Persefone

kreikkalainen jumalatar

Persefone (m.kreik. Περσεφόνη) tai homeerisessa muodossaan Persefoneia, Eleusiin mysteereissä myös Kore (Κόρη 'neito'), oli kreikkalaisessa mytologiassa kuolleiden valtakunnan valtiatar sekä Demeterin (maan, viljan ja hedelmien jumalattaren) tytär. Hänen roomalainen vastineensa on Proserpina.[1] Persefonea luonnehditaan nuoreksi kauniiksi naiseksi, jota kaikki rakastivat.

Dante Gabriel Rossettin maalaus Persefoneen roomalaisesta vastineesta Proserpinasta vuodelta 1874.

Mytologian mukaan myös Haades halusi Persefonen itselleen ja kaappasi tämän mukaansa Manalaan. Demeter etsi tytärtään leppymättömästi ja kielsi kasveja kasvamasta, kunnes tyttö löytyisi. Lopulta maan muuttuessa autiomaaksi ylijumala Zeus määräsi Haadeen vapauttamaan Persefonen, mutta Haades ei suostunut vaan huijasi Persefonen syömään neljä granaattiomenan siementä, jonka takia hänen pitää viettää Haadeksen kanssa neljä kuukautta: kun Persefone lähtee äitinsä luota, äiti itkee ja kieltää kasveja kasvamasta; ja kun Persefone palaa, koittaa kevät.

Toiset tarinat antavat myös osviittaa siitä, että Persefone olisi ollut tietoinen manalan granaattiomenien vaikutuksesta, ja söi ne tahallaan päättäen itse kohtalonsa. Persefonen kerrottiin olevan rakastunut Haadekseen ja myös nauttivan roolistaan manalan kuningattarena. Tämänkin tarinan mukaan Persefone kuitenkin viettää vain talven ajan aikaa manalassa ja hänen palatessaan kevät koittaa.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. The Goddess Persephone (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Jumalatar Persefone jumalatar.fi.

Aiheesta muualla

muokkaa