1788
vuosi
TapahtumiaMuokkaa
- 1. tammikuuta – Vuonna 1785 perustettu sanomalehti The Daily Universal Register sai uuden nimen: The Times.
- 2. tammikuuta – Georgiasta tuli Yhdysvaltain neljäs osavaltio.
- 8. tammikuuta – Antonio Salierin tragikoomisen oopperan Axur, Re d'Ormus kantaesitys Wienin Burgtheaterissa.
- 9. tammikuuta – Connecticutista Yhdysvaltain viides osavaltio.
- 2. helmikuuta – Johann Friedrich Reichardtin oopperan Andromeda kantaesitys Berliinin Kuninkaallisessa oopperassa.
- 5. helmikuuta – Etelä-Carolina vahvisti ensimmäisenä Yhdysvaltain perustuslain.
- 6. helmikuuta – Massachusettsista Yhdysvaltain kuudes osavaltio.
- 27. helmikuuta – Ulricehamnin palo Ruotsissa.
- 28. huhtikuuta – Marylandistä Yhdysvaltain seitsemäs osavaltio.
- 23. toukokuuta – Etelä-Carolinasta Yhdysvaltain kahdeksas osavaltio.
- 21. kesäkuuta – New Hampshirestä Yhdysvaltain yhdeksäs osavaltio.
- 25. kesäkuuta – Virginiasta Yhdysvaltain kymmenes osavaltio. The Virginia Ratifying Convention ratifioi Yhdysvaltain perustuslain.
- Kustaa III:n sota alkoi:
- 26. kesäkuuta – Wolfgang Amadeus Mozart sai valmiiksi teoksensa, jota myöhemmin kutsutaan nimellä Sinfonia nro 39.
- 26. heinäkuuta – New Yorkista Yhdysvaltain yhdestoista osavaltio.
- 28. heinäkuuta – Wolfgang Amadeus Mozart sai valmiiksi teoksensa, jota myöhemmin kutsutaan nimellä Sinfonia nro 40.
- 10. elokuuta – Wolfgang Amadeus Mozart sai valmiiksi teoksensa, jota myöhemmin kutsutaan nimellä Sinfonia nro 41. Myös lisänimellä Jupiter tunnettu kappale jäi hänen viimeiseksi sinfoniakseen.
- 21. elokuuta – Tanska julisti sodan Ruotsille täyttääkseen liittolaissitoumuksensa Venäjää kohtaan.
- 10. syyskuuta – Antonio Salierin koomisen oopperan Il Talismano kantaesitys Wienin Burgtheaterissa.
- 29. syyskuuta – Tanskan joukot voittivat ruotsalaiset Kvistrumin taistelussa.
- 5. joulukuuta – Luigi Cherubinin oopperan Démophon kantaesitys Grand Opéra Parisissa.
- K. Gananderin kirja Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki.
- Immanuel Kantin kirja Kritik der Praktischen Vernunft.
- James Madisonin, Alexander Hamiltonin ja John Jayn teos The Federalist ilmestyi.
- Yhdistynyt kuningaskunta perusti ensimmäisen vankilasiirtokunnan Australiaan ja Norfolkinsaarelle.
- Connecticut kielsi kansalaisiltaan orjakaupan.
- John Marshall saapui Marshallinsaarille.
- HMS Bounty-laivan kapinoitsijat kävivät Tahitilla.
- Jakob Gadolinista Turun arkkipiispa.
SyntyneitäMuokkaa
- 1. tammikuuta – Étienne Cabet, ranskalainen utopistinen sosialisti (k. 1856)
- 22. tammikuuta – Ernst Fredrik Brander, suomalainen senaattori ja hovioikeuden presidentti (k. 1860)
- 22. tammikuuta – George Gordon Byron, englantilainen runoilija (k. 1824)
- 27. tammikuuta – P. U. F. Sadelin, suomalainen kirkkoherra ja kirjailija (k. 1858)
- 5. helmikuuta – Károly Kisfaludy, unkarilainen kirjailija (k. 1830)
- 5. helmikuuta – Robert Peel, brittiläinen poliitikko ja Scotland Yard'in luoja (k. 1850)
- 5. helmikuuta – Lars Sackleen, suomalainen senaattori (k. 1870)
- 10. helmikuuta – Johann Peter Pixis, saksalainen pianisti ja säveltäjä (k. 1874)
- 12. helmikuuta – Karl von Reichenbach, saksalainen kemisti, geologi, metallurgi, luonnontieteilijä, teollisuusmies ja filosofi (k. 1869)
- 17. helmikuuta – László Ungvárnémeti Tóth, unkarilainen runoilija (k. 1820)
- 22. helmikuuta – Arthur Schopenhauer, saksalainen filosofi (k. 1860)
- 1. maaliskuuta – Gheorghe Asachi, romanialainen kirjailija (k. 1869)
- 5. maaliskuuta – Carl Gustaf Polviander, suomalainen sotilas ja Vänrikki Stoolin mahdollinen esikuva (k. 1876)
- 8. maaliskuuta – William Hamilton, skotlantilainen filosofi ja metafyysikko (k. 1856)
- 10. maaliskuuta – Joseph von Eichendorff, saksalainen kirjailija (k. 1857)
- 29. maaliskuuta – Don Carlos, Espanjan kuningas Kaarle IV:n poika (k. 1855)
- 31. maaliskuuta – Jessadabodindra, Thaimaan kuningas 1824–1851 (k. 1851)
- 5. huhtikuuta – Mihail Fjodorovitš Orlov, venäläinen kenraali (k. 1842)
- 14. huhtikuuta – Odert Gripenberg, suomalainen luutnantti ja koulunjohtaja (k. 1848)
- 20. huhtikuuta – Spyrídon Trikoúpis, kreikkalainen valtiomies, diplomaatti ja kirjailija (k. 1873)
- 24. huhtikuuta – Pehr Jonas Törnqvist, suomalainen senaattori ja salaneuvos (k. 1870)
- 10. toukokuuta – Augustin Jean Fresnel, ranskalainen insinööri ja optiikan tutkija (k. 1827)
- 10. toukokuuta – Jekaterina Pavlovna Romanova, venäläinen suuriruhtinatar (k. 1819)
- 13. toukokuuta – Anders Gabriel Wikman, suomalainen pappi ja sanakirjan laatija (k. 1876)
- 16. toukokuuta – Friedrich Rückert, saksalainen runoilija ja orientalisti (k. 1866)
- 18. toukokuuta – Hugh Clapperton, brittiläinen laivaston upseeri ja tutkimusmatkailija (k. 1827)
- 21. toukokuuta – Heikki Punttala, suomalainen maanviljelijä ja valtiopäivämies (k. 1865)
- 10. kesäkuuta – José de Villamil, ecuadorilainen kenraali, poliitikko ja ministeri (k. 1866)
- 1. heinäkuuta – Jean-Victor Poncelet, ranskalainen prikaatinkenraali ja matemaatikko (k. 1867)
- 23. heinäkuuta – Prideaux John Selby, englantilainen lintutieteilijä, kasvitieteilijä ja taiteilija (k. 1867)
- 3. syyskuuta – Gustaf Erik Pasch, ruotsalainen kemisti ja keksijä (k. 1862)
- 21. syyskuuta – Geert Adriaans Boomgaard, kenties historian ensimmäinen tunnettu 110 vuoden iän saavuttanut henkilö (k. 1899)
- 21. syyskuuta – Juhana Kainulainen, suomalainen runonlaulaja ja tietäjä (k. 1847)
- 22. syyskuuta – James Burton, englantilainen egyptologi (k. 1862)
- 30. syyskuuta – Lordi Raglan, brittiläinen marsalkka (k. 1855)
- 2. lokakuuta – Johan Petter Winter, suomalainen senaattori, juristi ja kartanonomistaja (k. 1872)
- 9. lokakuuta – József Kossics, slovenialainen kirjailija (k. 1867)
- 13. lokakuuta – Jishaq Levinsohn, puolanjuutalainen kirjailija (k. 1860)
- 14. lokakuuta – Edward Sabine, irlantilainen astronomi, ornitologi ja tutkimusmatkailija (k. 1883)
- 20. lokakuuta – Johan William Forsman, suomalainen juristi, hovioikeuden presidentti ja senaattori
- 23. lokakuuta – Sarah Hale, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1879)
- 8. marraskuuta – Anders Johan Hipping, suomalainen lääninrovasti ja historioitsija (k. 1872)
- 20. marraskuuta – Félix Varela, kuubalainen pappi ja Kuuban itsenäisyysliikkeen kannattaja (k. 1853)
- 29. marraskuuta – Abd ar-Rahman (arabiaksi عبد الرحمان), Marokon sulttaani 1823–1859 (k. 1859)
- 9. joulukuuta – Abraham Kingelin, suomalainen kauppias, laivanvarustaja ja teollisuudenharjoittaja (k. 1849)
- 16. joulukuuta – Vilhelm Fredrik Palmblad, ruotsalainen kirjailija, kreikan kielen ja kirjallisuuden professori (k. 1862)
- 18. joulukuuta – Camille Pleyel, ranskalainen pianisti, musiikkikustantaja ja pianotehtaan omistaja (k. 1855)
- 26. joulukuuta – Reinhold von Becker, suomalainen kirjailija ja kielentutkija (k. 1858)
- 29. joulukuuta – Christian Thomsen, tanskalainen arkeologi (k. 1865)
- 29. joulukuuta – Tomás de Zumalacárregui, espanjalainen kenraali (k. 1835)
- Gregori Aminoff vanhempi, ruotsalainen eversti ja Karlstenin linnan komentaja (k. 1876)
- Paul van Suchtelen, venäläinen sotilas, kenraalikuvernööri ja kasakkapäällikkö (k. 1833)
- Suleiman pašša, alk. Joseph Anthelme Sève, ranskalaissyntyinen egyptiläinen sotilas (k. 1860)
- William Strickland, yhdysvaltalainen arkkitehti ja insinööri (k. 1854)
KuolleitaMuokkaa
- 18. tammikuuta – Johan Conrad Weber, suomalainen luutnantti ja perunanviljelyn uranuurtaja (s. 1723)
- 31. tammikuuta – Charles Edward Stuart, Englannin kruununtavoittelija (s. 1720)
- 18. helmikuuta – John Whitehurst, brittiläinen geologi, fyysikko ja tähtitieteilijä (s. 1713)
- 2. maaliskuuta – Salomon Gessner, sveitsiläinen runoilija, taidemaalari ja etsaaja (s. 1730)
- 6. maaliskuuta – Jakob Haartman, Turun piispa 1776–1788 (s. 1717)
- 29. maaliskuuta – Charles Wesley, englantilainen pappi, metodismin perustaja ja virsirunoilija (s. 1707)
- 31. maaliskuuta – Katarina Elisabet Grubb, suomalainen Teijon ruukin omistaja (s. 1721)
- 3. huhtikuuta – Erik Tuneld, ruotsalainen maantieteilijä (s. 1709)
- 8. huhtikuuta – Johan Grysselius, ruotsalainen lääkäri ja lintutieteilijä (s. 1738)
- 15. huhtikuuta – Giuseppe Bonno, itävaltalainen säveltäjä (s. 1711)
- 16. huhtikuuta – Georges Leclerc de Buffon, ranskalainen matemaatikko, biologi, kosmologi ja kirjailija (s. 1707)
- 4. toukokuuta – Jacob Reinhold de Pont, suomalainen kartanonomistaja ja Åvikin lasitehtaan perustaja (s. 1717)
- 8. toukokuuta – Giovanni Antonio Scopoli, italialainen lääkäri ja luonnontieteilijä
- 17. toukokuuta – Dorothea Biehl, tanskalainen näytelmäkirjailija (s. 1731)
- 21. toukokuuta – Erik Frosterus, suomalainen kappalainen ja katekismuksen tekijä
- 21. kesäkuuta – Johann Georg Hamann, saksalainen filosofi
- 28. kesäkuuta – Johann Christoph Vogel, saksalais-ranskalainen säveltäjä (s. 1756)
- 2. elokuuta – Thomas Gainsborough, englantilainen taidemaalari (s. 1727)
- 14. elokuuta – Thomas Sheridan, irlantilainen näyttelijä ja opettaja (s. 1719)
- 1. syyskuuta – Kristofer Manderström, ruotsalainen kirjailija (s. 1727)
- 6. syyskuuta – Erik af Palén, suomalainen virkamies ja lainsuomentaja (s. 1716)
- 22. syyskuuta – Toriyama Sekien, japanilainen taiteilija (s. 1712)
- 25. syyskuuta – Joaquim Borges de Figueroa, brasilialainen katolinen arkkipiispa (s. 1714)
- 2. lokakuuta – Isaac Lithovius, suomalainen rovasti ja kirjailija
- 15. lokakuuta – Samuel Greig, skotlantilaissyntyinen venäläinen meriupseeri (s. 1735)
- 24. lokakuuta – François-Jean de Chastellux, ranskalainen kirjailija (s. 1734)
- 14. marraskuuta – Jean-Dominique Maraldi, italialainen tähtitieteilijä (s. 1709)
- 24. marraskuuta – Gabriel Fortelius, Porvoon piispa 1762–1788 (s. 1700)
- 6. joulukuuta – Nicole-Reine Lepaute, ranskalainen astronomi ja matemaatikko (s. 1723)
- 8. joulukuuta – Gabriel Tidgren, ruotsalainen kielentutkija ja historioitsija (s. 1743)
- 14. joulukuuta – Carl Philipp Emanuel Bach, saksalainen säveltäjä (s. 1714)
- 14. joulukuuta – Kaarle III, Espanjan kuningas 1759–1788 (s. 1716)
- 22. joulukuuta – Percivall Pott, englantilainen kirurgi ja yksi ortopedian perustajista (s. 1714)
- Carl Petter Lenning, ruotsalais-suomalainen urkuri ja suomalaisen orkesteritoiminnan perustaja (s. 1711)
- Daniel af Thunberg, ruotsalainen insinööri (s. 1712)