Timjami

putkilokasvilaji

Timjami eli tarha-ajuruoho (Thymus vulgaris) on huulikukkaiskasveihin (Lamiaceae) kuuluva, keskiajalta lähtien yrttinä ja lääkkeenä tunnettu ja käytetty puolipensas. Timjami kasvaa villinä Välimeren ympäristössä. Suomessa se on avomaanviljelyssä yleensä yksivuotinen. Kasvin latinankielinen suvun nimi thymus viittaa rohkeuteen ja voimaan. Myös tuoksuvaa uhria tarkoittava kreikan sana thymon liitetään joskus kasviin.

Timjami
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku: Ajuruohot Thymus
Laji: vulgaris
Kaksiosainen nimi

Thymus vulgaris
L.

Katso myös

  Timjami Wikispeciesissä
  Timjami Commonsissa

Ruoanlaittoon timjami sopii erinomaisesti, sillä sen maku ei juurikaan häviä kuumennettaessa. Timjami sopii erityisesti viinipohjaisiin patoihin ja kastikkeisiin. Sitä voi käyttää myös yrttiteessä ja esimerkiksi juuston marinoinnissa. Timjamin pienet kukat sopivat salaatteihin ja ruuan koristeluun.

Timjami sisältää runsaasti haihtuvia öljyjä ja aromeja, joista pääainesosana on tymoli (50–60 %). Desinfioivana ja limaa irrottavana rohdoskasvina timjamia käytetään kurkunpään ja hengitystieoireiden hoidossa mutta myös ruoansulatusvaivojen sekä haavojen ja tulehdusten hoidossa. Lisäksi sitä käytetään aromiaineena yrttilikööreissä ja hajusteena monissa kosmetiikkatuotteissa.

Kangasajuruoho

Timjamin lähisukulainen kangasajuruoho (Thymus serpyllum) kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Suomen kuivilla, hiekkaisilla kangasmailla paikoitellen yleisesti.

Historiaa muokkaa

Keskiajalta on säilynyt kuvaus teestä, jossa yhtenä ainesosana käytetään timjamia. Tarkkaa reseptiä ei ole kirjattu ylös, mutta teen vaikutuksista sanotaan, että ne jotka teetä juovat, kykenevät näkemään ympärillään olevat keijut ja nymfit. Yhtenä ainesosana oli siis timjami, ja muut olivat yrttejä.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Khela, S.: Thymus vulgaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.9.2016. (englanniksi)
  2. Milham, M.: Platina´s on right pleasure and good health. luku III kpl 36. The university of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa