Kynsimöt
Kynsimöt (Draba) on ristikukkaiskasveihin (Brassicaceae) kuuluva kasvisuku, johon kuuluu noin 300 lajia. Suurin osa lajeita esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla.[1]
| Kynsimöt | |
|---|---|
 Lapinkynsimö (Draba lactea) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
| Suku: |
Kynsimöt Draba L. |
| Katso myös | |
Kynsimöt ovat monivuotisia tai joskus harvoin yksivuotisia, pienikokoisia kasveja. Ne ovat useimmiten karvaisia, lyhytvartisia ja lehtiruusukkellisia. Lehdet ovat ehyitä tai hammaslaitaisia. Kukat ovat useimmilla lajeilla valkoisia, joillakin myös keltaisia. Siemenet kehittyvät lyhyissä, litteissä, soikeissa ja lyhytotaisissa liduissa.[1][2]
Kynsimölajeja on toisinaan vaikea erottaa toisistaan ennen litujen kehittymistä. Useat lajit myös risteytyvät keskenään.[1]
Lajit muokkaa
Suomessa tavattavia kynsimöiden sukuun kuuluvia lajeja ovat:[2]
- harmaakynsimö (Draba incana)
- idänkynsimö (Draba cinerea)
- isokynsimö (Draba daurica)
- kalliokynsimö (Draba norvegica)
- keltakynsimö (Draba nemorosa)
- kultakynsimö (Draba alpina)
- lapinkynsimö (Draba lactea)
- lumikynsimö (Draba nivalis)
- siperiankynsimö (Draba sibirica)[3]
- tunturikynsimö (Draba fladnizensis)
- vallikynsimö (Draba muralis)
Lisäksi kynsimöiden sukuun voidaan lukea myös kevätkynsimö (Erophila verna, syn. Draba verna), joka on yleinen etenkin Lounais-Suomessa.
Muita Pohjoismaissa tavattavia kynsimölajeja ovat:[4]
- dovrenkynsimö (Draba dovrensis)
- huiskilokynsimö (Draba corymbosa)
- kalvaskynsimö (Draba oxycarpa)
- karvakynsimö (Draba arctica)
- lakikynsimö (Draba cacuminum)
- kaitalakikynsimö (Draba cacuminum subsp. angusticarpa)
- louhulakikynsimö (Draba cacuminum subsp. cacuminum)
- napakynsimö (Draba micropetala)
- pikkukynsimö (Draba crassifolia)
- sammalkynsimö (Draba pauciflora)
- takkukynsimö (Draba subcapitata)
Muita lajeja:
- helokynsimö (Draba bruniifolia)
- leivonkynsimö (Draba lasiocarpa)
- neulakynsimö (Draba aizoides)[5]
- himalajankynsimö (Draba lanceolata)
Lähteet muokkaa
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Den virtuella floran: Drabor (Draba) (ruotsiksi) Viitattu 14.3.2011.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 177.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Siperiankynsimön levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 14.3.2011.
- ↑ Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 223–226.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7