Wikipedia

Tomaatti

kasvilaji ja sen hedelmä

Tomaatti eli vihannestomaatti (Solanum lycopersicum) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva kasvi, joka on lähtöisin Perusta ja Chilestä. Nimitystä tomaatti käytetään sekä koko kasvista että sen syötävästä, voimakasvärisestä (useimmiten punaisesta) hedelmästä, joka kasvitieteellisesti on marja.[2]tarvitaan parempi lähde Kasvin nimi on peräisin meksikolaisesta nahuatlin kielestä, joka oli aikoinaan asteekkien valtakunnan pääkieli.

Tomaatti
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Kladi: Asteridit
Lahko: Solanales
Heimo: Koisokasvit Solanaceae
Alaheimo: Solanoideae
Tribus: Solaneae[1]
Suku: Koisot Solanum
Laji: lycopersicum
Kaksiosainen nimi

Solanum lycopersicum
L.

Synonyymit
Katso myös

  Tomaatti Wikispeciesissä
  Tomaatti Commonsissa

Tomaatin raakileita.

Tomaateista on jalostettu erikokoisia ja -näköisiä lajikkeita, kuten kirsikkatomaatti ja luumutomaatti.

Tomaatti on nykyään maailman eniten viljelty vihanneksen tavoin käytetty kasvi.[3]

Ulkonäkö ja koko

muokkaa
 
Tomaatin kukka.

Tomaatti on ruohovartinen köynnös, luonnostaan 150–200 cm pitkä, mutta pensasmaisiakin lajikkeita on jalostettu. Versot kasvavat kärjestään, ja kun kärki lopettaa kasvunsa vanhuuttaan tai leikkaamisen takia, alemmat haarat ottavat sen tehtävän kasvupisteinä.[4]

Tomaatti on kylmässä ilmastossa yksivuotinen, lämpimässä monivuotinen[4]. Tomaatti voi elää kasvihuoneessa kolme vuotta.

Useimmilla lajikkeilla lehti koostuu yhdeksästä hammaslaitaisesta lehdykästä ja on 10–25 cm pitkä. Sekä varsi että lehdet ovat karvaisia. Keltaiset kukat ovat halkaisijaltaan 2–3 cm. Niissä on viisi terälehteä ja ne kasvavat terttuina. Kukan verholehdistä tulee tomaatin kanta.[4] Kasvitieteellisesti ottaen tomaatin syötävä osa on marja.[2]

Historia

muokkaa
 
Pitkulaisia tomaatteja Suomesta

Perun intiaanit käyttivät villitomaattia ravintokasvina jo noin 500 eaa. Ennen Kolumbuksen löytöretkiä tomaatin viljely oli levinnyt Väli-Amerikan kautta Meksikoon. Espanjaan ja muualle Eurooppaan tomaatti tuli Kolumbuksen toisen löytöretken tuliaisena vuonna 1498.[4]

Aluksi tätä Perun omenaksi kutsuttua kasvia epäiltiin myrkylliseksi, ja se tuotiinkin vain koristekasviksi. Epäilyksiä oli omiaan herättämään se, että monet muut samaan heimoon kuuluvat koisokasvit todella ovat myrkyllisiä. Tomaatinkin vihreissä versoissa, joskaan ei kypsissä hedelmissä, on myrkyllisiä alkaloideja.[5] 1700-luvulla espanjalaiset ja vähitellen myös italialaiset alkoivat syödä tomaatteja. New Orleansin kreolit käyttivät tomaatteja 1800-luvun alkupuolella. Ensimmäiset tunnetut ketsuppireseptit ovat amerikkalais-englantilaisen James Measen kirjassa vuodelta 1812 ja lontoolaisen William Kitchinerin kirjassa vuodelta 1816.[6]

Suomeen tomaatti tuli 1870-luvulla. Tomaateistaan tunnetussa Närpiössä niitä alettiin viljellä 1916. Tomaatteja pidettiin pitkään haitallisina, ja enemmän niitä alettiin käyttää vasta sotien jälkeen.[4]

Tomaatinkasvatus

muokkaa

Tomaatti on lämpöä vaativa kasvi. Hyvän kasvun varmistaa runsas valo ja tasainen 20–25 asteen lämpötila. Liian lämpimässä hedelmöittyminen vaikeutuu tai estyy kokonaan. Punaista väriainetta eli lykopeeniä ei muodostu liian korkeissa (29–32 °C) tai liian matalissa (noin 16 °C) lämpötiloissa.

Kulutus ja käyttö

muokkaa

Tomaattia hankittiin Suomen kotitalouksiin 1,17 kiloa kuukaudessa henkeä kohti vuonna 2016, kun määrä oli alle 170 grammaa vuonna 1966[7].

Tomaattia voidaan käyttää esimerkiksi salaatteihin, keittoihin, patoihin ja kastikkeisiin. Tomaateista voidaan myös puristaa mehua.

Tomaatteja voidaan kuivata aurinkokuivatuiksi tomaateiksi tai niistä voidaan valmistaa tomaattiketsuppia. Huomattava osa maailman tomaattisadosta käytetään ketsupin valmistukseen.

Ruoanlaitossa käytetään usein tomaattipyreetä tai tomaattimurskaa. Tomaattia käytetään etenkin italialaisessa ja meksikolaisessa keittiössä.

Ravintosisältö

muokkaa

Tomaatin energiasisältö koostuu lähinnä fruktoosista (hedelmäsokeri) ja glukoosista (rypälesokeri)[8]. Kirsikkatomaatti sisältää niitä erityisen paljon, minkä vuoksi se maistuu makeammalta kuin tavallinen tomaatti[9].

Energiaravintoaineet/100 g Tomaatti[8] Kirsikkatomaatti[10]
Energia 20 kcal (84 kJ) 27 kcal
Sokerit 3,4 g 4,55 g
Tärkkelys 0,1 g 0,9 g
Proteiini 0,6 g 0 g
Rasva 0,3 g 0 g
Suojaravintoaineet/100 g[11] Tomaatti
Kalium 290 mg
Magnesium 11 mg
Kalsium 9 mg
Fosfori 30 mg
A-vitamiini 66,8 µg
C-vitamiini 14,1 mg
Karotenoideja[12] 4 106,2 µg

Tomaatti sisältää myös lykopeenia. Runsasrasvaiset tomaattiruoat ovat parhaita lykopeenin lähteitä, sillä rasva lisää suuresti lykopeenin imeytymistä. Yli 80 prosenttia tomaattikastikkeen sisältämästä lykopeenista imeytyy ruoansulatuskanavaan, jos kastike sisältää 20 prosenttia rasvaa. Rasvattomasta tomaattikastikkeesta taas imeytyy vain noin 28 prosenttia.[13]

Terveysvaikutukset

muokkaa
 
Kypsyviä tomaatteja.

Vuonna 2021 julkaistussa laajassa väestöseurantatutkimuksessa havaittiin, että vähiten (ryhmämediaani 1,6 g/vrk) ja eniten kypsentämätöntä tomaattia (Md. 50 g/vrk) nauttivilla väestöviidenneksillä oli suurin kuolleisuus. Pienin kuolleisuus oli puolestaan sillä väestöviidenneksellä, joka nautti vain 24 grammaa kypsentämätöntä tomaattia päivässä. Aineisto kerättiin Yhdysvalloissa ja osanottajien määrä oli noin 155 000.[14]

Vuonna 2017 julkaistussa tieteellisten tutkimusten yhteenvedossa havaittiin toisaalta, että niillä, jotka nauttivat päivittäin sata grammaa tomaattia, esiintyy kuusi prosenttia vähemmän aivoinfarkteja ja syöpiä verrattuna niihin, jotka eivät syö lainkaan tomaattia.[15] Etenkin kypsennettyä tomaattia sisältävien ruokien syönti vähentää riskiä sairastua syöpään sekä sydän ja verisuonisairauksiin, koska tomaatin lykopeeni-niminen karotenoidi imeytyy parhaiten runsasrasvaisesta ja kypsennetystä ruoasta[16][17]. Vuonna 2021 julkaistussa laajassa väestöseurantatutkimuksessa havaittiin, että sillä väestöviidenneksellä, jolla oli toiseksi suurin lykopeenin saanti (mediaani n. 7 mg/vrk), oli 12 prosenttia pienempi kuolleisuus kuin vähiten lykopeenia saavilla (Md. 2 mg/vrk). Tämän verran lykopeenia löytyy keskimäärin 274 grammasta tomaattia. Aineisto kerättiin Yhdysvalloissa ja osanottajien määrä oli noin 155 000. [18][19]

Lykopeenin on todettu ehkäisevän myös masennusta.[20]

Ympäristövaikutukset

muokkaa

Kilogramma Suomessa myytävää tomaattia on aiheuttanut keskimäärin 2,5 kilogramman kasvihuonekaasupäästöt[21].

Säilytys

muokkaa

Tomaattia tulisi säilyttää yli 13 celsiusasteen lämmössä. Tätä viileämmässä niiden rakenne vetistyy ja maku heikkenee. Kylmiössä 13 celsiusasteessa tomaatit säilyvät pari viikkoa. Tomaatit kannattaa säilyttää paperipussissa.

Tuholaiset

muokkaa

Tomaatin tuholaisia ovat vihannespunkki (Tetranychus urticae), jauhiaiset (Aleyrodidae), kirvat (Aphididae), eräät perhostoukat sekä monet lehtiä miinaavat kärpäslajit.[22] Perhoslajeista tomaattia syövät ainakin:[23]

Tomaatilla elävät kirvalajit ovat Aphis craccivora, Aphis fabae, Aphis gossypii, Aphis nasturtii, Aphis solanella (ei Suomessa), Aphis spiraecola (ei Suomessa), Aphis aurantii (ei Suomessa), Aphis citricidus (ei Suomessa), koisokirva (Aulacorthum solani), Brachycaudus helichrysi, Brachyunguis harmalae (ei Suomessa), ansarikirva (Macrosiphum euphorbiae), Myzus antirrhinii (ei Suomessa), sipulikirva (Myzus ascalonicus), orvokkikirva (Myzus ornatus), persikkakirva (Myzus persicae), kasvihuonekirva (Neomyzus circumflexus), Prociphilus erigeronensis (ei Suomessa), Rhopalosiphoninus latysiphon (ei Suomessa), Rhopalosiphoninus solani, Rhopalosiphoninus staphyleae, Rhopalosiphum padi, Rhopalosiphum rufiabdominale sekä Smynthurodes betae.[24]

Tomaatilla esiintyviä sairauksia

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Stevens, P. F.: Solanaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 22.2.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b Ritanen-Närhi, Paula: Tomaatin kasvatus vaatii lämpöä Kotiliesi.fi. 18.7.2012. Otavamedia Oy. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 19.11.2013.
  3. ↑ Tomaatit Nicehouse
  4. ↑ a b c d e Tom Murmann: Vuoden 2002 vihannes – tomaatti Puutarha-kalenteri. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 9.3.2014.
  5. ↑ Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997, ISBN 951-0-21295-4
  6. ↑ Preston M: Cravat-A-Licious, s. 182–183. ReadHowYouWant.com, 2011. ISBN 9781459623521 Teoksen verkkoversio Viitattu 9.3.2014.
  7. ↑ Tieto&trendit-asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit: Kristiina Aalto: 1960-luvulla ruokakorissa painoi maito, perunat ja liha | Tieto&trendit www2.tilastokeskus.fi. Viitattu 8.12.2021.
  8. ↑ a b https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/1009
  9. ↑ Kasvibiotekniikka | Tomaateista tehtiin makeita – Temppu ei pienentänyt satoa eikä tomaattien painoa Helsingin Sanomat. 9.1.2025. Viitattu 15.1.2025.
  10. ↑ WHOLE CHERRY TOMATOES. https://fdc.nal.usda.gov/food-details/1598583/nutrients
  11. ↑ https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/1009
  12. ↑ {{Verkkoviite | Osoite = http://vihannes.net/vihannekset/tomaatti/ | Nimeke = Vuoden 2002 vihannes – tomaatti | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = vihannes.net | Viitattu = 18.3.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180127054559/http://vihannes.net/vihannekset/tomaatti/%7C arkistoitu = 27.1.2018
  13. ↑ Lycopene in the Prevention of Cardiovascular Diseases. 2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8880080/
  14. ↑ Xin Xu, Shiqi Li, Yi Zhu: Dietary Intake of Tomato and Lycopene and Risk of All-Cause and Cause-Specific Mortality: Results From a Prospective Study. TAULUKKO 2. Frontiers in Nutrition, 5.7.2021, 8. vsk. doi:10.3389/fnut.2021.684859 ISSN 2296-861X Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  15. ↑ Dagfinn Aune, Edward Giovannucci, Paolo Boffetta, Lars T Fadnes, NaNa Keum, Teresa Norat, Darren C Greenwood, Elio Riboli, Lars J Vatten, Serena Tonstad: Fruit and vegetable intake and the risk of cardiovascular disease, total cancer and all-cause mortality—a systematic review and dose-response meta-analysis of prospective studies. International Journal of Epidemiology, 1.6.2017, 46. vsk, nro 3, s. 1029–1056. doi:10.1093/ije/dyw319 ISSN 0300-5771 Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ Tutkimus vahvistaa: Tomaatit kannattaa syödä kypsennettyinä mtvuutiset.fi. Viitattu 9.3.2025.
  17. ↑ Lycopene in the Prevention of Cardiovascular Diseases. 2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8880080/
  18. ↑ Xin Xu, Shiqi Li, Yi Zhu: Dietary Intake of Tomato and Lycopene and Risk of All-Cause and Cause-Specific Mortality: Results From a Prospective Study. TAULUKKO 2. Frontiers in Nutrition, 5.7.2021, 8. vsk. doi:10.3389/fnut.2021.684859 ISSN 2296-861X Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  19. ↑ Mercy Omoye Shafe, Nontobeko Myllet Gumede, Trevor Tapiwa Nyakudya, Eliton Chivandi: Lycopene: A Potent Antioxidant with Multiple Health Benefits. Journal of Nutrition and Metabolism, 2024, 2024. vsk, s. 6252426. PubMed:38883868 doi:10.1155/2024/6252426 ISSN 2090-0724 Artikkelin verkkoversio.
  20. ↑ Moyer, Melinda W.: "Mood-Boosting Superfoods". Parade, 8.7.2012, s. 10–11. (englanniksi)
  21. ↑ Heli Saavalainen: Ruoan ilmastovaikutus on tähän asti arvioitua suurempi. HS 20.10.2018. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005870699.html
  22. ↑ Farmit.net
  23. ↑ Markku Savela (englanniksi)
  24. ↑ Aphids on World's Plants: Lycopersicon (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tomaatti&oldid=23164056”