Pohjanmaan maakunta
Pohjanmaa (ruots. Österbotten) on nykymaakunta Länsi-Suomessa. Se sijaitsee Selkämeren ja Merenkurkun rannikolla Pohjanmaan historiallisen maakunnan lounaisosassa. Naapurimaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa pohjoisessa, Etelä-Pohjanmaa idässä ja Satakunta etelässä. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.
| Pohjanmaan maakunta Österbotten |
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Historialliset läänit |
Pohjanmaan lääni (1634–1775) Vaasan lääni (1775–1997) Länsi-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Vaasa |
| Maakuntajohtaja | Kaj Suomela |
| Pinta-ala ilman merialueita |
7 934,63 km² 13:nneksi suurin 2017 |
| Kokonaispinta-ala |
18 190,66 km² 9:nneksi suurin 2017 [1] |
| – maa | 7 753,15 km² |
| – sisävesi | 181,48 km² |
| – meri | 10 256,03 km² |
| Väkiluku |
180 638 12:nneksi suurin 31.10.2019 [2] |
| – väestötiheys | 23,3 as./km² (31.10.2019) |
| Maakuntalaulu | Vaasan marssi |
| Nimikkolajit | |
| – eläin | hirvi |
| – järvi | Luodonjärvi |
| – kala | siika |
| – kasvi | mesiangervo |
| – kivi | Vaasan graniitti |
| – lintu | tervapääsky |
| Lyhenne | FI-12 |
Maakunta käsittää pääasiassa suomenruotsalaisten asuman osan historiallista Pohjanmaata. Lisäksi Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella ruotsia puhutaan Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaan maakuntaan kuuluvista kunnista Isokyrö ja Laihia ovat vanhastaan suomenkielisiä, toisista osa on ollut aiemmin yksikielisesti ruotsinkielisiä. Alueen vanhat rannikkokaupungit ovat jo vanhastaan olleet kaksikielisiä kuten nykyään useimmat muutkin kunnat. Kaksikielisistä kunnista ruotsinkieliset ovat enemmistönä muissa paitsi Vaasassa ja Kaskisissa. Vuonna 2013 koko maakunnan asukkaista 90 270 (50 %) oli ruotsinkielisiä, 80 755 (44,8 %) suomenkielisiä ja 9 359 (5,2 %) muunkielisiä.[3][4]
Suomenruotsalaisten puhekielessä Pohjanmaata kutsutaan usein nimellä Pampas. Nimitys juontuu Argentiinan pampa-aroista, jotka ovat tasaisia silmänkantamattomiin.[5]
KunnatMuokkaa
Nykymaakunnassa on 15 kuntaa, joista kuusi on kaupunkeja. Kuntakeskusten sijainti käy ilmi oheisesta kartasta.
|
|
Entiset kunnatMuokkaa
|
|
SeutukunnatMuokkaa
Nykymaakunta jakautuu neljään seutukuntaan.
Suurimmat taajamatMuokkaa
Vuonna 2017 Pohjanmaalla sijaitsi 54 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
| # | Taajama | Kunta | Väkiluku (31.12.2017)[7] |
|---|---|---|---|
| 1 | Vaasan keskustaajama | Vaasa 59 204 Mustasaari 8 486 |
67 690 |
| 2 | Pietarsaaren keskustaajama | Pietarsaari 18 920 Pedersören kunta 1 904 |
20 824 |
| 3 | Laihian kirkonkylä | Laihia 6 587 Vaasa 29 |
6 616 |
| 4 | Närpiön keskustaajama | Närpiö | 4 296 |
| 5 | Sundom-Sulva (Sundom) | Vaasa 2 334 Mustasaari 1 531 |
3 865 |
| 6 | Vähänkyrön kirkonkylä | Vaasa 2 605 Isokyrö 885 |
3 490 |
| 7 | Uudenkaarlepyyn keskustaajama | Uusikaarlepyy | 3 429 |
| 8 | Kolppi | Pedersören kunta | 3 101 |
| 9 | Maalahden kirkonkylä | Maalahti | 2 915 |
| 10 | Kristiinankaupungin keskustaajama | Kristiinankaupunki | 2 706 |
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Pohjanmaan väkiluku jatkaa keskimääräistä nopeampaa kasvuaan. Ennusteen mukaan Pohjanmaalla on vuonna 2020 noin 188 000 ja vuonna 2030 noin 197 000 asukasta. Suuren osan Pohjanmaan kasvusta ennusteessa selittää Vaasan seudun nopea kasvu, mutta myös Pietarsaaren seudun ja Kyrönmaan ennustetaan kasvavan.[9]
TalousMuokkaa
Pohjanmaalla on Manner-Suomen alhaisin työttömyys, huhtikuussa 2015 työttömyys oli 8,4 %, kun koko Suomen työttömyys oli 12,9%.[10]
Nimi ja vaakunaMuokkaa
Alue tunnettiin Vaasan rannikkoseutuna (ruots. Vasa kustregion) 28.2.1998 asti. Vaikka nykyinen maakunta käsittää vain lounaisosan historiallisesta Pohjanmaasta, nimi on identtinen. Näin ollen nimivalintaa on kritisoitu harhaanjohtavuudestaselvennä. Sekaannusten välttämiseksi sisäasiainministeriö ehdotti nimeksi muun muassa Rannikko-Pohjanmaata[11] (ruots. Kust-Österbotten), mutta alueen johto ei hyväksynyt tätä.
Pohjanmaan maakunta ei käytä tunnuksenaan historiallisen Pohjanmaan vaakunaa, vaan lähes kopio tästä onkin Pohjois-Pohjanmaan vaakunana. Sen sijaan Pohjanmaan maakunnan vaakunassa ylin osa on pohjalaista kärppäaihetta ja alhaalla on Vaasan kaupungin vaakunasta peräisin oleva Vaasa-suvun tunnus, rynnäkkörisukimppu.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 26.11.2019. Tilastokeskus. Viitattu 26.11.2019.
- ↑ Väestö kielen mukaan 31.12.2013 PDF. Tilastokeskus.
- ↑ Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus: demography. Viitattu 4.1.2018.
- ↑ Fredrik Lång: Författarnas Österbotten (pdf) (Pampas eller Plattlandet) KulturÖsterbotten. Viitattu 17.12.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.1.2018.
- ↑ http://www.pohjanmaa.fi/fi/d-V%C3%A4est%C3%B6-V%C3%A4est%C3%B6ennuste.aspx?docID=5010
- ↑ Työlisyyskatsaus - huhtikuu 2015 Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 11.06.2015.
- ↑ Valtioneuvosto nimesi Suomen maakunnat Sisäasiainministeriön kotisivut
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjanmaan maakunta Wikimedia Commonsissa
