Ketunperä

Ketunperä on runsaan 50 asukkaan kylä entisen Saloisten kunnan alueella Raahessa. Se sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Saloisten kirkonkylältä ja noin kaksitoista kilometriä Raahen keskustasta kaakkoon. Lähin ala-aste on Mattilanperällä noin neljän kilometrin päässä ja yläaste Saloisissa noin kahdeksan kilometrin päässä.

Ketunperällä on maauimala ja luistelurata. Kylän läpi virtaavat Haapajoki ja Poikajoki.

HistoriaMuokkaa

Kylä sai alkunsa vuonna 1788, jolloin Tapani Henrikinpoika Ström perusti Kettukankaan kantatilan. Toiseksi vanhin asuinpaikka on Tolppa, perustettu vuonna 1826. Seuraava on Poltto, perustettu ennen vuotta 1860, jolloin se on merkitty isojaon täydennyskarttaan. Tolppa oli alun perin Kettukankaan, myöhemmin Juusolan, torppa. Poltto oli Hongan torppa.

Kettukankaan isännyys vaihtui aluksi tiuhaan, kunnes vuonna 1816 isännäksi tuli haukiputaalainen Mikko Mikonpoika Kettukangas (ent. Bisi, o.s. Luukela), jonka jälkeen tila on ollut samalla suvulla. 1800-luvun loppupuolella perustettiin vielä ainakin seuraavat torpat: Päivärinne, Koivikko eli Markkuu ja Hyväri. Hyvärin isäntä Mikko Jaakonpoika tuli vuonna 1870 osaomistajaksi Kettukankaan tilaan neljänneksen osuudella poikansa Jaakko Mikonpojan kanssa.

1800–1900-luvun vaihteessa Ketunperälle perustettiin vielä Kalevan ja Joensuun torpat sekä Vierimaa joka oli aluksi niittypirtti. Kylän kaikki torpat, Polttoa lukuun ottamatta, itsenäistyivät 1900-luvun alkupuolella. 1930-luvulla rakennettiin vielä Jokirannan talo, joka kuului Kettukankaan tilaan. Kantatilalla oli jo vanhastaan ollut kaksi päärakennusta sekä Hyvärin talo hieman etäämpänä. 19501960-luvuilla kylällä toimi myös kyläkauppa Kettukankaaseen kuuluvassa vuonna 1948 rakennetussa Lepolan talossa. Myöhempinä vuosikymmeninä kylälle on rakennettu yli kymmenen uutta taloa, ja joitain vanhoja on autioitunut. Kettukankaan kantatila jaettiin vuonna 1983. Vuonna 2010 Ketunperällä on 18 asuttua taloa.[1][2][3][4]

Kivirakankankaan pyyntikuopatMuokkaa

Saloisten Ketunperällä noin 400 m Koivikon talosta etelälounaaseen olevalla Kivirakankankaalla on hieman yli 30 hiekkamaahan kaivettua pyyntikuoppaa; osa saattaa olla keittokuoppia. Suurimman kuopan halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys nykyisellään noin metrin. Alueella on myös tervahauta. Kuopat sijaitsevat kahtena peräkkäisenä rykelmänä siten, että toinen rykelmä kulkee pitkän ja kapean, soiden reunustaman kuivankankaan eli taipaleen poikki, toinen puolestaan taipaleen suuntaisesti. Peurat tai muut eläimet, jotka ovat mielellään käyttäneet näitä kuivia taipaleita kulkureittinään, ovat sitten pudonneet näihin ansakuoppiin. Alueesta on arkeologi J. Itäpalo laatinut kartan, joka on Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset -kirjassa. Alue on noussut merestä rautakauden alussa, joten kuopat ovat peräisin aikaisintaan ajanlaskun alun tienoilta. Kuoppapyyntiä on tosin harjoitettu vielä historiallisella ajallakin.[5][6]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kettukankaan aikakirja, Mikko Kettukangas 2005.
  2. Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti 2001-2002, Botnia-foto oy.
  3. Raahen tienoon historia II, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa, Pekka Toivanen, Ossi Viita 1995.
  4. Muistelmia Pohjanmaalta, Kaarlo Levón.
  5. Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Mika Sarkkinen, Markku Torvinen 2000
  6. Ketunperän peruskartta, Maanmittauslaitos

Aiheesta muuallaMuokkaa