Pyramidi

suuri pyramidinmuotoinen rakennelma
Tämä artikkeli käsittelee rakennelmaa. Sanan muita merkityksiä, katso täsmennyssivu.

Pyramidi (< kreik. pyramis) on maasta tai kivestä tehty ylöspäin kapeneva, geometrisen pyramidin muotoinen suuri rakennelma. Muinaiset kansat rakensivat pyramideja haudoiksi ja temppeleiksi. Egyptin pyramidit, joista suurin on Kheopsin pyramidi, ovat hautoja. Kaksoisvirtainmaan pyramidit eli zikkuratit ovat porraspyramideja, joissa on monia kerroksia. Tunnetuin lienee Urin zikkurat. Monet esikolumbiaaniset kulttuurit Etelä- ja Keski-Amerikassa rakensivat pyramideja, vaikkeivät hautamonumenteiksi.

Egyptin pyramidit

 
Gizan pyramidit Egyptissä
Pääartikkeli: Egyptin pyramidit

Egyptissä on yli 130 pyramidia.[1] Ne toimivat faaraoiden hautoina.

Egyptin pyramidien ajatus lienee ollut tasoitettu porraspyramidi. Ensimmäiset Egyptin haudat olivat matalia kumpuja. Myöhemmin haudoista tehtiin suorakaiteen muotoisia. Kun useita suorakaiteen muotoisia mastaba-hautoja pinottiin päällekkäin, saatiin pyramidi.

Egyptin pyramidien rakennustavasta on monia teorioita, mutta siitä ei ole varmaa tietoa, miten ne on rakennettu. Nykykäsityksen mukaan pyramidit rakennettiin palkkatyövoimalla, ei orjatyöllä[2].

Muut vanhan maailman pyramidit

Sumerilaiset rakensivat Etelä-Mesopotamiassa temppelinsä matalille tasanteille. Kun uusia temppeleitä rakennettiin vanhojen päälle, tasanteet kasvoivat korkeutta. Näin syntyivät zikkuratit. Kun tasanteet kasvoivat suuriksi, ne pengerrettiin ja syntyi porraspyramidi. Assyrialaiset rakensivat Pohjois-Mesopotamiaan jumaltensa kunniaksi suuria zikkurateja kuten sumerilaisetkin. Myös babylonialaiset omaksuivat sumerilaisilta zikkuratit.[3]

Nubialaiset omaksuivat egyptiläisiltä hautaustavat ja pystyttivät jyrkkäsivuisia pyramideja.[4] Pyramidinmuotoisia suuria rakennuksia on myös esimerkiksi Jaavalla ja Burmassa.[5]

2020-luvulla on löydetty Gunung Padangista Länsi-Jaavalta Indonesiasta haudattu esihistoriallinen pyramidi. Alueen vanhin rakennelma on ollut laavasta koostunut kukkula, joka on veistetty muotoonsa ja sitten arkkitehtonisesti verhoiltu viimeisen jääkauden aikana vuosien 25 000 – 14 000 eaa välillä.[6]

Amerikan pyramidit

 
Teotihuacánin Kuun pyramidi Meksikon laaksossa

Amerikassa ensimmäiset pyramidit rakennettiin Keski-Amerikassa ja Etelä-Amerikan luoteisosassa. Sen jälkeen pyramidien rakennustaito levisi myös Pohjois-Amerikkaan.[7]

Mayat ja muut keskiamerikkalaiset kansat rakensivat porraspyramideja. Pyramidien huipulla oli temppeli, jonne johti veistoksin ja kaiverruksin koristellut portaat. Mayat maalasivat pyramidinsa joskus punaiseksi, sillä punainen oli heille uskonnollisesti tärkeä väri. Kuninkaat haudattiin joskus pyramidin sisälle.[8]

Asteekkien pääkaupungissa Tenochtitlánissa oli suuri pyramiditemppeli, jossa asteekit järjestivät tärkeimmät uskonnolliset seremoniansa kuten ihmisuhrit.[9]

Etelä-Amerikassa mochicat, chavinit, nazcat, chimut ja inkat rakensivat tasahuippuisia porraspyramideja ja kumpuja.[10]

Nykyajan pyramideja

 
Luxor Hotel Las Vegasissa

Nykyajan tunnetuimpia pyramideja ovat esimerkiksi Louvren pyramidi ja tuntemattoman sotilaan muistomerkki Kairossa.[11]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. Slackman, Michael: In the Shadow of a Long Past, Patiently Awaiting the Future 16.11.2008. The New York Times. Viitattu 8.3.2013.
  2. SLAVES DIDN'T BUILD PYRAMIDS: EGYPT Discovery. Arkistoitu 15.11.2012. Viitattu 13.12.2012.
  3. Millard 1996, s. 56–57.
  4. Millard 1996, s. 56.
  5. Millard 1996, s. 57.
  6. Danny Hilman Natawidjaja, Andang Bachtiar, Bagus Endar B. Nurhandoko, Ali Akbar, Pon Purajatnika, Mudrik R. Daryono, Dadan D. Wardhana, Andri S. Subandriyo, Andi Krisyunianto, Tagyuddin, Budianto Ontowiryo, Yusuf Maulana: Geo‐archaeological prospecting of Gunung Padang buried prehistoric pyramid in West Java, Indonesia. Archaeological Prospection, 20.10.2023. doi:10.1002/arp.1912. ISSN 1075-2196. Artikkelin verkkoversio. en
  7. Millard 1996, s. 42.
  8. Millard 1996, s. 44.
  9. Millard 1996, s. 50–51.
  10. Millard 1996, s. 52.
  11. Millard 1996, s. 58.

Aiheesta muualla