Isomorsiusyökkönen
Isomorsiusyökkönen (Noctua pronuba) on kookas ja eteläisessä Suomessa yleinen yöperhoslaji.
| Isomorsiusyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Maayökköset Noctuinae |
| Suku: | Morsiusyökköset Noctua |
| Laji: | pronuba |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Noctua pronuba |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Isomorsiusyökkönen on huomiota herättävän isokokoinen ja helposti tunnistettava perhoslaji, jonka siipiväli vaihtelee 50–60 mm. Etusiivet vaihtelevat väritykseltään vaaleanruskeasta tummanruskeaan. Rengastäplä on muuta siipeä vaaleamman ruskea, mutta saattaa myös erottua huonosti, etenkin vaaleilla yksilöillä. Sen sijaan munuaistäplä on hyvin tumma ja sitä ympäröi vaaleampi reunus. Takasiivet ovat räikeän kirkkaankeltaiset ja niissä on terävärajainen tumma reuna. Siiven keskiosassa ei ole tummaa väriä ja takasiipien keltainen väri erottuu lentävällä perhosella hyvin. Lepäävä perhonen pitää siipiään vaakatasossa takaruumiin päällä, jolloin toinen etusiivistä peittää toista.[1][2][3][4]
Toukka on ruskea ja sen selkäpuolella on lyhyitä, vinoja, mustia viiruja. Kyljissä kulkee pitkittäissuuntainen kellertävä raita.
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Laajalle levinnyt perhoslaji, jota tavataan Euroopan lisäksi Pohjois-Afrikassa, Aasiassa Intiaan asti sekä Pohjois-Amerikassa. Euroopassa levinneisyys kattaa myös Islannin.[4] Suomessa isomorsiusyökkönen esiintyy ainakin Etelä-Lapin korkeudelle. Perhoset lentävät pääasiassa heinä-elokuussa, joskin ensimmäisiä yksilöitä tavataan jo kesäkuussa ja viimeisiä syys-lokakuun vaihteessa.[5]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Isomorsiusyökkönen on yöaktiivinen perhoslaji, joka lepää päivisin puunrungoilla ja rakennusten seinillä suojavärinsä naamioimana. Se viihtyy erityisesti puistoissa, puutarhoissa ja metsien laitamilla, mutta käytännössä perhosia voi tavata jokseenkin kaikenlaisissa ympäristöissä. Pimeällä morsiusyökköset lentävät helposti kirkkaiden valojen luokse ja erityisen hyvin syötille. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana ja täyskasvuiset toukat koteloituvat maaperään. Toukat voivat esiintyä joskus hyötykasvien tuholaisina.[4]
Aikuisilla perhosilla näyttää ilmenevän niin kutsuttu aestivaatio eli kesälepo, jonka aiheuttavat valoisat kesäyöt. Perhoset kuorituvat koteloistaan jo aikaisemmin, mutta vaipuvat aluksi horrokseen ja vasta iltojen pimeneminen saa aikuisten perhosten lisääntymiselimistön kypsymään ja ajaa perhoset liikkeelle.[4]
Isomorsiusyökkösen saalistajia ovat esimerkiksi: korvayökkö (Plecotus auritus), euroopanisoherkko (Rhinolophus ferrumequinum) ja euroopanpikkuherkko (Rhinolophus hipposideros).
Ravintokasvi muokkaa
Toukka elää monilla ruohovartisilla kasveilla kuten piharatamolla, voikukilla, kaaleilla, pinaatilla ja tomaatilla[6].
Lähteet muokkaa
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ UK Moths (englanniksi)
- ↑ Harri Puranen
- ↑ a b c d Mikkola K. & Jalas I.: Suomen perhoset. Yökköset 1.. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, 1977. ISBN 951-1-04296-3. s. 62–63
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- ↑ Markku Savela
Aiheesta muualla muokkaa
- Laji.fi: Isomorsiusyökkönen (Noctua pronuba)
- Suomen Perhoset: Isomorsiusyökkönen
- Ötökkätieto: Isomorsiusyökkönen (Noctua pronuba)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Vlindernet (hollanniksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Noctua pronuba (common yellow underwing moth) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Noctua pronuba, the Large yellow underwing (englanniksi)