Ristikukkaiskasvit
Ristikukkaiskasvit (Brassicaceae) on Brassicales-kasvilahkon suurin heimo. Siihen kuuluu noin 340 sukua ja näihin yli 3 350 lajia[2], joita tavataan kaikkialla maailmassa, varsinkin lauhkeilla alueilla, kuten Välimeren seudulla.[3] Heimon nimellä on useita synonyymejä: Cruciferae, Drabaceae, Erysimaceae, Raphanaceae, Sisymbriaceae, Stanleyaceae ja Thlaspiaceae.
| Ristikukkaiskasvit | |
|---|---|
 Rapsin kukkia, joiden muoto on antanut heimolle suomenkielisen nimen. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset (eudicots) |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
| Kladi: | Rosidit (rosids) |
| Kladi: | Malvidit (rosid II, malvids) |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: |
Ristikukkaiskasvit Brassicaceae Juss. |
| luokitusjärjestelmä: | APG III[1] |
| Katso myös | |
|
|
|
Ristikukkaisiin kuuluu sekä yksi- että monivuotisia kasveja[3]. Osa lajeista on yleisiä peltojen, pientareiden ja joutomaiden rikkaruohoja, mutta osa taas tunnettuja hyötykasveja. Joitakin lajeja käytetään myös koristekasveina. Tutuista viljelykasveista muun muassa kaalit, sinapit, rypsi, nauris, lanttu ja retiisi kuuluvat tähän heimoon.
Ristikukkaiskasvien erottaminen toisistaan on vaikeaa,[4] varsinkin sellaisena vuodenaikana, jolloin niissä ei ole kukkia eikä siemeniä. Heimolle tyypillinen hedelmän tyyppi on litu, jonka muoto on yksi parhaista lajituntomerkeistä.
Ristikukkaiskasvien sukujaMuokkaa
Heimoon kuuluu 343 hyväksyttyä sukua.[5]
Luettelo on toistaiseksi epätäydellinen katsaus ristikukkaiskasvien suvuista. (Sukujen rajaus ja siitä johtuen myös sukujen lukumäärä vaihtelevat eri lähteissä.)
- Aethionema – kalliolitukit
- Alliaria – litulaukat
- Alyssoides – helmikilpiruohot
- Alyssum – kilpiruohot eli kivikilpiruohot
- Anastatica – jerikonruusut, ainoa laji jerikonruusu (A. hierochuntica)
- Anelsonia
- Aphragmus
- Arabidopsis – lituruohot
- Arabis – pitkäpalot
- Armoracia – piparjuuret
- Athysanus
- Aubrieta – ristikit
- Aurinia – kultakilpiruohot
- Barbarea – kanankaalit
- Berteroa – harmiot
- Biscutella – kakkulaiset
- Boechera – kaartolidut
- Brassica – kaalit eli hyötykaalit
- Braya – lidukit
- Bunias – ukonpalot
- Cakile – merisinapit
- Calepina
- Camelina – tankiot
- Capsella – lutukat
- Cardamine – litukat
- Carrichtera – sorsannokat, ainoa laji sorsannokka (C. annua)
- Caulanthus
- Chlorocrambe
- Chorispora – irsokit
- Christolea
- Clypeola – kiekkolidut
- Cochlearia – kuirimot
- Coincya – nokkasinapit
- Conringia – savuruohot
- Crambe – merikaalit
- Cusickiella
- Descurainia – litutillit
- Dimorphocarpa
- Diplotaxis – hietasinapit
- Dithyrea
- Draba – kynsimöt
- Dryopetalon
- Enarthrocarpus – tormokit
- Eruca – sinappikaalit
- Erucastrum – kaalisinapit
- Erysimum – ukonnauriit
- Euclidium – linnunnokat, ainoa laji linnunnokka (E. syriacum)
- Eutrema – lituyrtit
- Fibigia – kilpikrassit
- Graellsia
- Halimolobos
- Heliophila – päivänloistot
- Hesperidanthus
- Hesperis – illakot
- Hirschfeldia – hilmiöt
- Hornungia – kesäkrassit
- Iberis – saipot
- Idahoa
- Iljinskaea – haikuruohot, ainoa laji haikuruoho (I. planisiliqua)
- Iodanthus
- Ionopsidium – krassikit
- Isatis – morsingot
- Leavenworthia
- Lepidium – krassit eli suomukrassit
- Lobularia – pielukset (tuoksupielukset)
- Lunaria – kuuruohot
- Lyrocarpa
- Malcolmia – välimerenmalkolmiat eli malkolmiat eli meri-illakot
- Mancoa
- Matthiola – leukoijat
- Moricandia – sinilidut
- Mummenhoffia – palletaskuruohot
- Myagrum – onterviot, ainoa laji ontervio (M. perfoliatum)
- Nasturtium – vesikrassit
- Neotorularia
- Nerisyrenia
- Neslia – ohraruohot
- Nevada
- Noccaea – vahataskuruohot
- Notoceras – sarvilidut, ainoa laji sarvilitu (N. bicorne)
- Odontarrhena – laikkaruohot
- Orychophragmus
- Parolinia – pauliot
- Parrya
- Paysonia
- Peltaria – kilvekkäät
- Pennellia
- Phoenicaulis
- Physaria
- Planodes
- Polyctenium
- Pringlea – kergueleninkaalit, ainoa laji kergueleninkaali (P. antiscorbutica)
- Pseudoturritis – raippalidut, ainoa laji raippalitu (P. turrita)
- Raphanus – retikat eli nivelretikat
- Rapistrum – saksanretikat
- Ricotia – ristikät
- Rorippa – nenätit
- Sandbergia
- Schivereckia
- Schizopetalon – chilenlidut
- Selenia
- Sibara
- Sinapidendron – pensassinapit
- Sinapis – sinapit eli mesisinapit
- Sisymbrium – pernaruohot
- Smelowskia
- Stanleya
- Streptanthus
- Strigosella – aasianmalkolmiat
- Subularia – äimäruohot
- Succowia – piikkilidut, ainoa laji piikkilitu (S. balearica)
- Synthlipsis
- Teesdalia – vanakrassit
- Thelypodiopsis
- Thelypodium
- Thlaspi – siipitaskuruohot eli taskuruohot
- Thysanocarpus
- Tropidocarpum
- Turritis – pölkkyruohot
- Warea
Aiemmin tunnettuja sukuja:
- Hietapitkäpalot (Cardaminopsis) → yhdistetään lituruohoihin
- Kynsimökrassit (Cardaria) → yhdistetään krasseihin
- Variksenkrassit (Coronopus) → yhdistetään krasseihin
- Hammasjuuret (Dentaria) → yhdistetään litukoihin
- Kynsiköt (Drabella) → yhdistetään kynsimöihin
- Kevätkynsimöt (Erophila) → yhdistetään kynsimöihin
- Litutillikkeet (Hugueninia) → yhdistetään litutilleihin
- Soikkiot (Hymenolobus) → yhdistetään kesäkrasseihin
- Rakkolidut (Lesquerella) → yhdistetään sukuun Physaria
- Pääskynkukat (Pritzelago) → yhdistetään kesäkrasseihin
- Maustekrassit (Wasabia) → yhdistetään lituyrtteihin.[5]
Ristikukkaiskasvien lajejaMuokkaa
Peltokanankaali (Barbarea vulgaris)
Rantakanankaali (Barbarea stricta)
Rantanenätti (Rorippa palustris)
Peltoretikka (Raphanus raphanistrum)
Peltoukonnauris (Erysimum cheiranthoides)
Idänukonpalko (Bunias orientalis)
Värimorsinko (Isatis tinctoria)
Kevätkynsimö (Draba verna)
Peltotaskuruoho (Thlaspi arvense)
Lutukka (Capsella bursa-pastoris)
Hentolituruoho (Arabidopsis thaliana)
Metsälitukka (Cardamine flexuosa)
Litulaukka (Alliaria petiolata)
Piparjuuri (Armoracia rusticana)
Harmio (Berteroa incana)
_Alliaria_petiolata_-_flowers.jpg)
LähteetMuokkaa
- ↑ Stevens, P. F.: Main Tree Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Rorippa behcetii (Brassicaceae), a new species from Turkey Ann. Bot. Fennici 45: 485–487.
- ↑ a b The Seeds Site
- ↑ Luontoportti: Keltasinappi
- ↑ a b Govaerts, R. et al.: Brassicaceae Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)