Lajike on viljelykasvin vakiintunut muunnos. Usein lajike syntyy jalostustyön kautta[1], mutta lajike voi syntyä myös spontaanista mutaatiosta ("sportti") tai risteymästä. Kaikki kasvimuunnokset eivät ole lajikkeita, sillä lajikkeeksi hyväksytään ainoastaan sellainen kanta, joka säilyttää ominaisuutensa sekä yksilökohtaisesti että lisättäessä.

Lajikkeen nimi ilmaistaan tieteellisen nimen yhteydessä kirjoittamalla se puolilainausmerkkien sisään, isolla alkukirjaimella eikä sitä kursivoida, esimerkiksi Malus domesticaValkea kuulas’. Ennen vuotta 1959 annettu lajikenimi voi olla latinisoitu, mutta sen jälkeen annetun on oltava nykykielinen.[1] Jos lajike on usean lajin risteymä tai laji ei ole tiedossa, kirjoitetaan lajikenimi suoraan suvun nimen jälkeen, esimerkiksi Rosa ’F. J. Grootendorst’.[2] Monilla lajikkeilla on useita kauppanimiä – esimerkiksi Rosa 'Madame A. Meilland', joka tunnetaan maailmanlaajuisesti kauppanimillään 'Peace', 'Gioia' ja 'Gloria Dei'. Hedelmillä saattaa lisäksi olla tuotemerkkinimiä, joita saa käyttää vain tietyt laatuvaatimukset tyydyttävälle sadolle.

Lajikeryhmä on joukko lajikkeita, joilla on sama käyttötapa, ulkonäkö, hybriditausta tai kasvutapa. Lajikeryhmän nimi kirjoitetaan lajin tai suvun nimen jälkeen ilman lainausmerkkejä ja kursivointia[1], esimerkiksi Brassica oleracea Italica-ryhmä (parsakaali) tai Begonia Corallina-ryhmä ’Luzerna’ (enkelinsiipi)[2].

Malus domestica ’Cripps Pink’, tuotemerkki Pink Lady.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 38-39. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
  2. a b Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.