Meksikon laakso

Meksikon laakso tai Meksikon allas (esp. Valle de México, asteekkien kielellä nahuatliksi anahuac) on eteläisen Meksikon ylängöllä sijaitseva laakso, jossa maan pääkaupunki México sijaitsee. Laakson pituus etelästä pohjoiseen on noin 80 kilometriä ja leveys itä–länsisuunnassa 60 kilometriä. Laakso sijaitsee tropiikissa, mutta koska se on 2 240 metrin korkeudessa, vuotuinen keskilämpötila on 16–18 astetta, ja vaihtelut ovat melko vähäisiä. Talvella kylmimpinä kuukausina on yöpakkasta ja kuuraa maassa. Sadekausi kestää usein maaliskuun lopulta lokakuun lopulle, ja silloin sataa keskimäärin 80 prosenttia vuotuisesta 850 millimetrin sademäärästä. Tämän vuoksi seutu on melko kosteaa.

José María Velasco Gómezon maalaus Meksikon laaksosta 1800-luvulla.

Meksikon laakso on tunnettu mesoamerikkalaisena kulttuurikeskuksena. Siellä ollut viljava maa mahdollisti monien suurten intiaanien luomien esikolumbiaanisten sivilisaatioiden nousun. Ensin tuli Teotihuacán, sitten tolteekit ja lopulta asteekit. Ennen espanjalaisten tuloa seudulla oli monia toisiinsa liittyviä järviä, Texcocojärvi, Chalcojärvi, Xochimilcojärvi, Zumpangojärvi ja Xaltocanjärvi.

Meksikon laakson historiaa

Esikolumbiaaninen kausi

Meksikon laaksoon saapui varhain, viimeistään jääkauden lopuilla ehkä noin 13 000 vuotta sitten varhaisia suurriistan metsästäjiä. Suurriista pyydettiin loppuun noin 7000 eaa. mennessä, ja viljely alkoi saada jalansijaa noin 5000 eaa. alkaen. Noin 1250 eaa. olmeekit levittivät Meksikonlahden etelärannoilta vaikutteitaan tänne, minne syntyi niin sanottu Tlatilcon kulttuuri. Noin 100 eaa. alkoi Meksikon laaksossa kasvaa jättisuuri Teotihuacánin kaupunki, joka kasvoi 85 000, ehkä jopa 250 000 asukkaan suuruiseksi. Meksikon laakson väkiluku kasvoi vuosina 200 jaa. – 1200 jaa. muutamasta kymmenestä tuhannesta jopa kahteen miljoonaan. Toisten tietojen mukaan Meksikon laaksossa olisi 1500 eaa. ollut 5 000 asukasta, ja vuonna 1519 1–1,2 miljoonaa. Espanjalaisten tulo olisi romahduttanut väkiluvun pian 200 000:een. Noin 600 eaa. alueella oli 25 000 asukasta, 150 eaa. 125 000 asukasta, mutta 200 jaa. 60 000 asukasta. Noin 750 jaa. asukkaita oli 250 000 ja 1100 160 000 asukasta. Väkilukujen vähenemiset 100 eaa. – 150 jaa. ja 750–1150 jaa. selittyvät ehkä maataloutta tuhonneilla ilmastonmuutoksilla, maanjäristyksillä ja sodilla.

Kasvu pohjautui muun muassa äärimmilleen tehostettuun kasteluviljelyyn ja vieraiden alueiden verottamiseen.

Teotihuacánin noin 700 jaa. jälkeen tapahtuneen romahduksen jälkeen alueella vallitsi poliittinen hajaannus. Tolteekit perustivat valtakuntansa, joka luhistui ehkä chichimeekkien hyökkäyksiin tai kuivuuteen. Noin 1300-luvulla jaa. tepaneekit pitivät alueella valtaansa, kunnes asteekit kukistivat heidät 1400-luvun alkupuolella ja loivat suurvallan.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Meksikon laakso Wikimedia Commonsissa