Claes Claesson

Claes Claesson oli 1600-luvun puolivälissä elänyt ruotsalainen maanmittari ja insinööri, joka työskenteli pääasiassa Pohjanmaalla sekä myöhemmin Västerbottenissa. Claesson nimitettiin 1647 kreivi Pietari Brahen toimesta Pohjanmaan maanmittariksi, jolloin hän sai työkseen laatia asemakaavat perustettaviksi määrätyille Kristiinankaupungin ja Raahen kaupungeille. Claesson myös laati uudet kaavaehdotukset Kokkolan, Oulun[1], Uudenkaarlepyyn ja Vaasan kaupungeille. Asemakaavojen lisäksi Claesson laati useita karttoja Pohjanmaan maaseutupitäjistä ja niiden kylistä. Vuodesta 1653 alkaen Claesson työskenteli maanmittarina Västerbottenissa. Hän kuoli Uumajassa vuonna 1656.[2] Muun muassa 1600-luvun lopulla toiminut maanmittari Olof Lundgren hyödynsi töissään Claessonin kartoituksia.[3]

Claessonin kartta Pohjanmaan pohjoisosan pitäjistä vuodelta 1650.
Claessonin laatima Oulun asemakaava vuodelta 1651.

KartoitustöitäMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Oulun historialliset kartat - Kadut, kartat ja liikenne - Oulun kaupunki web.archive.org. 31.10.2020. Viitattu 30.4.2021.
  2. Lapfierdh 1650. Del av Lappfjärds socken på Claes Claessons karta från 1650 web.archive.org. 15.8.2019. Viitattu 30.4.2021.
  3. Pitäjäkartat | Kauhajoki tutuksi web.archive.org. 2.12.2020. Viitattu 30.4.2021.
  4. JYX - Haku jyx.jyu.fi. Viitattu 30.4.2021.
  5. Claes Claesson, Jean Tönneman: Kokkola jyx.jyu.fi. 1648/1761. Viitattu 30.4.2021.
  6. Claes Claesson: Laihia, Lapväärtti, Vaasa ja Närpiö jyx.jyu.fi. 1650. Viitattu 30.4.2021.
  7. Claes Claesson: Laihian, Maalahden, Närpiön ja Lapväärtin pitäjät jyx.jyu.fi. 1650. Viitattu 30.4.2021.
  8. Claes Claesson: Mustasaari, Vähäkyrö, Uusikaarlepyy ja Lapua jyx.jyu.fi. 1651. Viitattu 30.4.2021.
  9. Claes Claesson: Kajaaniporin lääni jyx.jyu.fi. 1650. Viitattu 30.4.2021.
  10. Claes Claesson: Pohjois-Pohjanmaa jyx.jyu.fi. 1650. Viitattu 30.4.2021.
  11. Claes Claesson: Etelä-Pohjanmaa jyx.jyu.fi. 1650. Viitattu 30.4.2021.
  12. Claes Claesson: Kaarleporin kreivikunta jyx.jyu.fi. 1652. Viitattu 30.4.2021.