Sortavalan maalaiskunta

entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa

Sortavalan maalaiskunta (ruots. Sordavala landskommun) on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Sortavalan maalaiskunta sijaitsi Laatokan pohjoisrannikolla ja siihen kuului manneralueen lisäksi laaja saaristoalue rannikon tuntumassa sekä kauempaa Laatokalta Valamon saaristo. Sortavalan maalaiskunnan naapurikuntia olivat Harlu, Ruskeala, Uukuniemi ja Jaakkima sekä maalaiskunnan "sisällä" Sortavalan kaupunki. Maalaiskunnan pituus koillisesta lounaaseen oli noin 35 kilometriä ja luoteesta kaakkoon 25 kilometriä. Valamoa ei näissä luvuissa ole laskettu mukaan. Sortavalan maalaiskunta oli kokonaan luovutetuista maalaiskunnista väkiluvultaan suurin.

Sortavalan maalaiskunta
Sordavala landskommun
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle

sijainti

Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Sortavalan kihlakunta
Kuntanumero 764
Perustettu 15001
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 690,88 km²  [1]
(12.3.1940)
– maa 666,80 km²
– sisävesi 24,08 km²
Väkiluku 21 487  [2]
(31.12.1939)
väestötiheys 32,2 as./km²

1 Ortodoksinen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran

Kuntaliiton teetättämä Sortavalan maalaiskunnan perinnevaakuna vuodelta 2021.

Sortavalan luterilainen kirkko sijaitsi kaupungin alueella ja se oli maa- ja kaupunkiseurakunnan yhteinen. Maalaiskunnan ortodoksit kuuluivat Sortavalan ortodoksiseen seurakuntaan, jonka pääkirkko sijaitsi myös kaupungin alueella.

Historia ja luonnonolosuhteet

muokkaa

Sortavalan maalaiskunnalle tyypillisiä maisemia ovat Laatokan saaristo, vuonomaiset lahdet ja korkeat mäkimaat. Alue on ollut asuttua jo tuhansia vuosia seudun ilmaston ja hedelmällisen maaperän takia. Nimi Sortavala merkitsee sortavien eli kaskea kaatavien maata. Saaristossa ja Laatokan rannikon läheisyydessä on lukuisia linnavuoria, jotka todistavat alueen olleen rauhatonta.

Sijoittuminen

muokkaa

Sotien jälkeen Sortavalan maalaiskunnan asukkaat joutuivat jättämään asuinseutunsa ja lähtemään evakkoon. Maalaiskunnan väestöä sijoitettiin pääosin Keski-Suomeen seuraaviin kuntiin: Jyväskylän maalaiskunta, Kannonkoski, Kivijärvi, Konginkangas, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Säynätsalo, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekosken maalaiskunta ja Äänekoski.[3]

Kylät

muokkaa

Sortavalan maalaiskuntaan kuului kaikkiaan 66 kylää:

Airanne, Airinniemi-Riekkala, Airinniemi-Tuokslahti, Anjala, Haapalampi, Haavus, Hakala, Heikkurinsaari, Helylä, Hietainen, Hotinlahti, Hympölä, Ihaksela, Janaslahti, Jurkansaari, Kannas, Karmala, Kasinlahti, Kekrinlahti, Kellomaniemi, Kiimamäki, Kiislahti, Kuokkaniemi, Kymölä, Lahdenkylä, Lavijärvi, Leppäselkä, Liikola, Lohioja, Loplola, Melloinen, Myllykylä, Mäkisalo, Möntsölänsalmi, Nukuttalahti, Ojavoinen, Orjatlahti, Otsoinen, Parola, Pellotsalo, Pieni Rytty, Pieni Tulola, Pohjus, Poikelus, Purovaara, Putsinlahti, Rantue, Rautakangas, Rautalahti, Riekkala, Saarajärvi, Sinilä, Sipilänsalmi, Soukanranta, Suikasenlahti, Suuri Rytty, Suuri Tulola, Telkinniemi, Tokkarlahti, Tuhkala, Tukianmäki, Tuoksjärvi, Tuokslahti, Uijalanranta, Vakkolahti, Yhinlahti. [4]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 33 koulupiiriin.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  2. Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  4. Sortavalan maaseurakunta Hiski. 3.7.2007. Suomen sukututkimusseura. Viitattu 25.7.2010.
  5. Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

Aiheesta muualla

muokkaa