Avaa päävalikko

Ruokolahti

kunta Etelä-Karjalan maakunnassa

Ruokolahti (ruots. Ruokolax[8]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 027 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 1 219,85 km², josta 277,58 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 5,33 asukasta/km².

Ruokolahti
Ruokolax
Ruokolahti.vaakuna.svg Ruokolahti.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°17′30″N, 028°49′10″E
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Imatran seutukunta
Kuntanumero 700
Hallinnollinen keskus Rasila
Perustettu 1868 [1]
Kokonaispinta-ala 1 219,85 km²
97:nneksi suurin 2019 [2]
– maa 942,27 km²
– sisävesi 277,58 km²
Väkiluku 5 027
173:nneksi suurin 31.8.2019 [3]
väestötiheys 5,33 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 13,0 %
– 15–64-v. 55,1 %
– yli 64-v. 32,0 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 97,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 20,50 %
207:nneksi suurin 2019 [6]
Kunnanjohtaja Tuomo Sallinen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • KD

12
8
4
2
1
www.ruokolahti.fi

Ruokolahti nousi kesä–heinäkuussa 1992 lehtien otsikoihin paikkakunnalla tehtyjen leijonahavaintojen vuoksi. Ennestään paikkakunta tunnettiin Edelfeltin Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksesta.

MaantiedeMuokkaa

Ruokolahti sijaitsee Saimaan rannalla, keskellä Etelä-Karjalaa. Saimaan lisäksi kunnassa on yli 500 järveä ja lampea.[9]

Ruokolahden naapurikunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Parikkala, Puumala, Rautjärvi, Savonlinna, Sulkava ja Taipalsaari. Pieni osa kunnasta rajoittuu Venäjän Federaatioon Immalanjärven pohjoispuolella.

Ruokolahdella sijaitsee kaikkiaan neljä Natura-kohdetta: harvinaisen kirjokikorennon elinalue Myllyjoki, lintukohde Kuokkalampi, maineikas näköalapaikka Haukkavuori sekä Ilkonselkä, jonka harjusaarten välissä on joskus tavattu saimaannorppia.[10]

Kyliä 1939Muokkaa

Aisaniemi, Anteroisenmäki, Eräjärvi, Haikola, Haloniemi, Hauklappi, Heinärikkilä, Huhtanen, Hyrkäs, Hännilä, Härskiänsaari, Hölmölä, Hörkkölä, Ilmajärvi, Immala, Inkilänmäki, Junnikkala, Jurvala, Jälkölä, Kaiturinpää, Kalholampi, Kaljula, Kalpiala, Karhula, Kattelus, Kekäleenmäki, Kemppilä, Kesselilä, Kietävälä, Kiurula, Kopsala, Korjola, Kotaniemi, Kouvola, Kuokkalampi, Kuopiola, Kurjala, Kurrola, Käkölä, Kärinkäniemi, Laamala, Lassila, Lempiälä, Matikkala, Mattarila, Mustakulkkula, Mäkelä, Mälkiälä, Mättölä, Narsakkala, Niuvanmaa, Pohja-Lankila, Poitsilanmaa, Puntala, Puttola, Pönniälä, Rahikkala, Rahkola, Rasila, Rautiala, Rautionmaa, Rehula, Reinikkala, Revonniemi, Ronkolanmäki, Sarajärvi, Savilahti, Siisiälä, Siitola, Soinila, Suikkala, Sutela, Suurpää, Syyspohja, Tarkkola, Terävälä, Tetriniemi, Toiviala, Torsansalo, Torsantaka, Tuomala, Utula, Vaittila, Valtola, Vehviälä, Vertalansalmi, Virmutjoki, Vuoksenniska, Vuosalmi

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Ruokolahdella oli 5 218 asukasta, joista 3 158 asui taajamissa, 2 003 haja-asutusalueilla ja 57 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ruokolahden taajama-aste on 61,2 %.[11] Ruokolahden taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[12]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Rasila 2 608
2 Imatran keskustaajama* 320
3 Oritlampi 225
4 Rautjärven asemanseutu* 5

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Huhtasenkylä on osa Imatran keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Imatran kaupungin ja osittain myös Lappeenrannan kaupungin alueelle. Rautjärven asemanseutu ulottuu pääosin Rautjärven kunnan alueelle.

HistoriaMuokkaa

Ruokolahti on ollut rajaseutua vuosisatojen ajan. Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin rauhan (1721) rajojen merkki oli Haukkavuorella. Turun rauhassa vuonna 1743 raja siirtyi ja Ruokolahti liitettiin Venäjään.[13]

Ruokolahden seurakunta itsenäistyi Jääsken emäseurakunnasta vuonna 1572. Nykyinen, vuonna 1854 valmistunut kirkko on seurakunnan kolmas.[14]

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 valtaosa siihenastisen Ruokolahden alueesta pysyi Suomessa, mutta pieni alue Jääsken ja Rautjärven rajalla sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Toisaalta Ruokolahteen liitettiin alue Suomessa pysyneestä Jääsken osasta ja tämä oli laajempi kuin Ruokolahden alueluovutuksen takia menettämä alue, joten Ruokolahti on Tohmajärven ja Ylämaan ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta. Pienestä osasta Ruokolahtea tuli osa Imatraa, kun Imatra muodostettiin Suomelle jääneestä osasta Jääskeä, sekä osasta Joutsenoa vuonna 1948.

HallintoMuokkaa

Ruoholahden kunnanjohtaja on Antti Pätilä, mutta hän jää eläkkeelle vuoden 2018 aikana.[15]

Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kaksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ruokolahden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 637
1985
  
6 394
1990
  
6 456
1995
  
6 402
2000
  
6 204
2005
  
5 897
2010
  
5 668
2015
  
5 312
Lähde: Tilastokeskus.[16]

NähtävyyksiäMuokkaa

 
Ruokolahden kirkonmäen kellotapuli.

Ruokolahden nähtävyyksiin kuuluu esimerkiksi maankuulu Ernst Lohrmannin suunnittelema puukirkko (1854), ja sen välittömässä läheisyydessä oleva puinen paanukattoinen kellotapuli jonka rakensi ruokolahtelainen kirvesmies Tuomas Ragvaldinpoika Suikkanen vuonna 1752. Molemmat sijaitsevat Ruokolahden kirkonmäellä. Muita kohteita kirkonmäellä ovat Kirkkopiha, kotiseutumuseo, Ruokolahti-talo ja ilmailumuistomerkki aivan kirkon lähellä. Kirkon hautausmaalle on myös haudattu tunnettu tarkka-ampuja Simo Häyhä. Lisäksi Kirkonmäeltä löytyy Albert Edelfeltin muistokivi.

Ruokolahden muita nähtävyyksiä ovat Rantalinna, Kolmiköytisen- ja Lapinvuoren kalliomaalaukset, Karoniemi, Salpalinja Syyspohjassa, Kukonharjun-, Kutveleen- ja Käyhkään kanavat, Kummakivi, sammalsilta ja museotienä oleva Niskapietiläntie.

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ruokolahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Vuodesta 2019 lähtien seurakunta toimii myös Rautjärven kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ruokolahden alueella toimii Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta.[18]

EtäisyydetMuokkaa

  • Helsingistä 274 km
  • Kouvolasta 141 km
  • Lappeenrannasta 53 km
  • Imatralta 17 km
  • Savonlinnasta 104 km
  • Joensuusta 187 km
  • Mikkelistä 119 km
  • Viipurista 117 km
  • Pietarista 267 km

RuokakulttuuriMuokkaa

Ruokolahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalakukon tapainen, saviruukussa uunissa paistettu pottikukko eli kalapotti, riihitetty ruispuuro ja puolikuun malliset, ruistaikinasta leivotut ja ohrasuurimopuurolla täytetyt kukkopiirakat.[19]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Paappa Eero ja Ropponen Jari: Jääsken kihlakunnan historia III 1860–1980, s. 199. Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta, 1992. ISBN 952-90-3586-1.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  3. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Ruokolahti Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. Namn på kommuner från finska till svenska; Kotimaisten kielten keskus
  9. Perustiedot Ruokolahti. Viitattu 25.1.2018.
  10. Natura 2000 -alueet - Kaakkois-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 3.2.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. Haukkavuoren historiallinen rajapaikka RKY. Viitattu 3.2.2018.
  14. Ruokolahden kirkko ja kellotapuli RKY. Viitattu 3.2.2018.
  15. Ruokolahden uusi valtuusto saa työlistalleen uuden kunnanjohtajan valinnan — Antti Pätilä aikoo jäädä eläkkeelle ensi vuoden aikana Uutisvuoksi. 2017. Viitattu 25.1.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  17. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta; Suomen ortodoksinen kirkko
  19. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

KuviaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa