Ristikukkaiskasvit
Ristikukkaiskasvit (Brassicaceae) on ristikukkaismaisten kasvilahkon suurin heimo. Siihen kuuluu noin 340 sukua ja näihin yli 3 350 lajia,[2] joita tavataan kaikkialla maailmassa, varsinkin lauhkeilla alueilla, kuten Välimeren seudulla.[3] Heimon nimellä on useita synonyymejä: Cruciferae, Drabaceae, Erysimaceae, Raphanaceae, Sisymbriaceae, Stanleyaceae ja Thlaspiaceae.
| Ristikukkaiskasvit | |
|---|---|
 Rapsin kukkia, joiden muoto on antanut heimolle suomenkielisen nimen. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset (eudicots) |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
| Kladi: | Rosidit (rosids) |
| Kladi: | Malvidit (rosid II, malvids) |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: |
Ristikukkaiskasvit Brassicaceae Juss. |
| luokitusjärjestelmä: | APG III[1] |
| Katso myös | |
|
|
|
Ristikukkaisiin kuuluu sekä yksi- että monivuotisia kasveja[3]. Osa lajeista on yleisiä peltojen, pientareiden ja joutomaiden rikkaruohoja, mutta osa taas tunnettuja hyötykasveja. Joitakin lajeja käytetään myös koristekasveina. Tutuista viljelykasveista muun muassa kaalit, sinapit, lanttu ja rypsi kuuluvat tähän heimoon.
Ristikukkaiskasvien erottaminen toisistaan on vaikeaa,[4] varsinkin sellaisena vuodenaikana, jolloin niissä ei ole kukkia eikä siemeniä. Heimolle tyypillinen hedelmän tyyppi on litu, jonka muoto on yksi parhaista lajituntomerkeistä.
Sisällysluettelo
Ristikukkaiskasvien sukujaMuokkaa
- Aethionema – kalliolitukit
- Alliaria – litulaukat
- Alyssoides – helmikilpiruohot
- Alyssum – kilpiruohot
- Anastatica – jerikonruusut, ainoa laji jerikonruusu (A. hierochuntica)
- Anelsonia
- Aphragmus
- Arabidopsis – lituruohot
- Arabis – pitkäpalot
- Armoracia – piparjuuret
- Athysanus
- Aubrieta – ristikit
- Aurinia – kivikkokilpiruoho (A. saxatilis) sukulaisineen
- Barbarea – kanankaalit
- Berteroa – harmiot
- Biscutella – kakkulaiset
- Brassica – kaalit
- Braya – lidukit
- Bunias – ukonpalot
- Cakile – merisinapit
- Calepina
- Camelina – tankiot
- Capsella – lutukat
- Cardamine – litukat
- Cardaminopsis – hietapitkäpalot
- Cardaria – kynsimökrassit
- Carrichtera – sorsannokat
- Caulanthus
- Caulostramina
- Chlorocrambe
- Chorispora – irsokit
- Christolea
- Clypeola – kiekkolidut
- Cochlearia – kuirimot
- Coelophragmus
- Coincya – nokkasinapit
- Conringia – savuruohot
- Coronopus – variksenkrassit
- Crambe – merikaalit
- Cusickiella
- Dentaria – hammasjuuret
- Descurainia – litutillit
- Dimorphocarpa
- Diplotaxis – hietasinapit
- Dithyrea
- Draba – kynsimöt
- Dryopetalon
- Enarthrocarpus – tormokit
- Erophila – kevätkynsimöt
- Eruca – sinappikaalit
- Erucastrum – kaalisinapit
- Erysimum – ukonnauriit
- Euclidium – linnunnokat
- Eutrema – lituyrtit
- Fibigia – kilpikrassit
- Glaucocarpum
- Guillenia
- Halimolobos
- Heliophila – päivänloistot
- Hesperis – illakot
- Heterodraba
- Hirschfeldia – hilmiöt
- Hirsheldia
- Hornungia – kesäkrassit
- Hutchinsia
- Hymenolobus – soikkiot
- Iberis – saipot
- Idahoa
- Iodanthus
- Ionopsidium – krassikit
- Isatis – morsingot
- Leavenworthia
- Lepidium – krassit
- Lesquerella – rakkolidut
- Levenworthia
- Lobularia – pielukset
- Lunaria – kuuruohot
- Lyrocarpa
- Malcolmia – malkolmiat eli meri-illakot
- Mancoa
- Matthiola – leukoijat
- Microthlaspi
- Moricandia – sinilidut
- Myagrum – onterviot
- Nasturtium – vesikrassit
- Neobeckia
- Nerisyrenia
- Neslia – ohraruohot
- Notoceras – sarvilidut
- Parolinia – pauliot
- Parrya
- Peltaria – kilvekkäät
- Pennellia
- Phoenicaulis
- Physaria
- Polyctenium
- Pringlea – kergueleninkaalit, ainoa laji kergueleninkaali (P. antiscorbutica)
- Pritzelago – pääskynkukat
- Raphanus – retikat
- Rapistrum – saksanretikat
- Rhynchosinapis
- Ricotia – ristikät
- Rorippa – nenätit
- Schizopetalon – chilenlidut
- Schoenocrambe
- Selenia
- Sibara
- Sibaropsis
- Sinapidendron – pensassinapit
- Sinapis – sinapit
- Sisymbrium – pernaruohot
- Smelowskia
- Stanfordia
- Stanleya
- Streptanthella
- Streptanthus
- Stroganowia
- Subularia – äimäruohot
- Succowia – piikkilidut
- Synthlipsis
- Teesdalia – vanakrassit
- Thellungiella
- Thelypodiopsis
- Thelypodium
- Thlaspi – taskuruohot
- Thysanocarpus
- Tropidocarpum
- Warea
- Wasabia – maustekrassit
Ristikukkaiskasvien lajejaMuokkaa
Peltokanankaali, rantakanankaali, rantanenätti, rikkanenätti, peltoretikka, peltoukonnauris, ukonpalko, värimorsinko, kevätkynsimö, vallikynsimö, kevättaskuruoho, peltotaskuruoho, lutukka, lituruoho, metsälitukka, rantalitukka, litulaukka, ruotsinpitkäpalko, piparjuuri, harmio.
LähteetMuokkaa
- ↑ Stevens, P. F.: Main Tree Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Rorippa behcetii (Brassicaceae), a new species from Turkey Ann. Bot. Fennici 45: 485–487
- ↑ a b The Seeds Site
- ↑ Keltasinappi Luontoportti