Avaa päävalikko

Purolitukka (Cardamine amara) on lähinnä Euroopassa tavattava, ristikukkaisiin kuuluva kasvilaji.

Purolitukka
Cardamine amara IP0305015.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Litukat Cardamine
Laji: amara
Kaksiosainen nimi

Cardamine amara
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Purolitukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Purolitukka Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

 
Purolitukan kukkia ja lituja.

Monivuotinen, rönsyilevä purolitukka kasvaa 20–40 cm korkeaksi. Varsi on särmikäs ja monilehtinen. Lehdet ovat parilehdykkäisiä ja väriltään puhtaanvihreitä. Lehdykät ovat soikeahkoja ja niiden reunan muoto vaihtelee isohampaisista mutkalaitaisiin. Kukan terälehdet ovat valkoiset ja pituudeltaan 7–9 mm, ponnet ovat tumman sinipunaisia. Purolitukka kukkii Suomessa touko-kesäkuussa. Siemenet kypsyvät 2–3 cm pitkissä, hoikissa ja litteissä liduissa.[1]

Muista Suomessa tavattavista litukkalajeista purolitukka muistuttaa eniten luhtalitukkaa (C. pratensis).[2]

LevinneisyysMuokkaa

Purolitukkaa tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa Pohjois-Espanjasta ja Britteinsaarilta itään aina Keski-Venäjälle saakka. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Keski-Italiaan ja Pohjois-Kreikkaan, pohjoisessa Fennoskandian keskiosiin asti. Euroopan ulkopuolella lajia kasvaa vain muutamin paikoin Länsi-Siperiassa.[2] Suomessa purolitukkaa tavataan paikoitellen Etelä- ja Keski-Suomessa. Yksittäisiä havaintoja on Oulun korkeudelta saakka.[3] Yleisin laji on Etelä-Suomessa Uudellamaalla, Etelä-Hämeessä, Kokemäenjoen varsilla ja Etelä-Karjalassa.[4]

ElinympäristöMuokkaa

Purolitukka on kosteiden kasvupaikkojen laji. Sitä kasvaa lähdehetteiköissä, erilaisten purojen varsilla, rehevissä korvissa, rantapensaikoissa ja ojissa. Toisinaan purolitukka voi kasvaa myös veden alla upoksissa.[1]

KäyttöMuokkaa

Ruotsissa purolitukkaa on aikaisemmin käytetty salaatin tapaan ravintona.[2]

LähteetMuokkaa

  • Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopion luonnontieteellinen museo, Kuopio 2002.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Retkeilykasvio 1998, s. 173.
  2. a b c Anderberg, A & A-L: Den virtuella floran: Bäckbräsma (myös levinneisyyskartta) 2004-2011. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 20.9.2011. (ruotsiksi)
  3. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Purolitukan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 20.9.2011.
  4. Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 166.

Aiheesta muuallaMuokkaa