Puumalan kahakka

Kustaa III:n sotaa edeltänyt rajakahakka Ruotsin ja Venäjän välillä 1788

Puumalan kahakka oli Puumalan Vuolteensalmella 27.–28. kesäkuuta 1788 tapahtunut pieni rajavälikohtaus, josta seurasi Kustaa III:n sodan puhkeaminen Ruotsin ja Venäjän välille. Väitetty venäläisen sotilasosaston luvaton rajanylitys tarjosi Ruotsin kuningas Kustaa III:lle tekosyyn hyökkäyssodan aloittamiseen. Puumalan kahakkaa on arveltu ruotsalaisten itsensä lavastamaksi valehyökkäykseksi.[1]

TapahtumapaikkaMuokkaa

Puumalan Vuolteensalmi sijaitsi Saimaalla Houkansalon (Haukansalon) ja Kitulansalon saarten välissä. Tuolloin se oli Ruotsin puolella noin viiden ja puolen kilometrin päässä Turun rauhan rajalinjasta. Ruokolahdelta Venäjän puolelta tullut maantie ylitti salmen siltaa myöten. Rajan itäpuolisen Houkan kylän asukkailla oli oikeus ylittää raja kirkkomatkoillaan.[1] Nykyään kapea maakannas sulkee Vuolteensalmen lahdeksi, joten Haukansalo ja Kitulansalo ovat yhtyneet yhdeksi saareksi.[2]

TaustaMuokkaa

Vuonna 1788 kuningas Kustaa III halusi aloittaa sodan Venäjää vastaan valloittaakseen takaisin Ruotsin suuressa Pohjan sodassa ja hattujen sodassa menettämät alueet ja lisätäkseen siten kansansuosiotaan.[3] Savon prikaati kutsuttiin kesäkuussa harjoituksiin ja kuningas valtuutti sen komentajan, eversti Berndt Johan Hastferin hyökkäämään, mikäli vihollinen loukkaisi rajaa.[1] Venäläisten provosoimiseksi rajaloukkaukseen eversti Gustaf Mauritz Armfelt järjesti kuninkaan toiveesta sotaharjoitukset valtakunnanrajalla Ahvenkosken Kirmunsaaressa, jonka piti rauhansopimuksen mukaan olla puolueetonta ei-kenenkään-maata, ja Olavinlinnaan matkalla ollut venäläinen viljalaiva pysäytettiin 27. kesäkuuta Puumalansalmeen.[4]

Tiedot tapahtumastaMuokkaa

Kuultuaan venäläisten siirtäneen joukkoja Vuoksen yli rajan suuntaan Savon kevyen jalkaväkirykmentin Puumalan komppanian päällikkö, majuri Georg Henrik Jägerhorn lähetti luutnantti Jakob Johan Wessmanin johtaman 28 miehen osaston valvomaan Vuolteensalmea. Wessmanin miehet purkivat varmuuden vuoksi salmen ylittävän sillan. Wessmanin kuvauksen mukaan Houkasta saapui 27. kesäkuuta suomalainen talonpoika varoittamaan, että venäläisen everstin johtama sotajoukko oli ylittänyt rajan ja lähestyi salmea. Seuraavana aamuna salmen itärannalta ammuskeltiin noin tunnin ajan Wessmanin miesten vartiopaikkaa kohti, mutta kukaan ei haavoittunut tulessa. Wessman kertoi omien miestensä ampuneen vain kaksi laukausta. Ratsujen kanssa liikkunut vihollinen, jota hädin tuskin nähtiin, perääntyi.[1][3]

Saatuaan tiedon Vuolteensalmen tapahtumista eversti Hastfer määräsi 1. heinäkuuta alkaneen hyökkäyksen Savonlinnaan Venäjän puolelle. Sota alkoi.[1]

Michael Anckarswärd mainitsee muistelmissaan tavanneensa vuonna 1789 Helsingissä luutnantti Wessmanin, joka olisi tuolloin antanut tapahtumista poikkeavan kuvauksen. Nyt Wessman oli vakuuttunut, että salmella ammutut laukaukset kuulostivat paukkupatruunoilta, eikä hän ollut erottanut, oliko vastarannalla liikkuneilla miehillä edes venäläiset univormut.[1] Hastferin kerrotaan tunnustaneen myöhemmin eversti Robert Montgomerylle järjestäneensä kahakan ja palkanneensa talonpoikia pukeutumaan venäläisiksi sekä ammuskelemaan paukkupatruunoilla.[4]

Teoriat lavastetusta hyökkäyksestäMuokkaa

Useimmat ruotsalaiset ja suomalaiset historiantutkijat ovat olleet yksimielisiä siitä, että kesällä 1788 Kustaa III todella valmistautui lavastamaan Venäjän hyökkäyksen voidakseen aloittaa haluamansa sodan. Kuningas tiettävästi tilasi Tukholman oopperan räätäli Lindbladilta venäläisiä univormuja, jotka lähetettiin Hastferille Suomeen lavastusta varten. Tutkijat ovat kuitenkin olleet erimielisiä siitä, oliko Puumalan kahakassa kysymys lavastuksesta. Muun muassa dosentti Kyösti Väänänen on esittänyt, että kyseessä oli aito venäläisen tiedusteluosaston rajaloukkaus, joka sattui kuninkaalle sopivaan aikaan ja teki valmistellun lavastuksen tarpeettomaksi.[1] On periaatteessa mahdollista, että venäläispartio olisi tullut rajan yli selvittämään aiemmin päivällä pysäytetyn viljalaivan kohtaloa tai jostain muusta syystä.[4]

Muun muassa ruotsalainen sotahistorioitsija Lars Ericson Wolke ja suomalainen Jussi T. Lappalainen ovat kannattaneet näkemystä, että Puumalassa tapahtui suunniteltu lavastus. Lappalaisen arvion mukaan juonessa olivat mukana ainakin Hastfer ja todennäköisesti myös Jägerhorn, mutta ei Wessman.[1] Muiden Savon joukkojen siirtyessä harjoituksiin Mikkeliin Jägerhornin komppania oli määrätty Puumalaan, mikä viittaisi hänelle annettuun erikoistehtävään. Sakari Viinikaisen ja Heli Mäen mukaan epäilyttävää oli myös se, että Jägerhorn siirsi Wessmanin komentaman vartion kauas muun komppanian eteen ja määräsi Wessmanin palaamaan heti raportoimaan henkilökohtaisesti tapahtuneesta, mikä ei oikean hyökkäyksen tapahtuessa olisi ollut järkevä käsky.[4] Lappalainen on arvellut, että Hastfer ei kuitenkaan olisi käyttänyt kuninkaan Tukholmasta lähettämiä oopperaunivormuja. Venäläisiä esittivät mahdollisesti lähiseudulta värvätyt suomalaiset rengit.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Jussi T. Lappalainen: ”Mitä Vuolteensalmella näkyi 28.6.1788”, Historiallinen aikakauskirja 4/2013, s. 488–493.
  2. Ilpo Leskinen: Saimaalta löytyy iso unohdettu saari tai peräti kaksi — Puumalansalmen ja Käyhkään kanavan välissä sijaitsevat Haukansalo ja Kitulansalo Uutisvuoksi 18.2.2018. Viitattu 26.1.2020.
  3. a b Jussi T. Lappalainen: Sodankäynnin ongelmia Kustaa III:n sodan Savossa 1788–1790 Suomen Sotahistoriallinen Seura. Viitattu 25.1.2020.
  4. a b c d Sakari Viinikainen & Heli Mäki: Teatterikuninkaan sota: Kustaa III:n ja Katariina Suuren taistelu Kymijoesta, s. 45–48. Docendo, Jyväskylä 2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa