Raahe

kaupunki Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Raahe (ruots. Brahestad) on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki. Raahe sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa ja on Raahen seutukunnan keskus. Kreivi Pietari Brahe perusti nimeänsä kantavan kaupungin vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi. Raahesta kehittyi merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki.[10] Oman erikoisleimansa kaupungille antaa aivan kaupungin keskustaan liittyvä Vanha Raahe eli Puu-Raahe, joka on yksi parhaiten säilyneistä suomalaisista 1800-luvun puukaupungeista.[11][12]

Raahe
Brahestad

vaakuna

sijainti

Raahen kirkko ja vanhaa Raahea vuonna 2008
Raahen kirkko ja vanhaa Raahea vuonna 2008
Sijainti 64°41′15″N, 024°28′40″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Raahen seutukunta
Kuntanumero 678
Hallinnollinen keskus Raahen keskustaajama
Perustettu 1649
Kuntaliitokset Saloinen (1973)
Pattijoki (2003)
Vihanti (2013)
Pinta-ala ilman merialueita 1 028,22 km²
88:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 888,94 km²
49:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 015,33 km²
– sisävesi 12,89 km²
– meri 860,72 km²
Väkiluku 23 797
43:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 23,44 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,1 %
– 15–64-v. 56,0 %
– yli 64-v. 25,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 96,0 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 4,0 %
Kunnallisvero 8,80 %
173:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen[6]
Hallituksen puheenjohtaja Anu Mattila[7]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
– puheenjohtaja Nina Pulkkanen[8]
  2021–2025[9]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.

16
7
7
6
5
1
1
www.raahe.fi

Raahen väkiluku on, tehtyjen kuntaliitosten tuloksena, 23 797 henkilöä.[2] Kaupungin pinta-ala on 1 888,94 km², josta 12,89 km² on vesistöjä (2022-01-011. tammikuuta 2022).[1] Väestötiheys on 23,4 asukasta/km². Raahen seutukunnan muodostavat yhdessä Raahen kanssa Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Alueen yhteinen asukasmäärä on noin 35 000. Alun perin kaupunki perustettiin kaksikielisenä, mutta nykyisin se on virallisesti suomenkielinen.

Raahen kaupunkiin on liitetty kolme naapurikuntaa: Saloinen (1973), Pattijoki (2003) ja Vihanti (2013). Raahen nykyiset naapurikunnat ovat Haapavesi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki ja Siikalatva.

Historia

muokkaa
 
Pietari Brahen patsas Pekkatorilla Raahen vanhassa kaupungissa. Taustalla Raahen kirkko.

Aika ennen kaupungin perustamista

muokkaa

Raahen huomattavin muinaisjäännös on Pattijoen Kastelli, joka on suurin Pohjois-Pohjanmaalla tavattavista luonnonkivistä ladotuista kivilatomuksista. Jätinkirkon yhtenäiset vallit ovat noin 7–11 metrin vahvuiset ja lähes kaksi metriä korkeat ja ne muodostavat 36 × 62 metrin suuruisen suorakaiteen. Linnan tarkoitusta ei ole pystytty selvittämään. Se on saattanut olla hylkeenpyytäjien tukikohta.[13]

Raahen seutu oli keskiajalla satakuntalaisten ja karjalaisten eräomistusten kiista-aluetta. Keskiajalla satakuntalaisten eräomistukset vahvistuivat alueella ja jotkut tutkijat arvelevat 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajan kulkeneen Pattijokea pitkin.[13]

Varhaisin tieto Raahen seudun asutuksesta on vuodelta 1413, jolloin Rannan, myöhemmin Salon hallintopitäjässä, oli 40 taloa. Asutus lisääntyi nopeasti 1500-luvulla.lähde?

Saloisten Satamalahti on varhaisista ajoista ollut tunnettu kauppapaikka. Kustaa II Aadolfin määräyksestä 1616 läheisellä Markkinaniemellä pidettiin vuotuiset vapaamarkkinat, jotka alkoivat Olavin päivänä ja kestivät kaksi viikkoa. Kuningatar Kristiinan hallituskaudella ja kreivi Pietari Brahen tukemana perustettiin kauppala eli pieni kaupunki. Tämä tuki kreivi Brahen suunnitelmaa parantaa rannikon ja sisämaan yhteyksiä. Saloisten satamaan oli lyhyt matka Kainuusta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta.[13]

Kaupungin perustaminen ja 1600-luku

muokkaa

Raahen kaupungin perusti Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 5. joulukuuta 1649. Kaupunki aiottiin aluksi perustaa sataman läheisyyteen, koska vanha Saloisten satama oli jo liiaksi madaltunut. Uusi kaupunki sijoitettiin Fantinlahden perukassa olevalle saarten suojaamalle niemelle. Kaupunki nimettiin ensin Salon kaupungiksi. Vuonna 1652 kreivi Brahe osti rahapulaa potevalta kruunulta koko Saloisten pitäjän kaupunkeineen. Silloin hän nimesi kaupungin itsensä mukaan Brahestadiksi. Myöhemmin nimi muuttui kansan suussa nykyiseen muotoonsa Raahe.[13][14] Vuonna 1666 Brahe liitti kaupunkiin vielä 30 taloa Pattijoen ja Olkijoen kylistä. Raahen seurakunta yhdistettiin 1690 Raahe-Salon emäseurakunnaksi, jonka pääkirkoksi tuli Raahen kirkko. Nuoren kaupungin kauppayhteydet ulottuivat syvälle sisämaahan aina Varkauteen ja Liperiin saakka. Uuden kaupungin hyvä menestys herätti kateutta Oulussa ja Kokkolassa. Niiden vaatimuksesta Raahen kaupunki määrättiin 1680 lakkautettavaksi kahden vuoden kuluessa. Raahelaisten hartaat pyynnöt estivät kuitenkin päätöksen toimeenpanon.[13] Raahen ensimmäinen pormestari ja samalla huomattava liikemies oli Henrik Corte, jonka poika ja vielä pojanpoika toimivat kaupungin pormestareina aina vuoteen 1728 saakka.[15]

1700-luku

muokkaa

1700-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä käyty suuri Pohjan sota sekä isoviha hävittivät kaupungin lähes kokonaan. Vuonna 1705 kaupungissa oli ollut asukkaita 641, kun rauhan solmimisen jälkeen raahelaisia oli enää 134. Suurin osa kaupungin porvaristosta oli paennut sotaa Ruotsiin. Kaupunki elpyi vähitellen ja kaupankäynti aloitettiin uudelleen. Vuonna 1791 Raahen saamat tapulikaupunkioikeudet[13][14] vilkastuttivat entisestään kaupungin liikennettä ja kauppaa. Raahelaisten laivat liikkuivat jo Pohjanmerellä ja Välimerellä. Raahen kautta välitettiin muun muassa tervaa, lautoja, talia, voita ja turkiksia. Tieyhteyksien parantuminen edisti vientisataman kilpailukykyä. Kaupungin tuon ajan merkittävin henkilö oli kauppias ja laivanvarustaja Johan Lang (1745–1823).[13]

1800-luku

muokkaa
 
Raahen kartta 1850–1860.

Kaupungin talouselämä lähti 1800-luvulla nousuun merenkulun elpyessä Suomessa. Nousua hidasti kuitenkin ensimmäiseksi Suomen sodan rasitukset. 6. lokakuuta 1810[16] syttyi suuri tulipalo, joka tuhosi kolmasosan kaikista kaupungin rakennuksista. Palon jälkeisen jälleenrakentamisen yhteydessä kaupunki sai uuden torin, Isotorin (nykyinen Pekkatori), jossa sijaitsee nykyisin myös Pietari Brahen patsas. Seuraavaksi Raahea koetteli vuosina 1854–1856 käyty Krimin sota.[13]

Krimin sodassa eli Oolannin sodassa englantilaiset nousivat maihin Raahessa toukokuun lopussa 1854 ja polttivat laivaveistämöt, tervahovin, pikipolttimon yksitoista laivaa, 25 000 tynnyriä tervaa ja muuta omaisuutta. Jäljelle jäi kaupungin 32 laivasta ainoastaan kuusi.[13][14] Onneksi tuuli kävi mantereelta merelle, minkä vuoksi itse kaupunki säästyi tuholta. Hyökkäyksestä huolimatta 1800-luvun loppupuoli oli kaupungille kukoistuksen aikaa. Raahessa oli vuosisadan lopulla suuri kauppalaivasto, johon kuului parhaimmillaan 58 kaupungin omaa purjealusta. Vuosina 1867–1875 Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki ja suurin osa sen asukkaista sai elantonsa merenkulusta. Muita tärkeitä elinkeinoja tuolloin olivat tervan, puutavaran ja voin vienti.[13][14] Höyrylaivakauteen siirtyminen ja Ouluun ulottuvan rautatien valmistuminen 1886 vähensivät Raahen merkitystä vientisatamana.[13]

1900-luku ja 2000-luku

muokkaa

Kaupankäynti Raahessa lamaantui 1900-luvulla ja kaupunki vaipui hiljaiseloon. Viimeiset raahelaiset purjelaivat, Merilokki, Lännetär ja Tiira, rakennettiin vuosina 1919–1920. Ainoaksi keinoksi saada kauppaa Raaheen jäi rautatieyhteyden hankkiminen. Tämä toteutui vuonna 1900, jolloin valmistui Raahe–Tuomiojan sivurata. Lapaluodon sataman valmistuminen samoihin aikoihin käynnisti puutavaran kuljetukset ja kaupungin teollistumisen. Merkittävämmäksi teollisuuslaitokseksi kehittyi Ruona Oy, joka parhaimmillaan työllisti noin 700 henkilöä. Tehtaan konkurssi 1952 ja pyöreän puutavaran viennin hiljentyminen lamaannuttivat uudelleen laivaliikenteen.[13]

Sisällissodan aikana helmikuun 1. päivä vuonna 1918 valkoiset valtasivat kaupungin ottaen vangiksi 230 venäläistä.[17] Kaupungissa toimi pahamaineinen Raahen vankileiri.

Vuosisadan puoleen väliin saakka kaupungin pääasialliset elinkeinot olivat kuitenkin pienimuotoinen saha- ja konepajateollisuus sekä satama. Ajalta on säilynyt sanonta, jonka mukaan Raahen kaduilla kulkivat tuolloin ainoastaan lehmät ja semiskat. Raahe tuli toisaalta tällöin tunnetuksi koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta.[14]

Sodan jälkeen raahelaisia lähti muiden suomalaisten tapaan suurin joukoin Etelä-Suomeen sekä Ruotsiin. Uuteen nousuun Raahe lähti Rautaruukin terästehtaan perustamisen myötä 1960-luvulla. Saloisten kunta liitettiin Raaheen vuonna 1973, Pattijoen kunta vuonna 2003[14] ja Vihannin kunta vuonna 2013.[18]

Vuonna 2015 Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.[19] Pyhäjoen kunnanvaltuusto hylkäsi yhdistymisehdotuksen.[20]

Kaupunkikuva

muokkaa

Nähtävyydet

muokkaa

Wanha Raahe, eli Puu-Raahe, on yksi Suomen parhaiten säilyneitä suomalaisia 1800-luvun puukaupunkeja. Wanhan Raahen keskipisteenä on umpikulmainen torikokonaisuus, Pekkatori, joka on Raahen merkittävin asemakaavallinen aukio ja Suomen puukaupungeissa poikkeuksellinen.[11][12]

 
Raahen museonranta.

Pekkatori on Raahen palon jälkeen tehdyn Gustaf Odenwallin kaavan (1811) tärkein kokonaisuus Wanhassa Raahessa. Pekkatorin aukio on rakennettu italialaiseen renessanssin tyyliin ja sitä reunustavat kaupungin merkittävät 1800-luvun alussa rakennetut porvaristalot, jotka edustavat kaikki aikansa puuklassismia. Raahelaista empireä edustavat vinkkelitalot muodostavat kaupunkirakenteellisesti tiiviin kokonaisuuden. [21]

Raahen kaupungin perustajan, kreivi Pietari Brahen, patsas seisoo keskellä Pekkatoria nimeään kantavaa Brahenkatua pitkin merelle tähyten. Neljästä patsaasta Suomessa ensimmäisenä valmistui 1888 Walter Runebergin veistämä pronssiveistos, joka on Raahessa. Sen kopio valmistui Turkuun samana vuonna. [22]

Raahen symboli on Raahen kirkko, joka on olennainen osa kaupungin ilmettä.[23] Kirkko rakennettiin vuosina 1909–1912, kun entinen puusta rakennettu kirkko oli palanut vuonna 1908. Kirkko edustaa kansallisromantiikkaa ja jugendia. Kirkon torni kohoaa 56 metriin ja kirkon sisään mahtuu istumaan 580 henkeä. Kirkkoon on tehty valmistumisen jälkeen useita peruskorjauksia, viimeisin niistä tehtiin vuosina 2010–2011, jolloin kirkon sisätiloja pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen suuntaan muun muassa väreiltään.[23]

Matkailijoita houkuttavat kaupunkiin Wanhan Raahen nähtävyyksien lisäksi myös paikalliset ravintolat, kahvilat, museot sekä kaupungin saaristo ja veneily.

Raahelaisia nähtävyyksiä:

Kastellin linnanrauniot / Kastellin jätinkirkko Pekkatori
Kruununmakasiinimuseo Raahen kirkko
Matti Lepistön veistospuisto Raahen saaristo
Pakkahuoneen museo Saloisten kotiseutumuseo
Pattijoen kirkko Soveliuksen talo
Pattijoen Kiviholvisilta Wanha Apteekki
Pekka-patsas Wanha Raahe
 
Raahen keskuskoulu Koulukadun päässä.
 
Raahen tornitalo kaupungin keskustassa.

Arkkitehtuuri

muokkaa

Kaupungin asemakaavan on piirtänyt maanmittari Claes Claesson 1600-luvulla. Asemakaava noudatti alun perin suurvalta-ajan ihanteita ja oli säännönmukainen renessanssiruutukaava, joka oli jaettu kuuteen kortteliin. Alkuperäinen ruutukaava on nähtävillä hyvin säilyneessä Wanhan Raahen kaupunginosassa, jonka alue on suojeltua puukaupunkimiljöötä.[14] Keskustan vanhat rakennukset ovat suurelta osin puisia, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia kuten Raahen Yhdyspankin entistä toimitaloa ja Raahen keskuskoulua. [24]

Suurin osa kaupungin puisesta rakennuskannasta periytyy 1810 kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta 1800-luvun alkupuolelta. Uudisrakentamista on pyritty sopeuttamaan mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan vanhaan ympäristöön.

Yksi kaupungissa hyvin näkyvä rakennus on Raahen tornitalo. 44 metriä korkea tornitalo on rakennettu vuonna 1958 vesitorniksi, missä käytössä se toimi vuoteen 2019 asti. Lisäksi tornissa on 11 asuinkerrosta. Asuntojen yläpuolella on vesisäiliö, jonka päällä on ravintola ja näköalaterassi sekä kahvila. Rakennuksessa on näköalahissi ja ylimmistä kerroksista avautuu näkymä pitkälle Raahen saaristoon. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1994.[25]

Kylät ja kaupunginosat

muokkaa

Osaa Raahen kaupunginosista mielletään Raahessa kylinä. Palonkylän ja Saloisten kaupunginosia ei pidetä Raahessa kylinä kaavoituksellisissa asioissa, mutta kummassakin kaupunginosassa toimii kyläyhdistys. Pattijoki ei ole kaavoituksellisesti kylä eikä siellä ole toimivaa kyläyhdistystä.[26]

 
Vanha 1800-luvun lopulla rakennettu Pattijoen silta.


Raahen kaupunginosat: [27]

 
Raahen Pikkulahtea kesällä 2020.

Kylät ja asuinalueet: [26]

· Alpua

· Haapajoki-Arkkukari

· Jokelankylä

· Ketunperä

· Vihannin kirkonkylä

· Kopsa

· Korvenkylä

· Kuusirati

· Lampinsaari

· Lasikangas eli Ylipää

· Lumimetsä

· Läntisranta

· Mattilanperä

· Myllyperä-Perukka

· Möykkyperä

· Olkijoki

· Palonkylä

· Piehinki

· Saloinen

· Sauvonmäki

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

muokkaa

Museoviraston inventoinnin mukaan Raahessa on 8 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. [28]

· Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat

· Lampinsaaren kaivosyhdyskunta

· Museosilta

· Pohjanmaan rantatie

· Raahen Pekkatori ja ruutukaava-alueen puukorttelit

· Raahen rautatieasema ja tullikamari

· Raahen seminaari

· Saloisten kellotapuli

Ympäristö

muokkaa

Maantiede

muokkaa

Raahen kokonaispinta-ala on 1 888,94 neliökilometriä, josta 12,89 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 23,44 asukasta/km2. Kaupungin edustalla sijaitsevalla suurella saaristolla on runsaasti virkistyskäyttöä ja merkittäviä luontoarvoja.[29] Erityispiirteen Raahen alueen luonnolle antaa maankohoaminen, joka kohottaa merestä uutta maata.[30]

Raahen rannikko on alavaa tasankoa, mutta maasto nousee verkalleen sisämaahan päin. Korkeussuhteiltaan alue on vaihtelevaa, mutta korkeimmatkin kohdat ovat yleensä 110 metriä merenpinnan yläpuolella. Piehinkijoen eteläpuolella maisema muuttuu tyypilliseksi Pohjanmaan lakeudeksi.

Seutu on vähävesistöistä. Pohjanlahteen virtaa pieniä vähäpätöisiä jokia ja ojia, joista mainittakoon Pattijoki, Piehinkijoki, Piipsanjoki, Luohuanjoki ja Haapajoki. Huomattavimmat järvet ovat Viitajärvi, Kirkkojärvi sekä järveen verrattava Haapajärven tekoallas, jonka pinta-ala on 1,5 km² ja käyttötilavuus 11,5 milj. m³.[13]

Raahen saaristo, Pattijoen ja Olkijoen suistojen välinen lintuvesialue, sekä kaukana sisämaassa erämaatyyppinen Pitkäisnevan alue, jossa erikoisuutena on kirkasvetinen Pitkäislähde, ovat suojeltuja ja kuuluvat Natura 2000 -verkostoon.[30]

Ilmasto

muokkaa

Raahen ilmastoa hallitsee Perämeri. Sen vuoksi kaupunki on kostean tuulinen.[31]

Raahen ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,7 −4,1 −0,8 4,4 10,4 16,0 19,7 18,1 13,2 6,8 1,9 −1,3 ka. 6,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,4 −10,1 −7,0 −1,5 3,7 9,6 13,5 12,2 7,9 2,7 −2,0 −6,1 ka. 1,1
Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,2 −6,8 −3,7 1,1 6,8 12,5 16,2 15,0 10,5 4,5 −0,1 −3,5 ka. 3,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,7
−9,4
−4,1
−10,1
−0,8
−7,0
4,4
−1,5
10,4
3,7
16,0
9,6
19,7
13,5
18,1
12,2
13,2
7,9
6,8
2,7
1,9
−2,0
−1,3
−6,1
S
a
d
a
n
t
a
{{{satammi}}}
{{{sahelmi}}}
{{{samaalis}}}
{{{sahuhti}}}
{{{satouko}}}
{{{sakesä}}}
{{{saheinä}}}
{{{saelo}}}
{{{sasyys}}}
{{{saloka}}}
{{{samarras}}}
{{{sajoulu}}}


Saaristo

muokkaa
 
Pattijoki laskee Perämereen Raahen kaupungin alueella.

Raahen edustalla on pieni saaristo, johon kuuluu muun muassa Akkunalauta, Iso-Kraaseli, Kalla, Kello, Konikari, Koninpää, Kumpele, Louekari, Maapauha, Pikku-Kraaseli, Preiskari, Puluvärkki, Rääpäkkä, Rääpäkänriutta, Smitinriutta, Smitti, Tasku, Ulkopauha, Ämmä, Äijä. Aivan kaupungin edustalla ovat Ulko-Fantti, Maa-Fantti ja Musta.

Kumpeleen eteläpuolella on maankohoamisen vuoksi niemeksi muuttunut Lapaluoto. Isoimpia lahtia ovat Kuljunlahti, lähes järveksi kuroutunut Siniluodonlahti ja Tammilahti sekä avara Kultalanlahti. Maankohoaminen muuttaa jatkuvasti rannikon muotoa ja saaristoa. Useita saaria kohoaa, vanhat väylät madaltuvat ja saaret muuttuvat niemiksi. Raahe perustettiin aikanaan Kaupunginlahteen pistävälle niemelle. Noihin aikoihin meri oli rantaan saakka niin syvä, että suuretkin laivat saattoi esteettä purjehtia Kauppatorin rantaan. Merenpohjan kohoaminen ja pohjan liettyminen ovat muuttaneet kulkureittejä. Vielä 1800-luvun puolivälissä voitiin soutaa Pitkäkarin ja mannermaan välitse Härkäsalmea myöten Pattijoen suulle. Samoin raskailla proomuilla kuljettiin nykyään umpeen kasvaneen Mustan ja Maa-Fantin välisestä salmesta. Kaupunginlahtikin on matala, liettynyt ja maatumaisillaan.[13]

Raahen saaristo tarjoaa ympärivuotisia virkistysmahdollisuuksia ja retkeilypalveluja, ja se palkittiin Vuoden Retkikohde -tunnustuksella vuonna 2016.[32] Suurin osa saaristosta kuuluu Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen.[30]

Luonnonsuojelulain tehtävistä valtaosa kuuluu Raahessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimivaltaan.[30]

Kallio- ja maaperä

muokkaa

Alueen kallioperä on vaihteleva. Pitkässäkarissa ja läheisillä saarilla kallioperä on plagioklaasiporfyriittiä. Kaupungin ydinalueen tuntumassa kallioperä on graniittia. Lapaluodossa ja Antinkankaalla kiilleliuskeita ja fylliittejä. Eteläosissa on amfiboliittia. Saaristossa on tyrskyjen paljastamia silokallioita. Pattijoen rajalla on runsaasti suuria siirtolohkareita ja paljaita kallioita kuten Nahkakallio ja Jylhänkalliot. Pattijoen kohdilla kallioperä rannikolla on kiillegneissiä. Sisämaahan päin kivilaji vaihettuu graniittigneissiksi ja graniitiksi. Entisen Vihannin kunnan alueella on myös pieniä gabro- ja dioriittialueita. Lampinsaaressa on sinkkipitoinen malmio, jossa on myös kuparia, rikkiä ja lyijyä.[13]

Hiekka on Raahen seudun yleisin irtain maalaji. Sitä on laajoilla alueilla muun muassa Piehinkijoen eteläpuolella. Rannikolla on myös lentohiekkakenttiä. Laajat moreenikumpareita käsittävät ja paikoin soiden rikkomat hiekkakankaat jatkuvat rannikolta syvälle sisämaahan, Pattijoen kohdilla esiintyy myös turvetta, savikoita alueella esiintyy vähän. Vihantiin päin mentäessä maalaji muuttuu hyvin moreenipitoiseksi. Huomattavimmat harjut ovat Vihanninharju ja Lumijärvenkangas. Lumijärvenkangas kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.lähde?

Metsät ja suot

muokkaa

Alueen metsät ovat osin soistuneita kuusi- ja mäntymetsiä. Rannikoilla kasvaa sankkoja leppäpensastoja sekä tyrniä. Merenrannoilla on laajahkoja rantaniittyjä, joilla on muun muassa Jäämeren rannikon kasviharvinaisuuksia, kuten ruijanesikko ja vihnesara. Seudun suot, Juttisuo, Peuraneva ja Ispinäneva, Märsyneva, Kuuhkamonneva, Ahmaneva sekä osittain Raahen alueelle tuleva Hirvineva. Raahen nevat ovat vaatimattomia verrattuna Pohjanmaan suuriin nevoihin.

Kunnalliset asiat

muokkaa
 
Raahen raatihuone on rakennettu vuonna 1839.
 
Raahen kuntaliitokset. Saloisten kunta liittyi Raaheen 1973, Pattijoki 2003 ja Vihanti 2013.

Hallinto ja politiikka

muokkaa

Raahen kaupunginjohtajana toimii Leena Mikkola-Riekkinen. Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Anu Mattila ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Nina Pulkkanen. Raahen kaupunginvaltuusto koostuu 43 jäsenestä ja kaupunginhallitus 11 jäsenestä.[33] Valtuuston suurin puolue kaudella 2021–2025 on Keskusta 16 edustajallaan. Lisäksi valtuustossa ovat Perussuomalaiset (7), Vasemmistoliitto (7), SDP (6), Kokoomus (5), Kristillisdemokraatit (1) ja Vihreät (1).

Raahen kaupungissa toimii myös nuorisovaltuusto, joka perustettiin vuonna 1998.

Kunta- ja alueliitokset

muokkaa

Raahen seutukunnan muodostavat Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Saloisten kunta liitettiin Raaheen vuonna 1973, Pattijoen kunta vuonna 2003[14] ja Vihannin kunta vuonna 2013.[18]

Vuonna 2015 Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hylkäsi yhdistymisehdotuksen.[20]

Väestö

muokkaa

Raahen väkiluku oli vuoden 2014 alussa 25 507 ihmistä. [34] Asukasluvultaan Raahe on Suomen 42. suurin kunta. Asukastiheys on kaupungissa 42,75 asukasta per neliökilometri. Raahen seutukunnassa on asukkaita 35 032. Ruotsinkielisiä asukkaita Raahessa oli vuonna 2007 ainoastaan 27 ja kaupunki onkin virallisesti yksikielinen. Väkiluvun on ennustettu laskevan pikkuhiljaa. Ennusteiden mukaan väkiluku on vuonna 2030 20 318 henkeä ja 19 160 henkeä vuonna 2040. [35]

Vuoden 2013 lopussa kaupungin asukkaista 0–14-vuotiaita oli 19,3 prosenttia, 15–64-vuotiaita 61,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 19,2 prosenttia. [36]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Raahen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
27 362
1985
  
28 431
1990
  
27 999
1995
  
27 690
2000
  
26 766
2005
  
25 746
2010
  
25 656
2015
  
25 165
2020
  
24 679
Lähde: Tilastokeskus.[37]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Raahessa oli 25 001 asukasta, joista 21 652 asui taajamissa, 3 197 haja-asutusalueilla ja 152:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Raahen taajama-aste on 87,1 %.[38] Raahen taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[39]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Raahen keskustaajama 18 986
2 Vihannin kirkonkylä 1 124
3 Haapajoki-Arkkukari 717
4 Piehinki 370
5 Lampinsaari 248
6 Olkijoki 207

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

muokkaa
 
Raahen kirkko 2019.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Raahessa toimii Raahen seurakunta, joka toimii myös Siikajoen kunnan alueella.[40]

 
Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, Suomen vanhin, vuonna 1882 perustettu kauppaopisto Raahessa.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Raahen alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta[41] ja Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Raahen helluntaiseurakunta.[42]

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Raahen kaupungin nykyisellä alueella.[40]

Koulutus

muokkaa
 
Raahen seminaari.

Raahe on tunnettu koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta jo yli sadan vuoden ajan.[14] Vuonna 2024 Raahessa toimii 13 peruskoulua, joista 9 on alakouluja, 2 yläkouluja ja 2 yhtenäiskouluja. Raahen kaupunki kokonaisuudessaan on yksi oppilaaksiottoalue, jossa opiskelee yhteensä noin 2965 lasta ja nuorta.[43]

Raahessa toiseen asteen opintoihin koulutusvaihtoehtoja tarjoavat Raahen lukio, Koulutuskeskus Brahe sekä Raahen Porvari- ja Kauppakoulu.[44]


Raahen kaupunki omistaa Raahen musiikkiopiston, joka on seutukunnallinen taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja siihen liittyvien taidemuotojen opetusta. Musiikkiopistossa opiskelee lähes 500 lasta ja nuorta, joista noin 120 kuuluu musiikkileikkikouluopetuksen piiriin. [45] Raahen kaupunki ylläpitää myös kansalaisopistoa, Raahe-opistoa, joka tarjoaa liikunnan, kielten sekä taito- ja taideaineiden lisäksi erilaisia yleissivistäviä aineita. Sen toiminta-alueena on Raahen kaupunki sekä Pyhäjoenkunta. Raahe-opisto toimii vapaan sivistystyön perustehtävän mukaisesti ja noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita. [46]


Ammattikorkeakoulututkintoon johtavia AMK-koulutuksia on voinut suorittaa Raahessa vuodesta 2018 alkaen Kajaanin ammattikorkeakoulussa yhteistyössä Koulutuskeskus Brahen ja Pohteen kanssa. Koulutuksia järjestetään sekä päivä- että monimuoto-opetuksena. Korkeakouluopiskelijoita on Raahessa kaikkiaan noin 250. [47]

Raahessa käynnistyneitä koulutuksia ovat:

  • Tieto- ja viestintätekniikan insinööri
  • Konetekniikan insinööri
  • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööri
  • Tietojenkäsittelyn tradenomi, peliala
  • Sairaanhoitaja

Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Raahen toimipaikka tarjoaa avointa yliopisto-opetusta, ammatillista täydennyskoulutusta, valmentavia ja harrastustavoitteisia kursseja sekä erilaisia yleisötilaisuuksia.


Raahessa toimi vuoteen 2014 saakka Oulun ammattikorkeakoulun Raahen yksikkö, joka koulutti insinöörejä ja tradenomeja. Insinööriopiskelijoita oli runsaat 600 ja tradenomiopiskelijoita vajaat 300. Toiminta sai alkunsa Raahen tietokonealan teknillisenä oppilaitoksena vuosi 1972–1999. Insinöörikoulutus siirtyi hallinnollisesti Oulun seudun ammattikorkeakoululle vuonna 1997, jolloin Raaheen perustettiin ammattikorkeakoulun Raahen tietokonealan yksikkö. Loput oppilaitoksen toiminnoista siirtyi ammattikorkeakouluun vuonna 1999.[48]

Yhdessä Oulun tekniikan yksikön kanssa Raahen yksikkö oli Suomen suurin insinöörejä kouluttava ammattikorkeakoulu. Kaikkiaan Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun toiminta kesti Raahessa 12 vuotta, mutta lakkautettiin toimitilojen vuokraospimuksen päätyttyä vuonna 2014. [49]

Terveydenhuolto

muokkaa

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Raahen kaupungissa sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien alueella. Palveluihin kuuluu esimerkiksi lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, laboratoriapalvelut, lääkäripäivystys, osastohoito ja mielenterveyspalvelut. [50]

 
Raahen terästehdas.

Talous

muokkaa

Raahe sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1791.[14] Vuonna 2023 kaupungin veroprosentti oli 8,61 %.[51] Raahen seutukunta tunnetaan erityisesti teräksen teon, raskaan metallin, merenkulun, konepajojen, tietotekniikka-alojen ja koulutuksen sekä maaseutuelinkeinojen alueena. Raahessa sijaitsee SSAB:n terästehdas, joka vielä 1980-luvulla tunnettiin pohjoismaiden suurimpana yhtenäisenä tehdaskokonaisuutena. Terästehtaan tuotteita ovat erilaiset teräslevyt, kelat ja rainat sekä konepajateollisuuden puolivalmisteet. Noin 35 000 asukkaan seutukunnan muodostavat Raahen kaupungin lisäksi Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat.

Raahe on vanhastaan merikaupunki. Purjelaivakaudella, 1800-luvun puolivälin jälkeen, raahelaisilla laivanvarustajilla oli Suomen suurin purjelaivasto, joka käsitti parhaimmillaan lähes 60 alusta. Nykyisin Raahen satama on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.[52]

Raahe on kasvanut metallitalouden myötä siirtolaisuuden näivettämästä kaupungista Oulun läänin kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi Oulun ja Kajaanin jälkeen. Oulun tapaan kaupunki pyrkii nykyisin kehittämään tietotekniikkaosaamista yhteistyössä metallialojen (Steelpolis) ja ICT-alojen (Softpolis) verkostoon sekä ProMetal-osaamiskeskusohjelmaan kuuluvien yritysten voimin.[53]

Raahen työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2007 114,4 prosenttia. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on noin yksi prosentti, teollisuuden 43 prosenttia, rakennustoiminnan kuusi prosenttia ja kaupan ja muiden palvelujen sekä yhteiskunnallisten palvelujen osuus 50 prosenttia.[54]

Liikenne

muokkaa
 
Raahen rautatieasema.

Raahen kautta kulkee valtatie 8 ja kaupunki on Iisalmesta tulevan kantatie 88:n toinen päätepiste lännessä.

Raahen alueella liikennöidään kaupunkimaista joukkoliikennettä paikallisbusseilla ja palveluliikenteen autoilla. Lisäksi linja-autoasemalta on yhteysliikennettä Vihannin rautatieasemalle sekä Oulun lentoasemalle.

Raahen rautatieasema poistettiin henkilöliikenteen käytöstä 1980-luvulla ja lipunmyynti lopetettiin 2000-luvun alussa. Nykyisin aseman kautta kulkee ainoastaan tavaraliikennettä. Raahen ratapihalla on kolme junaliikenteen käytössä olevaa raidetta ja viisi kuormaus- ja purkausraidetta.[55] Raahea lähin henkilöliikenteen rautatieasema on 33 kilometrin päässä Ruukissa sijaitseva Ruukin rautatieasema. Vihannin asema (37 km) kuuluu nykyisin vuoden 2013 kuntaliitoksen jälkeen Raahen kaupunkiin.

Satamat

muokkaa

Raahe on ollut perustamisestaan saakka merkittävä satamakaupunki. Nykyisin Raahen satama on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.[52]

Raahen satamassa on kolme satamanosaa, SSAB, Syväsatama ja Lapaluoto. Sataman etuina ovat säännölliset reitit Englantiin, Välimerelle ja Baltian alueelle. Raahen sataman valttina on sen logistinen sijoittumispaikka. [56]

Ystävyyskaupungit

muokkaa

Raahen ystävyyskaupunkeja ovat:[57]

Kulttuuri

muokkaa

Raahen kaupungin kulttuuripalvelut järjestää monipuolista kulttuuritarjontaa ja tukee rahallisesti kaupungissa toimivia yhdistyksiä, jotka järjestävät omaa kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoimi ylläpitää Galleria Myötätuulta sekä vastaa yhdessä Raahe-opiston kanssa lasten taiteen perusopetuksen järjestämisestä kuvataiteen ja käsityön osalta. Lisäksi se antaa tietoa Raahen kulttuuritilaisuuksista sekä jakaa esitteitä tapahtumista, vuokraa kokoustiloja sekä lainaa penkkejä ja tanssilavaa.[58]

Raahessa on toiminut elokuvateatteri Bio Huvimylly. Tontin vuokrasopimuksen päätyttyä elokuvateatteritoiminta on kuitenkin siirtynyt Tapahtumatalo Raaheen.

Tapahtumat

muokkaa

Raahen kaupunki järjestää vuosittain tapahtumia Raahessa. Tapahtumien täyteisen kesän Raahessa perinteisesti aloittavat kotiseutupäivät kesä-heinäkuun vaihteessa. Pekanpäivät ovat yhdistelmä historiaa, paikallisia perinteitä, ruokaa, musiikkia, tanssai ja taidetta. Kotiseutujuhlan yhteydessä on perinteenä, että kaupungin perustaja Pehr Brahen patsas kukitetaan ruususeppeleellä ja Raahen Museonrannassa kotiseutulippu vedetään salkoon juhlallisin menoin. Eri toimijoiden järjestämiä osatapahtumia järjestetään kotiseutujuhlan ajan ympäri kaupunkia. [59]

Muita vuosittaisia tapahtumia ovat muun muassa kesäisin Raahen musiikkiviikot, Taiteiden yö, Pooki Flakkaa – Raahen Meripäivät, Raahen Pimiät, Sulatto nuortentapahtuma ja Raahen Rantajatsit sekä talvella joulun alla Annanpäivät, Seminaarin Joulu ja Wanhan Raahen Joulukalenteri. [60]

Herännäisten herättäjäjuhlat järjestettiin Raahessa vuonna 1951 ja vanhoillislestadiolaisten suviseurat vuonna 1962.[61][62] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Raahessa vuonna 2011.[63]

Museot

muokkaa

Raahen museo koostuu seitsemästä eri toimipisteestä. Ympärivuotisesti kohteista avoinna ovat Pakkahuoneen museo ja Kruunumakasiinin museo. Muita Raahen museon toimipisteitä ovat Soveliuksen talo, Wanha apteekki, Saloisten kotiseutumuseo, Ojalan kotiseutumuseo sekä Olkijoen rauhanpirtti. [64]

Raahen Pakkahuoneen museo on vuonna 1862 Carl Robert Ehrströmin perustama meriaiheinen museo. Se siirtyi 1900-luvun alussa toimimaan nykyiselle paikalleen vuonna 1848 valmistuneeseen tulli- ja pakkahuoneen rakennukseen, jossa toimi aikoinaan myös Raahen merimieshuone. Museon esineistön pohjan muodostavat lahjoitukset 1800-luvulta. Esineet liittyvät suurelta osin Raahen kukoistuskauteen purjelaivojen aikakaudella ja ne ovat enimmäkseen kaukomailta alusten miehistöjen tuomia matkamuistoja ja tarve-esineitä. Raahen Pakkahuoneen museo on Suomen vanhin paikallismuseo ja se on myös vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo.[65]

Kruununmakasiinimuseo esittelee muun muassa purjelaivakauden elämää sekä merkittävän kokoelman 1600-luvun kirkkoveistoksia.[64] Kruununmakasiininmuseo esittelee Raahen historiasta esihistoriasta nykypäivään. Vuonna 1852 valmistunut makasiinirakennus muutettiin museon varasto-, näyttely- ja toimitilaksi ja avattiin yleisölle 2012 Raahen museon täyttäessä 150 vuotta. [66] Raahen museon arvokkain kohde on 1700-luvulta peräisin oleva Wanha herra, joka on maailman vanhin säilynyt sukelluspuku.[67]

Tapahtumatalo Raahessa toimii Galleria Myötätuuli, jossa esillä on vaihtuvia näyttelyitä. Galleriassa on tarjolla monipuolisesti taidetta, maalauksia, tekstiilitaidetta, valokuvia, kädentaitoja, veistoksia, installaatioita tai lasten ja nuorten taidetta.

Kari Juvan veistospuisto perustettiin Raahessa Raatihuoneenpuistoon kesällä 2008. Puistossa esillä on 19 Kari Juvan teosta, jotka ovat pronssista valettuja veistoksia. Vuonna 2018 teosten ympärille istutettiin pensaita, ruusuja sekä monivuotisia perennoja, joiden lisäksi kukkasipulit tuovat kukkia patsaiden ympärille keväästä lähtien. [68]

Lisäksi Raahen Pattijoella sijaitsee Matti Lepistön veistospuisto, joka on raahelaisen ITE-taiteilijan veistoksia. Lepistö tuli tunnetuksi etenkin betoniveistoksistaan. Veistospuisto koostuu eläin- ja ihmisveistoksista sekä mytologiasta ja surrealistisesta taiteesta. Kaiken kaikkiaan puisto koostuu miltei 300 veistoksesta. [69]

Teatteri

muokkaa

Raahessa toimii harrastajateatteri. Raahen teatteri tuottaa omana toimintanaan 2-4 ensi-iltaa vuodessa. Toimintaa harjoittaa Raahen Teatteri ry. Raahen teatteritalo on 110-vuotias jugend-talo Wanhan Raahen rajalla, jonka sisätiloissa on toiminnassa teatterisali. Kesäisin ulkotiloissa toimii kesäteatteripiha.[70]

Media ja viestintä

muokkaa

Raahessa ilmestyvät paikallislehti Raahen Seutu ja ilmaisjakelulehti Raahelainen.

Radio Pooki on puolivaltakunnallinen radiokanava, joka soittaa kotimaista tanssimusiikkia. Se aloitti toimintansa Raahessa lokakuussa 1989, jolloin se kuului vain Raahen seudulla. Radio Pooki on palkittu vuoden radiona vuosina 2024 sekä 2005. Lisäksi kanava on valittu vuoden paikallisradioksi vuosina 2017, 2019 ja 2020. [71]

Urheilu

muokkaa

Parhaiten Raahe tunnetaan nykyään pesäpallokaupunkina. Pattijoen liityttyä Raaheen myös sen urheiluseurat liittyivät kaupunkiin. Niinpä Raahessa toimii pesäpalloseura Pattijoen Urheilijat, jonka edustusjoukkue pelaa miesten Superpesistä. Kaudella 2008 joukkue voitti Suomen mestaruuden.

Raahen jääkiekkoseura Raahe-Kiekko pelaa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla eli Suomi-sarjassa. Futsalissa raahelainen AS Moon pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Futsal Ykkösessä.

Yleisurheilua Raahessa toimittaa yleisurheiluseura Raahen Vesa. Raahen urheilupaikat keskittyvät Koivuluodon urheilupuistoon, jossa jäähalliin mahtuu 1 500 katsojaa ja urheilukentälle 2 500 katsojaa.[72]

Raahen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla tuppipotut eli keitetyt kuoriperunat, halstisilakat, alatoopi, huituvelli ja Raahen krivat eli ruokasoodalla kohotetusta taikinasta uppopaistetut ja sokerilla kuorrutetut rinkelit.[73]

Raahe-koirat

muokkaa

Raahelaiset posliinikoirat, eli laivakoirat, ovat raahelaista uudistuotantoa, joiden esikuvana ovat olleet merimiesten Englannista tuomat Staffordshiren posliinikoirat. Raahelainen posliinitaiteilija Kirsti Niemelä loi idean Raahe-koirista 1980-luvun alussa. Raahe-koirat eivät edusta mitään rotua kuten niiden englantilaiset esikuvansa. Koirista on muodostunut suosittuja lahjaesineitä ja matkamuistoja. [74]

Raahe oli purjelaivakaupunki 1860-luvulla, jolloin raahelaismiehiä toimi merimiehinä. He toivat kotiin matkoiltaan tuliaisina mm. posliinisia laivakoiria. Merimiesten vaimot asettelivat koirat ikkunalle ja koirista muodostui omanlaisensa merkkikielensä: koirien asento viestitti kaupungin väelle, oliko perheen merimies kotona vai ei. Kun koirat katsoivat ikkunasta ulos, oli isäntä merillä ja kun tämä oli palannut kotiin, käännettiin koirat katsomaan taloon sisälle päin. Nykyraahelaiset kunnioittavat merellistä menneisyyttään koristamalla kotinsa edelleen Raahe-koirilla.[75]

Tunnettuja raahelaisia

muokkaa

Urheilijoita

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kaupunginjohtaja Raahen kaupunki. Viitattu 26.4.2022.
  7. Kaupunginhallitus Raahen kaupunki. Viitattu 26.4.2022.
  8. Kaupunginvaltuusto Raahen kaupunki. Viitattu 26.4.2022.
  9. Kuntavaalit 2021 – Raahe Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 6.8.2021.
  10. Auno Aunola ja Arto Pikkarainen: Raahe – monet kasvot. Raahe: Raahen PR-palvelut, 2009. ISBN 978-952-92-5521-4.
  11. a b Raahen kaupungin historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. a b Pohjoisessa on ainutlaatuisen arvokas puukaupunki, jonka ränsistymistä vastaan taistellaan nyt uusin keinoin Yle. 9.4.2023. Viitattu 9.4.2023.
  13. a b c d e f g h i j k l m n o Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  14. a b c d e f g h i j Raahen kaupunki: Raahen historiasta raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 2.4.2008.
  15. Biografinen Nimikirja: Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta s. 791. Viitattu 22.12.2019.
  16. Raahen matkailuoppaat ry: Ookko kuullu edu.raahe.fi. Arkistoitu 7.4.2009. Viitattu 2.4.2008.
  17. Hannula, J. O.: Suomen vapaussodan historia, s. 68. WSOY, 1956.
  18. a b Raahe ja Vihanti päättivät yhdistyä HS.fi. 23.5.2012. Viitattu 25.3.2022.
  19. Leppävuori, Anna: Raahen seudulla harkitaan yhdeksi kaupungiksi yhdistymistä – Oulussa kuntaliitokset eivät nyt kiinnosta Yle Uutiset. 12.1.2015. Viitattu 27.2.2022.
  20. a b Myllykoski, Timo: Raahen alueen kuntaliitos kaatumassa – Pyhäjoki hylkäsi yksimielisesti Kaleva. 23.4.2015. Viitattu 15.4.2022.
  21. RKY  ι  Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 12.6.2024.
  22. Pietari Brahen patsaat. Wikipedia, 1.3.2024. Artikkelin verkkoversio. fi
  23. a b Raahen kirkko. Wikipedia, 10.2.2023. Artikkelin verkkoversio. fi
  24. Raahe info: Kirkkokatu 20 raahe.info. Viitattu 2.4.2008.
  25. Raahen matkailuoppaat ry: Tornitalo työllisti edu.raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 2.4.2008.
  26. a b Raahen kaupunki: Raahen kylät ja asuinalueet raahe.fi. Arkistoitu 6.8.2013. Viitattu 13.6.2013.
  27. Kaupunginosat Raahen kaupunki. Viitattu 2.4.2019.
  28. RKY  ι  Hakutulos www.rky.fi. Viitattu 12.6.2024.
  29. Raahen saaristo 3.5.2021. Raahen kaupunki. Viitattu 28.3.2023.
  30. a b c d Raahen kaupunki: Luonnonsuojelu raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 2.4.2008.
  31. Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan maisemaselvitys (Sivu 4) 20.1.2005. Raahen kaupunki. Viitattu 28.3.2023.
  32. Raahen saaristo on vuoden retkikohde Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2021.
  33. Raahen kaupunki: Raahen organisaatiokaavio raahe.fi. Arkistoitu 15.3.2014. Viitattu 2.4.2008.
  34. Tietoa Raahesta Raahen kaupunki. Arkistoitu 27.10.2012. Viitattu 19.11.20014.
  35. Väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen 2040 - Muuttoliikkeen sisältävä laskelma
  36. Raahe Tilastokeskus. Viitattu 19.11.2014.
  37. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  38. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  39. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  40. a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  41. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  42. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  43. Peruskoulut Raahen kaupunki. Viitattu 25.3.2023.
  44. Ammatillinen koulutus | Raahe.fi www.raahe.fi. 24.11.2022. Viitattu 12.6.2024.
  45. Musiikkiopisto | Raahe.fi www.raahe.fi. 11.6.2024. Viitattu 12.6.2024.
  46. Raahe-opisto | Raahe.fi www.raahe.fi. 11.6.2024. Viitattu 12.6.2024.
  47. Korkeakouluopetus | Raahe.fi www.raahe.fi. 8.5.2023. Viitattu 12.6.2024.
  48. Raahen tietokonealan oppilaitos. Wikipedia, 27.6.2021. Artikkelin verkkoversio. fi
  49. Tietoa yhdistyksestä raahensenioriopet.osj.fi. Viitattu 13.6.2024.
  50. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde | Raahe.fi www.raahe.fi. 1.11.2023. Viitattu 13.6.2024.
  51. Talousarvio 2.1.2023. Raahen kaupunki. Viitattu 29.3.2023.
  52. a b Raahen satama: Yleistietoa portofraahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
  53. Raahen kaupunki: Raahe tunnetaan oppilaitoksista, merestä ja metallista raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 2.4.2008.
  54. Raahen kaupunki: Raahesta raahe.fi. Arkistoitu 15.3.2008. Viitattu 2.4.2008.
  55. Raahen kaupunki: Liikenne raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 3.4.2008.
  56. Sataman info Raahen satama. Viitattu 13.6.2024.
  57. a b c Ystävyyskaupungit | Raahe.fi www.raahe.fi. 16.8.2022. Viitattu 13.6.2024.
  58. Raahen kaupunki: Raahen kulttuuri raahe.fi. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 3.4.2008.
  59. Pääsivu :: Pekanpäivät www.pekanpaivat.fi. Viitattu 13.6.2024.
  60. Vuotuiset tapahtumat | Raahe.fi www.raahe.fi. 20.5.2024. Viitattu 13.6.2024.
  61. Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
  62. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  63. Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.
  64. a b Tietoa museoista | Raahen Museo raahenmuseo.fi. Viitattu 13.6.2024.
  65. Raahen museo: Yleistietoa raahe.fi. Arkistoitu 9.3.2008. Viitattu 3.4.2008.
  66. Kruununmakasiinimuseo | Raahen Museo raahenmuseo.fi. Viitattu 13.6.2024.
  67. Wanha herra. Wikipedia, 25.7.2022. Artikkelin verkkoversio. fi
  68. Kari Juvan Veistospuisto | Raahe.fi www.raahe.fi. 7.11.2023. Viitattu 13.6.2024.
  69. Matti Lepistön veistospuisto | Visit Raahe www.visitraahe.fi. Viitattu 13.6.2024.
  70. Raahen Teatteri | Visit Raahe visitraahe.fi. Viitattu 13.6.2024.
  71. Mika Kuki: Radio Pooki on vuoden radio Radio Pooki. 13.4.2024. Viitattu 13.6.2024.
  72. Koivuluodon urheilupuisto: Yleistietoa raahe.fi. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 3.4.2008.
  73. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 174. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  74. Posliinikoirat | Raahen Museo www.raahenmuseo.fi. Viitattu 13.6.2024.
  75. Posliinikoirat | Raahen Museo www.raahenmuseo.fi. Viitattu 13.6.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa