Kyssäkaali (Brassica oleracea var. gongylodes) eli kaalirapi on kaalin (Brassica oleracea) muunnos, joka on yleinen viljelykasvi Etelä- ja Keski-Euroopassa.

Kyssäkaali
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Kaalit Brassica
Laji: oleracea
Muunnos: gongylodes
Kolmiosainen nimi

Brassica oleracea var. gongylodes
L.

Kyssäkaalin viljely

muokkaa

Kyssäkaali on viljelykasvina varsin uusi, sillä sen viljely on aloitettu Euroopassa vasta 1500- ja 1600-luvun vaihteessa. Suomessa viljely on aloitettu paljon eteläisempää Eurooppaa myöhemmin, ja se on nykypäivänäkin vähäistä, vaikka kyssäkaali sopisikin käyttömahdollisuuksiensa ja kasvuvaatimuksiensa puolesta viljeltäväksi myös Suomessa. Suurin osa Suomen markkinoilla myytävistä kyssäkaaleista on peräisin Saksasta, missä kasvin viljely on yleistä. Kyssäkaali on nopeakasvuinen, ja siitä voidaan saada vuoden aikana jopa kolme satoa.

Ulkonäkö ja lajikkeet

muokkaa
 
Kyssäkaali

Kyssäkaali muistuttaa ulkomuodoltaan lanttua ja naurista. Kyssäkaalin syötävä osa on sen mukula, ”kyssä”, tosin vartta käytetään yleisesti rehuna. Kyssäkaalin ulkomuoto vaihtelee lajikkeittain, joita on maailmassa muutamia kymmeniä. Yleisiä lajikkeita ovat muun muassa Lanro, Blavo, Kolibri ja Bocol.

Ravintosisältö

muokkaa

100 grammaa kyssäkaalia sisältää 90 grammaa vettä, 4,2 grammaa hiilihydraatteja sekä vitamiineista erityisesti C-vitamiinia, jota voi olla kyssäkaalissa jopa 60 mg. Tämä vastaa 80 prosenttia aikuisen päivittäisestä saantisuosituksesta. Edellisten lisäksi 100 grammassa kyssäkaalia on useita hivenaineita, kuten 320 mg kaliumia (10 % päivän saantisuosituksesta). Kyssäkaalin proteiinipitoisuus on varsin pieni – 100 grammassa kyssäkaalia on proteiinia vain 0,5 grammaa.

Lähteet

muokkaa