Metsälitukka
Metsälitukka (Cardamine flexuosa syn. Cardamine sylvatica) on Euroopassa kasvava kaksi- tai monivuotinen ristikukkaiskasvi. Suomessa laji on uhanalainen ja se on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.[2]
| Metsälitukka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
| Tribus: | Cardamineae[1] |
| Suku: | Litukat Cardamine |
| Laji: | flexuosa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cardamine flexuosa |
|
| Katso myös | |
-_Cardamine_flexuosa_inflorescence.jpg)
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Metsälitukan varsi on usein siksakmutkilla ja kasvaa 20–40 cm korkeaksi. Kasvin maata vasten oleva tyviruusuke on epäselvä ja vähälehtinen. Varsilehdet ovat parilehdykkäiset, ja lehdykät ovat soikeita tai munuaismaisia. Metsälitukka kukkii kesä-heinäkuussa pienin valkoisin kukin. Kukkien kuihduttua kasvavat pötkömäiset hedelmät eli lidut, joista tulee vajaa kolme senttiä pitkiä ja millin leveitä.[3] Metsälitukka muistuttaa läheisesti lähisukulaisiaan purolitukkaa (C. amara), luhtalitukkaa (C. pratensis) ja mäkilitukkaa (C. hirsuta). Lajeja on vaikea erottaa toisistaan varsinkin kukinta-ajan ulkopuolella.[4]
Levinneisyys muokkaa
Metsälitukan päälevinneisyysalue ulottuu Pyreneiden niemimaalta läpi Keski- ja Etelä-Euroopan aina Länsi-Venäjälle saakka. Pohjoisessa lajia tavataan yleisesti Ruotsissa ja Norjassa, jossa sitä tavataan jopa napapiirin pohjoispuolella.[4][5] Laji on levinnyt alkuperäisen alueensa ulkopuolelle Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja monille alueille Aasiassa.[6]
Suomessa metsälitukkaa kasvaa harvinaisena pääasiassa Etelä-Suomessa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen lajia on löydetty myös muutamilta paikoilta Keski-Suomesta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Suomessa metsälitukka elää levinneisyytensä koillisella äärirajalla. Laji on jääkauden jälkeisen lämpökauden aikainen relikti. Metsälitukka on myös yleinen kasvihuoneiden rikkakasvi.[4]
Elinympäristö muokkaa
Metsälitukka kasvaa monenlaisilla alustoilla, mutta niiden pitää olla joko kosteita tai märkiä.[6] Suomessa metsälitukkaa tavataan lähteiköissä, puronvarsilla sekä kosteissa lehdoissa. Laji ei kestä maan jäätymistä talvella, joten kasvupaikan pitää pysyä vuoden ympäri sulana. Se hyötyy vedenpinnan vaihteluiden synnyttämistä paljaan maan laikuista ja pienestä maanpinnan rikkoontumisesta. Suomessa metsälitukan pahin uhka on kasvupaikkojen kuivattaminen ojittamalla sekä vedenotto.[3][4][7]
Lähteet muokkaa
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ryttäri, Terhi: Metsälitukka. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina . Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 91.
Viitteet muokkaa
- ↑ Stevens, P. F.: Brassicaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 3.4.2021.
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 191. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (pdf). (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 20.10.2017
- ↑ a b Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- ↑ a b c d Ryttäri, Terhi: Metsälitukka. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina . Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 91.
- ↑ Anderberg, Arne: Cardamine flexuosa (levinneisyyskartat) Den virtuella floran: Skogsbräsma. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 4.8.2008. (ruotsiksi)
- ↑ a b Anderberg, Arne: Cardamine flexuosa (levinneisyyskartat) The Global Invasive Species Database. 2.6.2010. Invasive Species Specialist Group. Arkistoitu 9.5.2012. Viitattu 10.5.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Metsälitukan (Cardamine flexuosa) levinneisyys Suomessa Viitattu 20.10.2017.