Kyntelit
Kyntelit (Satureja) on suku huulikukkaiskasvien heimossa. Siihen kuuluu noin 43 lajia, joita esiintyy Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa Lähi-idästä Keski-Aasiaan.[1]
| Kyntelit | |
|---|---|
 Talvikynteli (Satureja montana) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: |
Kyntelit Satureja L. |
| Katso myös | |
Suvusta on käytetty myös suomenkielistä nimeä käenmintut, mutta nykyään suomeksi käenmintuksi kutsutaan ensisijaisesti Acinos-suvun lajeja.[2][3] Kyntelit ovat läheistä sukua myös mäkimintuille (Clinopodium) ja sirokeille (Micromeria), joihin aiempia lajeja on siirretty.
Kynteleihin kuuluvista lajeista tärkeimpiä viljelyskasveja ovat yrtteinä käytettävät samanmakuiset yksivuotinen kesäkynteli (Satureja hortensis) ja monivuotinen talvikynteli (Satureja montana). Talvikyntelikään ei selviä Suomessa avomaalla talven yli. Rooman valtakunnassa kynteliä käytettiin etenkin liha- ja papuruokien maustamiseen. Sen maku muistuttaa pippuria. Sitä käytetään myös makkara- ja kaaliruoissa.[4] Tuoreilla lehdillä maustetaan salaatteja, sekä kala- ja munaruokia. Suomessa kynteli ei ole talvenkestävä. Se istutetaan usein syksyllä ruukkuun, jotta sitä voitaisiin käyttää myös talvella. Sitä lisätään jakamalla talvehtineet taimet pistokkaiksi keväällä. Kasvupaikallaan se suosii aurinkoa ja hiekkapitoista maata, jonka tulee olla hyvin ojitettu. Lehtien maku on parhaimmillaan juuri ennen kukintaa.
LajejaMuokkaa
Plants of the World Online-tietokannan mukaan kyntelien sukuun kuuluvat muun muassa:[1]
- kesäkynteli (Satureja hortensis)
- talvikynteli (Satureja montana)
- kreikankynteli (Satureja thymbra)
LähteetMuokkaa
- Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b Govaerts, R. et al.: Satureja L. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P.: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, 2019. ISBN 978-951-51-5363-0.
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio, s. 365. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut palat, Reader's Digest Ab, 1981.
