Keräkaali (Brassica oleracea var. capitata) on kaalin (Brassica oleracea) muunnos.[1] Keräkaalista on jalostettu viljelyyn runsaasti erilaisia lajikkeita, jotka muodostavat Capitata-lajikeryhmän. Tähän kuuluu tavallisen keräkaalin eli valkokaalin lisäksi punakaali- ja suippokaalilajikkeet.[2]

Keräkaali
Valkokaali
Valkokaali
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Kaalit Brassica
Laji: oleracea
Muunnos: capitata
Kolmiosainen nimi

Brassica oleracea var. capitata
L.

Katso myös

  Keräkaali Commonsissa

Keräkaalilla on kookkaat lehdet, ja osa, joka syödään, on yhteen kiertyneiden nuorten lehtien muodostama kasvin keskiosa eli päätesilmu.

Keräkaali sisältää runsaasti C-vitamiinia ja kalsiumia[3] ja fyllokinonia eli K1-vitamiinia[4]. Suomalaiset syövät vuodessa keskimäärin noin kolme kiloa valkokaalia henkeä kohti.[5]

Valko- ja punakaalia.
Keräkaalipelto.

Lähteet muokkaa

  1. Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden luettelosta finlex.fi
  2. Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
  3. Voi hyvin
  4. SL Booth et al: Vitamin K1 (phylloquinone) content of foods: a provisional table. Journal of Food Composition and Analysis, 1993, 6. vsk, nro 2, s. 109–120. doi:10.1006/jfca.1993.1014. ISSN 0889-1575. Artikkelin verkkoversio.
  5. Finfood (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.