Myrkky (Karijoki)

Myrkky (ruots. Mörtmark) on kylä Karijoen kunnan luoteisosassa, Teuvanjoen varrella.

Myrkky
Myrkky
Koordinaatit: 62°22′46.85″N, 21°33′14.19″E
Valtio	Suomi
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Kunta	Karijoki
Hallinto
– Asutustyyppi	kylä
Postinumero	64370
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Myrkyssä on ollut asutusta 1500-luvun alkupuolelta, jolloin alue kuului Närpiön suurpitäjään. Vuonna 1610 Myrkystä tuli osa Lapväärtin pitäjää, joka vuoden 1865 kunnallisasetuksen antamisen jälkeen muutettiin kunnaksi. Vuonna 1927 Myrkky liitettiin Karijokeen.

Myrkky sijaitsee niin tiiviisti kiinni kunnanrajassa, että monet kylän laitama-alueet, joilla on muun muassa peltoja ja hiekkakuoppia ja jopa jonkin verran asutusta, itse asiassa kuuluvat hallinnollisesti lähikuntiin, etenkin Kristiinankaupunkiin, mutta myös Teuvaan ja Närpiöön.

Alun perin kylä on ollut maatalousvaltainen, mutta jo pitkään siellä on harjoitettu muutakin yritystoimintaa. Vuosikymmenien ajan Myrkystä on myös käyty töissä muilla paikkakunnilla. Kaskisten sellutehdas (1977–2009) oli merkittävä myrkkyläisten työllistäjä.

Myrkyn nimistöstä

Kylän nimet

Kylän suomenkielisen nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Myrkky esiintyy suomenkielisissä asiakirjoissa vasta vuoden 1900 paikkeilta. Perimätiedon mukaan suomenkieliset asukkaat olisivat olleet tyytymättömiä ruotsinkieliseen nimeen Mörtmark (’Särkimaa’) ja alkaneet kutsua kylää Myrkyksi.

Lähiseuduilla on rakenteeltaan samantyyppistä kylännimistöä: erään Isojoella sijaitsevan kylän nimi on Möykky, ja entisen Närpiön suurpitäjän alueella on useita -mark-loppuisia kylännimiä, esimerkiksi Kristiinankaupungissa varsin lähellä Myrkkyä sijaitsevan kylän ruotsinkielinen nimi on Påskmark (suomeksi Puskamarkki). – Aikanaan Närpiön suurpitäjän niin sanottuja sisämaita nimitettiin markeiksi.

Joen nimet

Myrkkyläiset saattavat tuntea kylänsä halki virtaavan joen jopa neljällä eri nimellä. Suomenkielinen karttanimi on Teuvanjoki ja ruotsinkielinen Tjöck å. Jälkimmäisestä esiintyy laajalti myös suomennosta Tiukanjoki. Moni myrkkyläinen on kuitenkin tottunut puhumaan Myrkynjoesta etenkin tarkoittaessaan oman kylän kohdalla virtaavaa osuutta.

Kylän osien nimet

Eräitten Myrkyn osien nimissä esiintyy sana loukko, jota käytetään Teuvanjoen varrella vielä runsaammin naapurikylässä, Teuvan Perälässä. Jatkettaessa matkaa Myrkyn Niemenloukolta Teuvan suuntaan tulee Perälän osista ensimmäisenä vastaan Kooseni, mutta sitä seuraa kokonainen loukkojen sarja, ensimmäisenä Luusinloukko. Leikkimielisesti on Myrkyn Pikku-Myrkkyäkin joskus nimitetty Rallatin-loukoksi.

Talojen nimiä

Vanhin tieto Myrkyn talojen nimistä on 1600-luvun lopulta, jolloin kylässä oli neljä tilaa: Mattila, Norrback, Ojala ja Söderback. 1700-luvun loppupuolella perustettiin Myrkyn viides tila Storås. Ainakin osa näistä vanhimmista nimistä esiintyy Myrkyssä edelleen sekä tilan- että sukuniminä.

Myrkyn maantiedettä

Kylän kohdalla Teuvanjoki virtaa suunnilleen pohjoisesta etelään, ja sen molemmin puolin on viljelysmaata, jota rajoittavat idässä ja lännessä metsävyöhykkeet. Keskusta sijaitsee kallioisella mäenharjanteella joen länsipuolella, sillan kohdalla. Kylän muut tärkeimmät osat ovat pohjoisesta lukien, myötäpäivään lueteltuina:

• Pohjapää, joka sijaitsee Teuvanjoen länsipuolella, Teuvan Perälään vievän Peräläntien (yhdystie 6650) varrella;
• Niemenloukko, joka sijaitsee Teuvanjoen itäpuolella, Teuvan Perälään vievän Joentaustantien varrella;
• Storåsinloukko, joka sijaitsee Teuvanjoen itäpuolella, Kristiinankaupungin Peninkylän kautta Karijoen kirkonkylään vievän Kirkkotien (yhdystie 6633) varrella;
• Eteläpää, joka sijaitsee Teuvanjoen länsipuolella, Kristiinankaupungin Välikylän ja Puskamarkin kautta Tiukkaan vievän Tiukantien (yhdystie 6650) varrella; sekä
• Pikku-Myrkky, joka sijaitsee keskustan länsipuolella, entisen Myrkyn rautatieaseman tienoilla.

Tärkeitä rakennuksia

Kylän keskustassa sijaitsevat koulu (rakennettu 1911, koulutoiminta lopetettu vuonna 2012; kansalaisopiston ja kunnankirjaston tiloja), (suomalainen) nuorisoseurantalo (rakennettu 1910; edelleen seuran käytössä) ja ruotsalainen nuorisoseurantalo (1990-luvulta lähtien yksityinen museo). Keskustassa sijaitsee myös muuhun käyttöön siirtyneitä rakennuksia, joissa aiemmin toimi ainakin huoltamo, kauppoja, kaksi pankinkonttoria ja postikonttori. Suupohjan Osuuspankki sulki Myrkyn-konttorinsa vasta 11.1.2012.

Kylän vapaa-ajankeskus eli ”Vapari” uimapaikkoineen sijaitsee Pikku-Myrkyn pohjoisosassa.

Ratsastusseuran maneesi (perustettu 2003) sijaitsee osoitteessa Kirkkotie 1131.

Urheilukenttä sijaitsee Eteläpäässä, kylän peltojen länsilaidalla, osoitteessa Tiukantie 99.

Kylässä on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen vuonna 1954 valmistunut rukoushuone.

Joen ylittää toinen silta Pohjapään ja Niemenloukon välillä, Viitakosken kohdalla, missä sijaitsi aikanaan kylän mylly.

Entisen rautatieaseman päärakennus, mylly ja entinen ruotsinkielinen kansakoulu ovat täydellisesti tuhoutuneet tulipaloissa.

Tieyhteyksiä

Kristiinankaupungin alueen kautta kulkeva Kirkkotie muodostaa Myrkyn tärkeimmän yhteyden oman kunnan kirkonkylään. Pohjoisempana, kokonaan Karijoen kunnan alueella, huomattavasti pienempi Päkintie vie Myrkystä Metsälehdonkylään.

Myrkyssä käytettiin öljysoraa tienpäällysteenä ensi kertaa vuonna 1974. Ensimmäinen kokonaan kestopäällystetty tieyhteys kylästä muualle saatiin vuonna 1995, Tiukkaan. Vuonna 1998 laskettiin kestopäällyste Karijoen kirkonkylään vievälle tielle.

Suupohjan radan Perälästä Kristiinankaupunkiin johtava sivuhaara kulki aikanaan Myrkyn kautta, ja Myrkyn asema oli henkilöliikenneasema. Henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1968 ja koko rataosuus 1982. Kiskot ja pölkyt purettiin vasta vuonna 1992, minkä jälkeen tasoitettua ratapengertä on käytetty muun muassa lenkkeilyyn ja ratsastukseen. Kiskoton ratalinja kulkee kylän länsilaitaa myötäillen, kuitenkin niin, että Pohjapäässä ja erityisesti Pikku-Myrkyssä taloja jää vielä sen länsipuolellekin.

Luonto ja maisema

Suomen maisemaseutujaon mukaan Myrkyn kylä ympäristöineen kuuluu Suupohjan lakeuteen, mutta tyypillisestä lakeusalueesta ei ole kysymys, vaan korkeuserot ovat monin paikoin kohtalaiset. Keskustan kohdalla Teuvanjoki virtaa alle 25 metrin korkeudella merenpinnasta, ja runsaan neljänneskilometrin päässä jokirannasta kylän keskusmäen (”Nuorisoseuranmäki”) kallioinen huippu kohoaa hallitsevana maastonkohtana 48 metrin korkeuteen. Teuvanjoen laaksoa reunustavat metsäiset selänteet ovat kuitenkin 50–60 metrin korkuiset ja paikoitellen vieläkin korkeammat, joten niihin verrattuna Myrkyn kalliohuippu jää vähäiseksi kukkulaksi.

Kylän lähistöllä on hyvin vähän järviä ja lampia, ja ne ovat pieniä. Lähin järvi on Kristiinankaupungin puolella, kilometrin verran Pikku-Myrkystä länsiluoteeseen sijaitseva Pikkujärvi, jonka rannalle on helppo patikoida. Myrkkyä erottaa Pikkujärvestä yli 70 metrin korkuinen Järvimäki, jonka huipuista suurin osa kuuluu Karijoen kuntaan. Huomattavasti kauempana Pikkujärven takana, Närpiön kunnan alueella, sijaitsee Bredmossträsket-niminen lampi, jota ympäröi Bredmossenin yksityinen luonnonsuojelualue.

Yhdistystoiminta ja muu yleishyödyllinen toiminta

Kylässä toimivat vuonna 2012

• suomenkielinen nuorisoseura Myrkynkylän Nuorisoseura Valonsoihtu (rekisteröity 1921; tunnetaan yleisesti nimellä Myrkyn nuorisoseura);
• metsästysseura Myrkyn Metsänkävijät (rekisteröity 1937);
• Myrkyn Kyläyhdistys
• Myrkyn Vesiosuuskunta (rekisteröity 1981); sekä
• ratsastusseura Myrkyn Yksityisratsastajat (rekisteröity 1994).

Ainakin vielä 1990-luvulla kylässä toimivat aktiivisesti Myrkyn maa- ja kotitalousseura (yhdistysrekisterissä 1993–2009) sekä urheiluseura Karijoen Tapparan (rekisteröity 1970) Myrkyn alaosasto. Kylässä on ollut Isojoen-Karijoen 4H-yhdistyksen toimintaa.

Myrkyn Kyläyhdistys rekisteröitiin 1998, useitten vuosien toiminnan jälkeen. 2010-luvun aikana kyläyhdistyksen toiminta on sulautettu nuorisoseuran toimintaan.

Kaksikielisyys

Karijoki on virallisesti yksikielinen suomenkielinen kunta (ruotsinkielisten osuus 1,7 % vuonna 2011), ja Karijoen kirkonkylä lähikylineen on vanhastaan suomenkielinen. Myrkky on kuitenkin hyvin pitkään ollut kaksikielinen kylä, jossa ruotsinkielisiä oli aikanaan paljon ja he muodostivat elinvoimaisen yhteisön.

Jo vuosikymmeniä sitten ruotsinkieliset ovat jääneet pieneksi vähemmistöksi, jonka lapset käyvät koulua Kristiinankaupungin puolella. Kylän oma ruotsinkielinen kansakoulu toimi vuodesta 1896 vuoteen 1956. Nykyään (2018) Myrkyn kaksikielisen kulttuurihistorian näkyvimpinä muistomerkkeinä seisovat kylän keskustan mäellä lähekkäin kaksi nuorisoseurantaloa, joista ruotsalainen valmistui vuonna 1909. Ruotsalainen nuorisoseura Mörtmark Ungdomsförening perustettiin vuonna 1907 ja lakkautettiin toiminnan hiivuttua 1989. Talostaan seura luopui jo 1983. Myrkyn viimeinen muodollisestikin järjestäytynyt ruotsinkielinen yhteisö on ollut marttayhdistys Mörtmark Marthaförening (yhdistysrekisterissä 1949–2008).

Tapahtumia ja huomionosoituksia

• Myrkyssä on järjestetty vuosittain Norrback-harmonikkaviikko.
• Ratsastusseura on järjestänyt useina vuosina hevosaiheisia tapahtumia.
• Myrkky on valittu vuoden 2004 eteläpohjalaiseksi kyläksi.

Kuuluisia myrkkyläisiä

• Leander Norrback, harmonikansoittaja
• Paul Norrback, harmonikansoittaja ja säveltäjä
• Mikko Paananen, keihäänheittäjä
• Esa Viitasalo, kolmiloikkaaja

Lähteet

• Karttapaikka kansalaisen.karttapaikka.fi. Viitattu 21.11.2012.
• Myrkky, Karijoki Google Maps. Viitattu 21.11.2012.
• Myrkyn Kyläyhdistys Myrkyn Kyläyhdistyksen verkkosivusto. Arkistoitu 2.11.2012. Viitattu 21.11.2012.
• Myrkyn Yksityisratsastajat myrat.fi. Viitattu 21.11.2012.
• Blomberg, Harri: Mörtmark – Den svenska utposten i öster sydaby.eget.net. Viitattu 21.11.2012. (ruotsi)
• PRH – Yhdistysnetti yhdistysrekisteri.prh.fi. Viitattu 21.11.2012.

Aiheesta muualla

• Myrkyn Kyläyhdistyksen verkkosivusto (Arkistoitu – Internet Archive)