Ruokasipuli

Sipuli
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka:	Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko:	Asparagales
Heimo:	Narsissikasvit Amaryllidaceae
Alaheimo:	Allioideae
Suku:	Laukat Allium
Laji:	cepa
Kaksiosainen nimi
	Allium cepa ; L.
Katso myös
	Ruokasipuli Wikispeciesissä; Ruokasipuli Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Sipuli eli ruokasipuli (Allium cepa) on laukkojen eli sipulien (Allium) sukuun kuuluva monivuotinen kasvilaji. Se on sukunsa tunnetuimpia ja yleisimmin käytettyjä syötäviä, viljeltyjä kasveja.

Sipuliksi kutsutaan yleisesti myös turvonnutta lehtityveä, johon kasvi (esimerkiksi tulppaanit) varastoi ravintoa seuraavalle vuodelle.

Historia

Sipulia on viljelty ainakin vuodesta 3500 eaa. Aasiassa. Muun muassa pyramidien rakentajat söivät ja viljelivät sipulia.^[1] Sipulia on helppo viljellä, kuljettaa ja varastoida. Sipulin syömisestä on merkkejä palestiinalaisissa pronssikauden jäänteissä jo 5000 eaa., mutta nämä ovat voineet olla villejä sipuleita.

Ulkonäkö

Ruokasipuli kasvaa 50–100 senttimetriä korkeaksi. Lehdet ovat puoliliereitä ja sinivihreitä. Tyven sipulista kohoava varsi on ontto, kukintona on tiheä sarja sen päässä. Kukan kehä on valkea tai violetti. Siementen lisäksi se tuottaa usein itusilmuja. ^[2]

Sipulin lajikeryhmät

Allium cepa Aggregatum-ryhmä – ryvässipuli
Allium cepa Ascalonium-ryhmä – salottisipuli
Allium cepa Cepa-ryhmä – kepasipuli eli ruokasipuli
Allium cepa Hillosipuli-ryhmä – hillosipuli
Allium cepa Hopeasipuli-ryhmä – hopeasipuli
Allium cepa Jättisipuli-ryhmä – jättisipuli
Allium cepa Punasipuli-ryhmä – punasipuli
Allium cepa Vihersipuli-ryhmä – vihersipuli^[3]

Ilmasipuli on myös luokiteltu sipulin lajikeryhmäksi (Allium cepa Proliferum-ryhmä) tai muunnokseksi (A. cepa var. viviparum), mutta sitä pidetään ensisijaisesti ruokasipulin ja pillisipulin risteymänä (Allium × proliferum).^[4]

Kasvatus

Esimerkiksi Keski-Euroopassa on yleistä kasvattaa sipuleita suoraan peltoon kylvetyistä siemenistä.^[5]

Lyhyemmän kasvukauden Suomessa suorakasvatus siemenistä onnistuu ehkä Etelä-Suomessa, IA- ja IB-kasvuvyöhykkeillä.^[5] Tuleentuminen varastointi varten riippuu kesän säistä.^[5] Kesäkäyttöön sipulit voidaan korjata keskenkasvuisinakin.^[5] Varmin sato Suomesssa saadaan pikkuistukkaista eli pistosipuleista, jotka ovat edellisenä kesänä siemenestä kasvatettuja pienikokoisia sipuleita.^[5] Toukokuussa kasvuun laitettuna, niillä on paljon etumatkaa siemenkylvöön verrattuna ja tuleentuminen on todennäköisempää.^[5]

Triviaa

Sipulissa on raakana voimakas haju ja terävä maku, joka katoaa, jos sitä kypsennetään pitkään. Samalla sipuli makeutuu.

Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset valitsivat vuoden 2015 vihannekseksi sipulin.^[6]

Lähteet

↑ 5 (kulttuurihistoriallista) syytä miksi kaikkien kannattaisi syödä sipulia yle.fi. Viitattu 1.12.2017.
↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 700. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9
↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Paula Ritanen-Närhi: Sipulin kasvatus onnistuu helposti kotipuutarhassa – näin kasvatat oman sadon Kotiliesi.fi. 3.3.2020. Viitattu 30.3.2025.
↑ Vuoden Vihannes 2015 – Sipuli Satokausikalenteri. Arkistoitu 20.12.2015. Viitattu 2.11.2015.

Aiheesta muualla

Suomen Lajitietokeskus: Sipuli (ruokasipuli) – Allium cepa
Coloria.net: Värjäys, Keltasipuli (Allium cepa)
ITIS: Allium cepa (englanniksi)
United States Department of Agriculture (USDA): Allium cepa (englanniksi)
Flora of China: Allium cepa (englanniksi)
Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Allium cepa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit

Juurekset	lanttu mustajuuri nauris palsternakka porkkana piparjuuri punajuuri retiisi selleri
Kaalit	keräkaali kiinankaali kukkakaali kyssäkaali lehtikaali punakaali parsakaali ruusukaali kurttu- eli savoijinkaali
Kurkkukasvit	kurkku kesäkurpitsa kurpitsa spagettikurpitsa
Mausteet	basilika humala kirveli krassi kumina kurkkuyrtti kynteli lipstikka meirami minttu persilja rakuuna rosmariini salvia sitruunamelissa tilli timjami
Mukulakasvit	maa-artisokka peruna
Palkokasvit	herne härkäpapu tarhapapu
Sipulit	hillosipuli ilmasipuli jättisipuli purjo sipuli ruohosipuli ryvässipuli valkosipuli vihersipuli
Muut kasvikset	endiivi fenkoli latva-artisokka lehtisalaatti lehtiselleri mangoldi maissi paprika parsa pinaatti raparperi tomaatti

[1] 5 (kulttuurihistoriallista) syytä miksi kaikkien kannattaisi syödä sipulia yle.fi. Viitattu 1.12.2017.

[2] Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 700. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1

[3] Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9

[4] Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7

[:0-5] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Paula Ritanen-Närhi: Sipulin kasvatus onnistuu helposti kotipuutarhassa – näin kasvatat oman sadon Kotiliesi.fi. 3.3.2020. Viitattu 30.3.2025.

[6] Vuoden Vihannes 2015 – Sipuli Satokausikalenteri. Arkistoitu 20.12.2015. Viitattu 2.11.2015.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]