Suupohjan rata

Suomen rataverkon osuus Länsi-Suomessa

Suupohjan rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Seinäjoelta Kaskisiin. Kauhajoen Aronkylässä etelälounaaseen kulkeva rata kääntyy n. 90° länsiluoteeseen.

Suupohjan rata
Kristinestad, railway station..jpg
Perustiedot
Reitti SeinäjokiKaskinen
  (PeräläKristiinankaupunki)
Rakennettu 1909–1913
Avattu 1. elokuuta 1913
Lakkautettu Perälä–Kristiinankaupunki 1982
Purettu Perälä–Kristiinankaupunki 1992
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Henkilöjunia / vrk 0
Tavarajunia / vrk 2
Tekniset tiedot
Pituus 113 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus 40–50 km/h
Liikenteenohjaus
Suojastus ei
Kulunvalvonta ei
Kristiinankaupungin rautatieasema.
Rata kääntyy Kauhajoen Aronkylässä noin 90 astetta länteen.

Rata on 113 km pitkä, yksiraiteinen, huonokuntoinen ja sähköistämätön. Radan huonon kunnon vuoksi junien nopeus on rajoitettu 40--50 kilometriin tunnissa. Rataa käytetään lähes yksinomaan raakapuun kuljetuksiin, jotka lähtevät Teuvalta tai saapuvat Kaskisten kemihierretehtaalle. Radalla on 157 tasoristeystä ja 36 siltaa.[1]

Rataosuus on tärkeä Kaskisten satamalle, ja Kaskisten satama on tärkeä Suupohjan radalle[2]

HistoriaMuokkaa

Rata valmistui vuonna 1913[3]. Rata haarautui alun perin Teuvan Perälästä myös Kristiinankaupunkiin,[3] mutta tämä osuus lakkautettiin vuonna 1982lähde?. Henkilöliikenne Kristiinankaupunkiin lakkautettiin 1968.[1] Henkilöliikenne Perälän asemalta Kaskisiin oli lakkautettu jo vuonna 1965.lähde?

RomahdusMuokkaa

Radan liikenne romahti, kun Kaskisten Metsä-Botnian tehdas lakkautettiin 2008[2]. Suupohjan radalla oli tavaraliikennettä 69 000 nettotonnia vuonna 2016[4] ja kuljetusmäärä oli alimmillaan historiansa aikana.[1]

Vuonna 2017 Liikennevirasto tuli siihen lopputulokseen, että radan liikennöitävässä kunnossa pitämiselle ei ole perusteita. Rata olisi tarvinnut merkittäviä investointeja.[4] Liikennevirasto esitti radan kunnossapidon lopettamista vuoden 2019 lopulla.[5] Kunnossapidon lopettaminen olisi tarkoittanut radan sulkemista. Väylävirasto päätti kuitenkin jatkaa kunnossapitoa vuoden 2020 loppuun asti.[4]

ElpyminenMuokkaa

Vuonna 2017 Äänekoskella käynnistettiin biotuotetehdas, joka lisäsi puun kysyntää ja vaikutti myös Suupohjan radan kuljetusmääriin.[1] Vuonna 2019 liikenteen määrä kasvoi 129 000 nettotonniin[6]. UPM aloitti puutavaran kuljetukset Suupohjan radalla.[7] Vuonna 2020 radan alueen kunnat ja Väylävirasto kustansivat Teuvalle puutavaran lastauslaiturin, jonka myötä liikenteen määrän uskottiin nousevan.[4] Laiturilta voidaan lastata 24:n vaunun puutavaratäysjunia. Teuvalta kuljetetaan kuitupuuta muun muassa Pietarsaareen Alholman tehtaalle ja Äänekosken biotuotetehtaalle. Kuusitukkeja lastataan Vilppulan sahalle.[8] Vuonna 2020 radan kuljetusmäärä oli 250 000 tonnia. Teuvan kuormauspaikan kuljetusmäärien arvioidaan kasvavan 320 000 tonniin vuoteen 2025 mennessä. Koska tavaraliikenteen määrä oli kasvanut, Suupohjan radan kunnossapitoa päätettiin jatkaa vuoden 2022 loppuun asti.[4]

Rataosuuden vanhat sillat vaatisivat edelleen kunnostamista. Näitä on esimerkiksi Koskenkorvan rautatiesilta Ilmajoella. Väyläviraston tekemän kustannusarvion mukaan radan heikkokuntoisimpien kohtien korjaus maksaisi noin 22 miljoonaa euroa.[4] Koko radan peruskorjaamisen on arvioitu maksavan noin 120 miljoonaa. Ruralia-instituutin ja Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen tutkimuksen mukaan peruskorjaus voisi maksaa itsenä takaisin kymmenessä vuodessa.[9]

Vuonna 2021 kuljetusten määrän arvioidaan ylittävän vähäliikenteisyyden rajan, joka on 300 000 nettotonnia, ja nousevan ainakin 350 000 nettotonniin.[6] Kemin biotuotetehdas nostaa Suupohjan radan kuljetukset 450 000 tonniin vuodessa.[1]

Lakkauttamisen uhka ja kunnostamisen mahdollisuusMuokkaa

Viimeisimmän tiedon mukaan Seinäjoki-Kaskinen radan liikenne on silti päättymässä 31.12.2022.[9]

2021 joulukuussa julkaistun Väyläviraston selvityksen mukaan rata voitaisiin kunnostaa joko kattavalla peruskorjauksella 30--50 vuodeksi (kustannusarvio 124 miljoonaa euroa) tai kevyemmällä menettelyllä 20 vuoden ajaksi (32 miljoonaa euroa). Väyläviraston selviyksen mukaan kumpikin vaihtoehto on "erittäin kannattamaton". Peruskorjauksen hyödyt muodostuisivat puukuljetusten kustannussäästöistä ja liikenteen päästökustannussäästöistä. Selvityksen mukaan nämä hyödyt ovat pienempiä kuin ylläpidon jatkamisesta aiheutuvat kunnossapitokustannukset ja tasoristeysonnettomuuksien aiheuttamat kustannukset. Metsäteollisuuden kuljetuskustannuksissa säästettävä euro aiheuttaisi valtiolle 3,9--9,3 euron kustannukset. Yhden hiilidioksidipäästötonnin vähennys tällä tavalla maksaisi 4800--6700 euroa. Radan korjaaminen kannattaisi vasta sitten, jos puun kuormausmäärä Teuvalla kasvaisi 2,6 miljoonan kuution tai 2,2 miljoonan tonnin suuruiseksi. Jos Suupohjan rata suljetaan liikenteeltä, voidaan radan ympäristöstä hankittava raakapuu kuljettaa joko teitä pitkin, tai junalla joko Parkanosta tai Seinäjoelle rakennettavan uuden kuormauspaikan kautta. Kaskisten kemihierretehtaan kuljetukset voidaan hoitaa joko autolla tai laivalla.[1]

E-P:n rautatieyhdistystä edustavan Jorma Vierulan mukaan puun tiekuljetusten maksimimatkaksi on laskettu 150 kilometriä[10]. Etäisyys Pietarsaaren on 170 kilometriä, ja Äänekoskelle 270 km, joten mikäli Suupohjan rata lakkautetaan, ei puuta kannattaisi kuljettaa alueelta myöskään teitä pitkin[11].

Henkilöliikenteen elvyttäminenMuokkaa

Henkilöliikenteen uudelleenkäynnistämistä Suupohjan radalla on tarkasteltu esimerkiksi vuonna 2020 valmistuneessa maakuntaliittojen ja kuntien duoraitiotieselvityksessä, jonka mukaan käynnistäminen edellyttäisi 37,5–41,9 miljoonan euron kustannuksia infrastruktuurin kehittämiseen. Henkilöliikennettä varten rata olisi korjattava 120 km/h tasolle, jotta se pystyisi kilpailemaan tieliikenteen kanssa. Käytännössä liikenne toteutettaisiin pidentämällä Ähtäristä tai Jyväskylästä Seinäjoelle liikennöiviä kiskobussivuoroja esimerkiksi Kauhajoelle saakka tai hankkimalla uusi kiskobussi liikennöimään Kaskisen ja Seinäjoen väliä.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Pekka Iikkanen, Tuomo Lapp: Seinäjoki–Kaskinen-radan peruskorjaus: Hankearviointi www.doria.fi. 15.12.2021. Viitattu 21.12.2021.
  2. a b Kun liikennerahat ovat tiukassa, rahoitusta etsitään kumppanuuksista – Seinäjoen ja Kaskisten välinen Suupohjan rata halutaan uuteen nousuun Yle Uutiset. Viitattu 8.9.2021.
  3. a b Suomen leveäraiteiset rataosat, taulukko valmistumisvuosista
  4. a b c d e f Suupohjan radalla näkyvissä valoa – Teuvalle valmistuva lastausraiteen pidennys voi tuplata rataosan tavaraliikenteen parin vuoden takaisesta Yle Uutiset. Viitattu 8.9.2021.
  5. Liikennevirasto esittää Suupohjan radan kunnossapidon lopettamista – Etelä-Pohjanmaan ratayhdistys kerää joukkoja taisteluun Yle Uutiset. Viitattu 8.9.2021.
  6. a b Pohjanmaan rataosuuksille kuuluu hyvää: Suupohjan rata pääsemässä pois vähäliikenteisten luokasta, Haapamäen radalle valmisteilla pitkä ostoliikennesopimus Yle Uutiset. Viitattu 8.9.2021.
  7. UPM aloittaa puutavaran kuljetukset Suupohjan radalla Yle Uutiset. Viitattu 8.9.2021.
  8. Teuvan aseman puutavaran lastausraiteen pidennys alkaa Yle Uutiset. Viitattu 8.9.2021.
  9. a b Tutkimus: Suupohjan radan peruskorjaus voisi maksaa itsensä takaisin 10 vuodessa Yle Uutiset. Viitattu 8.9.2021.
  10. Kylmä suihku Väylävirastolta: Seinäjoki–Kaskinen-junarataa ei kannata korjata, radan kohtalo ei ole silti vielä lopullisesti sinetöity ilkkapohjalainen.fi. Viitattu 21.12.2021.
  11. Kylmä suihku Väylävirastolta: Seinäjoki–Kaskinen-junarataa ei kannata korjata, radan kohtalo ei ole silti vielä lopullisesti sinetöity ilkkapohjalainen.fi. Viitattu 21.12.2021.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Hellman, Patrik: Kaskinen–Seinäjoki rautatien kehityskelpoisuusselvitys. Euroopan unioni, Euroopan aluekehitysrahasto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Into, 2015. Teoksen verkkoversio (PDF).

Aiheesta muuallaMuokkaa