Mintut

Mintut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Lamiales
Heimo:	Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku:	Mintut Mentha ; L.
Katso myös
	Mintut Wikispeciesissä; Mintut Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Mintut eli tuoksumintut (Mentha) ovat luonnonvaraisia ja monivuotisia yrttejä. Maailmassa on arviolta 1200 erilaista minttua. Tärkeimmät niistä ovat kuitenkin viherminttu (Mentha spicata, engl. spearmint) ja piparminttu (Mentha × piperita, engl. peppermint), joista jälkimmäinen on vesimintun (Mentha aquatica) ja vihermintun suvullisesti steriili risteytys.

Viljely

Minttuja voidaan lisätä sekä siemenistä että kasvullisesti maavarsista. Poikkeuksen tuottaa suvullisesti steriili piparminttu, joka voi lisääntyä vain maarönsyjen avulla. Minttu viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla. Maan tulee olla voimakas ja kosteutta säilyttävä.

Käyttö

Piparminttua ja viherminttua käytetään paljon makeis- ja lääketeollisuudessa. Näiden minttujen tärkein aromaattinen aine on mentoli, jota voi varsin helposti valmistaa kemiallisestikin. Mintuissa on kuitenkin muitakin aromaattisia ainesosia, minkä vuoksi niiden käyttöä suositaan edelleen.

Suomessa minttua on perinteisesti totuttu käyttämään lammasruokiin. Minttua käytetään myös teeksi, salaattien ja jälkiruokien mausteeksi.^[1]

Kansainvälisesti minttua käytetään myös suosittuun kuubalaiseen cocktail-juomaan, Mojitoon.

Historiallinen lääkintä

Platina huomauttaa, että mintun ominaisuus tappaa vatsan loisia on erittäin hyödyllinen, ja erityisen tehokas se on vesikauhuisen koiran puremaan.^[2]

Mytologiassa

Tarinan mukaan Zeuksen tytär Persefone oli mustasukkainen Areelle erään Minthe-nimisen nymfin vuoksi ja muutti kilpailijansa yrtiksi, koska kilpakosija oli taitava lemmen nostattaja. Legendan pohjalta arveltiin, että yrtillä olisi samoja vaikutuksia, ja siksipä kreikkalaisilta sotilailta kiellettiinkin mintun käyttö tyystin. Oltiin varmoja, että sotilaat eivät olisi lemmenhuumassa kyenneet taistelemaan.

Lajeja

Harmaaminttu (Mentha longifolia)
Jalominttu (Mentha × gracilis^[3])
Karjalanminttu (Mentha × dalmatica)
Kiehkuraminttu (Mentha × verticillata)
Korsikanminttu (Mentha requienii)
Omenaminttu (Mentha × rotundifolia)
Piparminttu (Mentha × piperita)
Puolanminttu (Mentha pulegium)
Pyöröminttu (Mentha suaveolens)
Rantaminttu eli peltominttu (Mentha arvensis)
Vesiminttu (Mentha aquatica)
- Purovesiminttu (M. aquatica subsp. aquatica)
- Merivesiminttu (M. aquatica subsp. litoralis)
Viherminttu (Mentha spicata)
- Kähäräminttu (M. spicata var. crispa)
- Tarhaviherminttu (M. spicata subsp. spicata)

Lähteet

↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981.
↑ Milham, M.: Platina’s on right pleasure and good health. The university of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)
↑ Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21: 41–85.

Aiheesta muualla

Suomen Lajitietokeskus: Mintut eli tuoksumintut (Mentha)
Eliaksen yrittitarha (Internet Archive)
Funet: Mintut (Mentha)
ITIS: Mentha (englanniksi)
United States Department of Agriculture (USDA): Mentha (englanniksi)
Flora of China: Mentha (englanniksi)

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit

Juurekset	lanttu mustajuuri nauris palsternakka porkkana piparjuuri punajuuri retiisi selleri
Kaalit	keräkaali kiinankaali kukkakaali kyssäkaali lehtikaali punakaali parsakaali ruusukaali kurttu- eli savoijinkaali
Kurkkukasvit	kurkku kesäkurpitsa kurpitsa spagettikurpitsa
Mausteet	basilika humala kirveli krassi kumina kurkkuyrtti kynteli lipstikka meirami minttu persilja rakuuna rosmariini salvia sitruunamelissa tilli timjami
Mukulakasvit	maa-artisokka peruna
Palkokasvit	herne härkäpapu tarhapapu
Sipulit	hillosipuli ilmasipuli jättisipuli purjo sipuli ruohosipuli ryvässipuli valkosipuli vihersipuli
Muut kasvikset	endiivi fenkoli latva-artisokka lehtisalaatti lehtiselleri mangoldi maissi paprika parsa pinaatti raparperi tomaatti

Yrtit ja mausteet

Yrtit

Muut maustekasvit

Hedelmät:	Chili Maustepippuri Paprika Pippuri Roseepippuri Tähtianis Vanilja
Siemenet:	Kardemumma Kumina Maustefenkoli Roomankumina (juustokumina/jeera) Seesami
Juuret ja maavarsi:	Inkivääri Maustekurkuma Maustekrassi (wasabi) Piparjuuri Sokeri
Kuori:	Ceyloninkaneli Kassiakaneli
Muut kasvinosat:	Kapris Katajanmarja Neilikka Sahrami

Epäorgaaniset mausteet

Maustesekoitukset

[1] Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981.

[2] Milham, M.: Platina’s on right pleasure and good health. The university of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)

[3] Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21: 41–85.

[1]

[2]

[3]