Kaukola

Kaukola
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
	sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta	Käkisalmen kihlakunta
Kuntanumero	234
Perustettu	1868
– emäpitäjä	Käkisalmen maalaiskunta
Lakkautettu	1948; (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	293,70 km² ; (12.3.1940)
– maa	267,80 km²
– sisävesi	25,90 km²
Väkiluku	4 201 ; (31.12.1939)
– väestötiheys	15,7 as./km²
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa Karjalankannaksella. Nimen muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Kaukola on Laatokan länsirannalla Karjalankannaksella, luovutetussa Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta. Käkisalmen kaupunki sijaitsee sen itäpuolella. Vuoteen 1944 saakka Kaukola kuului Viipurin lääniin. Sen naapurikuntia olivat Käkisalmen maalaiskunta, Käkisalmen kaupunki, Räisälä, Kirvu ja Hiitola.

Kaukolan epävirallinen perinnevaakuna.

Vuonna 1938 Kaukolan väkiluku oli 4 230 ja sen pinta-ala oli 267,80 km². Kaukolassa oli virallisen kyläjaon mukaan 26 kylää. Karjalan radan asema oli Ojajärven kylässä, Hiitolan-Raudun radan asema Kaarlahden taajamassa.

Paikkakunnan nimi elää edelleen muun muassa Kaukolan kansallispuvussa.

Tunnettuja Kaukolassa syntyneitä ovat olleet muun muassa kirjailija Viljo Kojo ja poliitikko Ville Pessi.

HistoriaMuokkaa

Kaukolan kunta aloitti toimintansa vuonna 1868 ja Kaukolan luterilainen seurakunta puolestaan perustettiin 1896.^[1]

Vuoden 1945 maanhankintalain mukaan Kaukolan evakuoitu väestö sijoitettiin Pohjois-Pirkanmaalle: Ikaalisiin, Kuruun, Kihniölle, Parkanoon, Ruovedelle, Teiskoon, Viljakkalaan ja Ylöjärvelle.

KylätMuokkaa

Kaukolan kirkko kesällä 2004.

Hautapelto, Heinsalmi, Hyypölä, Iknaattala, Järvenpää, Kaarlahti, Kankaanmäki, Kaukola, Keiholampi, Keräpelto, Kirkonmaa, Kortteensalmi, Koverila, Liinamaa, Miinajoki, Monittula, Munkinsalmi, Pataksela, Piiskunsalmi, Riihilahti, Riihipelto, Rokosina, Suokkala, Säppää, Tervola, Uskinsaari, Variksela

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin.^[4]

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Kaukolan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.

Kaukolan väestönkehitys 1880–1940
Vuosi			Asukkaita
1880			2 895
1890			3 062
1900			3 720
1910			4 358
1920			4 735
1930			4 344
1940			3 931
Lähde: Tilastokeskus.^[5]

NykytilanneMuokkaa

Entisen Kaukolan kunnan alue jakaantuu nykyisin Kaukolan eli Sevastjanovon maalaiskunnan ja sen sisään jäävän Kaarlahden eli Kuznetšnojen kaupunkikunnan kesken.

Inkerin kirkko perusti vuonna 1996 Kaukolaan luterilaisen seurakunnan. Seurakuntalaisia on yli 50 ja pyhäkoulussa on saman verran lapsia. Alueen väestöstä pääosa on venäläisiä, mutta alueella on myös inkerinsuomalaisia. Vantaan Hämeenkylän ystävyysseurakunnaksi Kaukola tuli vuonna 2000. Tukea antavat myös Ylöjärven, Nokian, Pirkkalan, Ruoveden ja Viljakkalan seurakunnat.^[6]

LähteetMuokkaa

↑ ^a ^b Alkuperäisteksti Eeva-Kaisa Rouhiainen: Kaukola Säätiö ja Pitäjäseura (Kaukolan historiaa) Kaukola-säätiö & Kaukolan pitäjäseura. Viitattu 14.5.2008.
↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
↑ http://www.vantaanseurakunnat.fi/kansainvalinen_vastuu/ystavyysseurakunnat/kaukola

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaukola.

Kauko-säätiö ja Kaukolan pitäjäseura www.kaukola.net
Kaukola luovutettukarjala.fi
Karjala-lehden Kaukola-liite 1970 luovutettukarjala.fi

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa \| Petsamo \| Pyhäjärvi Vpl \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt	Jääski \| Korpiselkä \| Pälkjärvi \| Säkkijärvi \| Vahviala
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet	Ilomantsi \| Inari^[1] \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Nuijamaa \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Uukuniemi \| Värtsilä \| Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko^[2]
osin	Bromarv^[2] \| Degerby^[3]^[4] \| Espoo^[3] \| Inkoo^[3] \| Kirkkonummi^[3] \| Siuntio^[3]
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo

↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
↑ ^a ^b Hangon vuokra-aluetta 1940–1941
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Porkkalan vuokra-aluetta 1944–1956
↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946

[Kaukolan_historiaa-1] Alkuperäisteksti Eeva-Kaisa Rouhiainen: Kaukola Säätiö ja Pitäjäseura (Kaukolan historiaa) Kaukola-säätiö & Kaukolan pitäjäseura. Viitattu 14.5.2008.

[stv1940-2] Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.

[väestösuhteet1939-3] Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.

[kansakoulut1937-4] Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

[väkiluvut1880_1975-5] Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

[6] ttp://www.vantaanseurakunnat.fi/kansainvalinen_vastuu/ystavyysseurakunnat/kaukola

[7] Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947

[Hanko-8] Hangon vuokra-aluetta 1940–1941

[Porkkala-9] Porkkalan vuokra-aluetta 1944–1956

[Degerby-10] Liitettiin naapurikuntaan 1946

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[1]

[2]

[3]

[4]