1788

TapahtumiaMuokkaa

• 1. tammikuuta – Vuonna 1785 perustettu sanomalehti The Daily Universal Register sai uuden nimen: The Times.
• 2. tammikuuta – Georgiasta tuli Yhdysvaltain neljäs osavaltio.
• 8. tammikuuta – Antonio Salierin tragikoomisen oopperan Axur, Re d'Ormus kantaesitys Wienin Burgtheaterissa.
• 9. tammikuuta – Connecticutista Yhdysvaltain viides osavaltio.
• 2. helmikuuta – Johann Friedrich Reichardtin oopperan Andromeda kantaesitys Berliinin Kuninkaallisessa oopperassa.
• 5. helmikuuta – Etelä-Carolina vahvisti ensimmäisenä Yhdysvaltain perustuslain.
• 6. helmikuuta – Massachusettsista Yhdysvaltain kuudes osavaltio.
• 27. helmikuuta – Ulricehamnin palo Ruotsissa.
• 28. huhtikuuta – Marylandistä Yhdysvaltain seitsemäs osavaltio.
• 23. toukokuuta – Etelä-Carolinasta Yhdysvaltain kahdeksas osavaltio.
• 21. kesäkuuta – New Hampshirestä Yhdysvaltain yhdeksäs osavaltio.
• 25. kesäkuuta – Virginiasta Yhdysvaltain kymmenes osavaltio. The Virginia Ratifying Convention‎ ratifioi Yhdysvaltain perustuslain.
• Kustaa III:n sota alkoi:
  • 17. heinäkuuta – käytiin Suursaaren taistelu.
  • 9. elokuuta – Liikkalan nootti.
  • 12. elokuuta – Anjalan liittokirja.
• 26. kesäkuuta – Wolfgang Amadeus Mozart sai valmiiksi teoksensa, jota myöhemmin kutsutaan nimellä Sinfonia nro 39.
• 26. heinäkuuta – New Yorkista Yhdysvaltain yhdestoista osavaltio.
• 28. heinäkuuta – Wolfgang Amadeus Mozart sai valmiiksi teoksensa, jota myöhemmin kutsutaan nimellä Sinfonia nro 40.
• 10. elokuuta – Wolfgang Amadeus Mozart sai valmiiksi teoksensa, jota myöhemmin kutsutaan nimellä Sinfonia nro 41. Myös lisänimellä Jupiter tunnettu kappale jäi hänen viimeiseksi sinfoniakseen.
• 21. elokuuta – Tanska julisti sodan Ruotsille täyttääkseen liittolaissitoumuksensa Venäjää kohtaan.
• 10. syyskuuta – Antonio Salierin koomisen oopperan Il Talismano kantaesitys Wienin Burgtheaterissa.
• 29. syyskuuta – Tanskan joukot voittivat ruotsalaiset Kvistrumin taistelussa.
• 5. joulukuuta – Luigi Cherubinin oopperan Démophon kantaesitys Grand Opéra Parisissa.
• K. Gananderin kirja Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki.
• Immanuel Kantin kirja Kritik der Praktischen Vernunft.
• James Madisonin, Alexander Hamiltonin ja John Jayn teos The Federalist ilmestyi.
• Yhdistynyt kuningaskunta perusti ensimmäisen vankilasiirtokunnan Australiaan ja Norfolkinsaarelle.
• Connecticut kielsi kansalaisiltaan orjakaupan.
• John Marshall saapui Marshallinsaarille.
• HMS Bounty-laivan kapinoitsijat kävivät Tahitilla.
• Jakob Gadolinista Turun arkkipiispa.

SyntyneitäMuokkaa

• 1. tammikuuta – Étienne Cabet, ranskalainen utopistinen sosialisti
• 22. tammikuuta – Ernst Fredrik Brander, suomalainen senaattori ja hovioikeuden presidentti
• 22. tammikuuta – George Gordon Byron, englantilainen runoilija
• 27. tammikuuta – P. U. F. Sadelin, suomalainen kirjailija
• 5. helmikuuta – Robert Peel, brittiläinen poliitikko ja Scotland Yard'in luoja
• 5. helmikuuta – Lars Sackleen, suomalainen senaattori
• 12. helmikuuta – Karl von Reichenbach, saksalainen kemisti, geologi, metallurgi, luonnontieteilijä, teollisuusmies ja filosofi
• 17. helmikuuta – László Ungvárnémeti Tóth, unkarilainen runoilija
• 22. helmikuuta – Arthur Schopenhauer, saksalainen filosofi
• 5. maaliskuuta – Carl Gustaf Polviander, suomalainen sotilas ja Vänrikki Stoolin mahdollinen esikuva
• 8. maaliskuuta – William Hamilton, skoantilainen filosofi ja metafyysikko
• 10. maaliskuuta – Joseph von Eichendorff, saksalainen kirjailija
• 29. maaliskuuta – Don Carlos, Espanjan kuningas Kaarle IV:n poika
• 31. maaliskuuta – Jessadabodindra, Thaimaan kuningas 1824–1851
• 5. huhtikuuta – Mihail Fjodorovitš Orlov (1788–1842), venäläinen kenraali
• 14. huhtikuuta – Odert Gripenberg, suomalainen luutnantti ja koulunjohtaja
• 24. huhtikuuta – Pehr Jonas Törnqvist, suomalainen senaattori ja salaneuvos
• 10. toukokuuta – Augustin Jean Fresnel, ranskalainen insinööri
• 10. toukokuuta – Jekaterina Pavlovna Romanova, venäläinen suuriruhtinatar
• 1. heinäkuuta – Jean-Victor Poncelet, ranskalainen prikaatinkernaali ja matemaatikko
• 23. heinäkuuta – Prideaux John Selby, englantilainen lintutieteilijä, kasvitieteilijä ja taiteilija
• 3. syyskuuta – Gustaf Erik Pasch, ruotsalainen kemisti ja keksijä
• 21. syyskuuta – Geert Adriaans Boomgaard, kenties historian ensimmäinen tunnettu 110 vuoden iän saavuttanut henkilö
• 21. syyskuuta – Juhana Kainulainen, suomalainen runonlaulaja ja tietäjä
• 30. syyskuuta – Lordi Raglan, brittiläinen marsalkka
• 9. lokakuuta – József Kossics, slovenialainen kirjailija
• 14. lokakuuta – Edward Sabine, irlantilainen astronomi ja ornitologi
• 23. lokakuuta – Sarah Hale, yhdysvaltalainen kirjailija
• 8. marraskuuta – Anders Johan Hipping, suomalainen lääninrovasti ja historioitsija
• 29. marraskuuta – Abd ar-Rahman (arabiaksi عبد الرحمان), Marokon sulttaani 1823–1859
• 9. joulukuuta – Abraham Kingelin, suomalainen kauppias, laivanvarustaja ja teollisuudenharjoittaja
• 26. joulukuuta – Reinhold von Becker, suomalainen kirjailija
• 29. joulukuuta – Christian Thomsen, tanskalainen arkeologi
• 29. joulukuuta – Tomás de Zumalacárregui, espanjalainen kenraali
• Gregori Aminoff vanhempi, ruotsalainen eversti ja Karlstenin linnan komentaja
• James Burton, englantilainen egyptologi
• Johan William Forsman, suomalainen juristi, hovioikeuden presidentti ja senaattori
• Paul van Suchtelen, venäläinen sotilas, kenraalikuvernööri ja kasakkapäällikkö
• Suleiman pašša, alk. Joseph Anthelme Sève, ranskalaissyntyinen egyptiläinen sotilas
• Johan Petter Winter, suomalainen senaattori ja valtioneuvos

KuolleitaMuokkaa

• 18. tammikuuta – Johan Conrad Weber, suomalainen luutnantti ja perunanviljelyn uranuurtaja
• 31. tammikuuta – Charles Edward Stuart, Englannin kruununtavoittelija
• 18. helmikuuta – John Whitehurst, brittiläinen geologi
• 6. maaliskuuta – Jakob Haartman, Turun piispa 1776–1788
• 31. maaliskuuta – Katarina Elisabet Grubb, suomalainen Teijon ruukin omistaja
• 3. huhtikuuta – Erik Tuneld, ruotsalainen maantieteilijä
• 8. huhtikuuta – Johan Grysselius, ruotsalainen lääkäri ja lintutieteilijä
• 15. huhtikuuta – Giuseppe Bonno, itävaltalainen säveltäjä
• 16. huhtikuuta – Georges Leclerc de Buffon, ranskalainen matemaatikko, biologi, kosmologi ja kirjailija
• 8. toukokuuta – Giovanni Antonio Scopoli, italialainen lääkäri ja luonnontieteilijä
• 17. toukokuuta – Dorothea Biehl, tanskalainen näytelmäkirjailija
• 21. toukokuuta – Erik Frosterus, suomalainen kappalainen ja katekismuksen tekijä
• 21. kesäkuuta – Johann Georg Hamann, saksalainen filosofi
• 2. elokuuta – Thomas Gainsborough, englantilainen taidemaalari
• 14. elokuuta – Thomas Sheridan, irlantilainen näyttelijä ja opettaja
• 6. syyskuuta – Erik af Palén, suomalainen virkamies ja lainsuomentaja
• 22. syyskuuta – Toriyama Sekien, japanilainen taiteilija
• 25. syyskuuta – Joaquim Borges de Figueroa, brasilialainen pappi
• 2. lokakuuta – Isaac Lithovius, suomalainen rovasti ja kirjailija
• 24. lokakuuta – François-Jean de Chastellux, ranskalainen kirjailija
• 24. marraskuuta – Gabriel Fortelius, Porvoon piispa 1762–1788
• 6. joulukuuta – Nicole-Reine Lepaute, ranskalainen astronomi ja matemaatikko
• 8. joulukuuta – Gabriel Tidgren, ruotsalainen kielentutkija ja historiotsija
• 14. joulukuuta – Carl Philipp Emanuel Bach, saksalainen säveltäjä
• 14. joulukuuta – Kaarle III, Espanjan kuningas 1759–1788
• 22. joulukuuta – Percivall Pott, englantilainen kirurgi ja yksi ortopedian perustajista
• Carl Petter Lenning, ruotsalais-suomalainen urkuri ja suomalaisen orkesteritoiminnan perustaja
• Daniel af Thunberg, ruotsalainen insinööri