger Jaarlin nousseen maihin Pohjanmaalla matkalla Hämeeseen samalla kukistaen vastarinnan ja asuttaen ruotsalaisia alueelle. Selvitystensä perusteella hän totesi: "Sinne, mistä väki oli karkotettu pois asetettiin ruotsalaiset talonpojat suomalaisten sekaan asumaan. Joka toisen kylän asukkaina, siellä siksi yhä elää ruotsalaisia. Heidän pitäjänkirkkonsa rakennettiin Mustasaareen sekä Pietarsaareen eikä siellä sitten enää epäjumalia palvottu. On kirkonmäillä markkinoita, usein joka vuosi."[7]

KunnatMuokkaa

Nykymaakunnassa on 14 kuntaa, joista kuusi on kaupunkeja. Kuntakeskusten sijainti käy ilmi oheisesta kartasta.


Entiset kunnatMuokkaa

AluemuutoksiaMuokkaa

  •   Isokyrö siirtyi Etelä-Pohjanmaan maakuntaan 2021.


SeutukunnatMuokkaa

Nykymaakunta jakautuu kolmeen seutukuntaan.

Lisäksi maakuntaan kuului vuonna 2021 lakkautettu Kyrönmaan seutukunta.

Suurimmat taajamatMuokkaa

Vuonna 2017 Pohjanmaalla sijaitsi 54 taajamaa.[8] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

# Taajama Kunta Väkiluku
(31.12.2017)[9]
1 Vaasan keskustaajama Vaasa 59 204
Mustasaari 8 486
&&&&&&&&&&067690.&&&&0067 690
2 Pietarsaaren keskustaajama Pietarsaari 18 920
Pedersören kunta 1 904
&&&&&&&&&&020824.&&&&0020 824
3 Laihian kirkonkylä Laihia 6 587
Vaasa 29
&&&&&&&&&&&06616.&&&&006 616
4 Närpiön keskustaajama Närpiö &&&&&&&&&&&04296.&&&&004 296
5 Sundom-Sulva (Sundom) Vaasa 2 334
Mustasaari 1 531
&&&&&&&&&&&03865.&&&&003 865
6 Vähänkyrön kirkonkylä Vaasa 2 605
Isokyrö 885
&&&&&&&&&&&03490.&&&&003 490
7 Uudenkaarlepyyn keskustaajama Uusikaarlepyy &&&&&&&&&&&03429.&&&&003 429
8 Kolppi Pedersören kunta &&&&&&&&&&&03101.&&&&003 101
9 Maalahden kirkonkylä Maalahti &&&&&&&&&&&02915.&&&&002 915
10 Kristiinankaupungin keskustaajama Kristiinankaupunki &&&&&&&&&&&02706.&&&&002 706

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pohjanmaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
168 939
1985
  
172 805
1990
  
172 448
1995
  
174 167
2000
  
173 228
2005
  
173 627
2010
  
177 946
2015
  
181 679
2020
  
180 410
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Pohjanmaan väkiluku jatkaa keskimääräistä nopeampaa kasvuaan. Ennusteen mukaan Pohjanmaalla on vuonna 2020 noin 188 000 ja vuonna 2030 noin 197 000 asukasta. Suuren osan Pohjanmaan kasvusta ennusteessa selittää Vaasan seudun nopea kasvu, mutta myös Pietarsaaren seudun ja Kyrönmaan ennustetaan kasvavan.[11]

TalousMuokkaa

Pohjanmaalla on Manner-Suomen alhaisin työttömyys, huhtikuussa 2015 työttömyys oli 8,4 %, kun koko Suomen työttömyys oli 12,9%.[12]

Nimi ja vaakunaMuokkaa

Pääartikkeli: Pohjanmaan vaakuna

Alue tunnettiin Vaasan rannikkoseutuna (ruots. Vasa kustregion) 28.2.1998 asti. Vaikka nykyinen maakunta käsittää vain lounaisosan historiallisesta Pohjanmaasta, nimi on identtinen. Näin ollen nimivalintaa on kritisoitu harhaanjohtavuudestaselvennä. Sekaannusten välttämiseksi sisäasiainministeriö ehdotti nimeksi muun muassa Rannikko-Pohjanmaata[13] (ruots. Kust-Österbotten), mutta alueen johto ei hyväksynyt tätä.

Pohjanmaan maakunta ei käytä tunnuksenaan historiallisen Pohjanmaan vaakunaa, vaan lähes kopio tästä onkin Pohjois-Pohjanmaan vaakunana. Sen sijaan Pohjanmaan maakunnan vaakunassa ylin osa on pohjalaista kärppäaihetta ja alhaalla on Vaasan kaupungin vaakunasta peräisin oleva Vaasa-suvun tunnus, rynnäkkörisukimppu.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 22.7.2021. Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2021.
  3. Väestö kielen mukaan 31.12.2013 PDF. Tilastokeskus.
  4. Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus: demography. Viitattu 4.1.2018.
  5. Fredrik Lång: Författarnas Österbotten (pdf) (Pampas eller Plattlandet) KulturÖsterbotten. Viitattu 17.12.2016. (ruotsiksi)
  6. Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 143–147. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
  7. Nils Erik Villstrand: Valtakunnanosa, s. 80. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2012.
  8. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
  9. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.1.2018.
  11. http://www.pohjanmaa.fi/fi/d-V%C3%A4est%C3%B6-V%C3%A4est%C3%B6ennuste.aspx?docID=5010
  12. Työlisyyskatsaus - huhtikuu 2015 Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 11.06.2015.
  13. Valtioneuvosto nimesi Suomen maakunnat Sisäasiainministeriön kotisivut

Aiheesta muuallaMuokkaa