Johan Grysselius, myös Gryzelius tai Grusselius, (22. marraskuuta 1738 Gällersta, Ruotsi8. huhtikuuta 1788 Tornio) oli ruotsalainen lääkäri ja lintutieteilijä.

Grysseliuksen vanhemmat olivat talonpoika Olof Gustafsson ja Kerstin Jönsdotter. Hänen opintiensä alkoi Örebrosta ja ylioppilaaksi hän tuli Strängnäsin lukiosta 1751–1752. Hän opiskeli Uppsalan yliopistossa lääketiedettä, mutta jo parin vuoden kuluttua rupesi piirilääkäriksi Pohjois-Ruotsiin, muun muassa Piitimeen, jonne hän perusti terveyslähteen 1761. Skellefteåssa Grysselius aloitti rokotukset samana vuonna.

Vuonna 1762 Grysselius siirtyi opiskelemaan Turun Akatemiaan. Hän väitteli professori Johan Lechen ohjauksessa helmikuussa 1764. Väitöksen aiheena oli kiistanalainen teoria pääskyjen talvehtimisesta vesistöjen pohjaliejussa (De commoratione hybernali et peregrinationibus hirundinum). Grysselius ja Leche osoittivat tarkoin mittauksin ja havainnoin teorian mahdottomuuden, mutta kesti silti vielä lähes sata vuotta, ennen kuin tiedeyhteisö lopullisesti vakuuttui.

Grysselius valmistui filosofian kandidaatiksi 1765. Hän palasi Uppsalaan ja jatkoi lääketieteen opiskelua Carl von Linnén ohjauksessa. Grysselius väitteli tohtoriksi 1768 ja Linné toimi praeseksena. Grysselius nimitettiin Västerbottenin piirilääkäriksi ja 1781 Tornion piirilääkäriksi. Tornioon hän perusti apteekin 1787 ja Piitimeen terveyskylpylän 1769.

Grysselius avioitui Torniossa 6. elokuuta 1773 neiti Fredrika Pippingin kanssa. Torniossa heille syntyi ainakin neljä lasta.[1]

Lähteet muokkaa

  • Lehikoinen, Esa; Lemmetyinen, Risto; Vuorisalo, Timo & Kivistö, Sari 2009: Suomen lintutieteen synty – Turun Akatemian aika. Faros, Turku. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. ISBN 978-952-5710-04-5
  • Kotivuori, Yrjö: Johan Grysselius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.

Viitteet muokkaa