Wikipedia

Petäjävesi

kunta Keski-Suomen maakunnassa

Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 649 ihmistä (31.12.2022),[2] ja sen pinta-ala on 495,41 km² josta 38,99 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,99 asukasta/km².

Petäjävesi
Petäjävesi.vaakuna.svg Petäjävesi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°15.5′N, 025°11′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 592
Hallinnollinen keskus Petäjäveden kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 495,41 km²
224:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 456,42 km²
– sisävesi 38,99 km²
Väkiluku 3 649
201:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 7,99 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,9 %
– 15–64-v. 56,3 %
– yli 64-v. 24,8 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 98,3 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 21,75 %
64:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Mikko Latvala
Hallituksen puheenjohtaja Hanna Hautamäki[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Hannu Ässämäki[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • Vihr.
 • Kok.
 • KD
7
5
3
2
2
2
www.petajavesi.fi

Petäjävesi on tunnettu puukirkosta, Takomarkkinoistaan ja seppäkulttuuristaan. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Osa Suomen MM-rallin erikoiskokeista ajetaan Petäjäveden alueella.

Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.[9]

MaantiedeMuokkaa

Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.

Petäjävedellä on kaikkiaan 99 järveä. Niistä suurimmat ovat Petäjävedeksikin kutsuttu Jämsänvesi, Ala-Kintaus ja Ylä-Kintaus.[10]

Petäjävedellä on kaksi Natura-kohdetta: Syrjäharju, jossa on harjuselänteen lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelman alue, ja Sallistensuon laajahko, varsin luonnontilainen keidassuo.[11]

KyliäMuokkaa

Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro, Piesalankylä

AsuinalueitaMuokkaa

Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto, Oiniemi.

TaajamatMuokkaa

 
Petäjäveden keskustaa

Vuoden 2019 lopussa Petäjävedellä oli 3 841 asukasta, joista 2 315 asui taajamissa, 1 437 haja-asutusalueilla. 89:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Petäjäveden taajama-aste on 60,3 %.[12] Petäjäveden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[13]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Petäjäveden kirkonkylä 1 813
2 Kintaus 281

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

HistoriaMuokkaa

Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Jaakko Leppäsen rakentamaa kirkkoa pidetään kansanrakentajien vaikuttavimpana saavutuksena.[14] Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879.

Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.[15]

Petäjävedelle sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.

Ilmatieteen laitos rakensi säätutkan Petäjävedelle vuonna 2015.[16]

HallintoMuokkaa

Petäjäveden kunnanjohtajana on ollut vuodesta 2021 lähtien Mikko Latvala.[17] Hänen edeltäjänsä oli vuodesta 2016 toiminut Eero Vainio.[18] Vuosina 2000–2016 kunnanjohtajana toimi Teppo Sirniö.[19]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Hannu Ässämäki.[7]

TalousMuokkaa

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Petäjäveden Metalli, Petäjäveden osuuspankki ja Ässä-Konsultit.[20]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Petäjäveden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 700
1985
  
 3 731
1990
  
 3 789
1995
  
 3 760
2000
  
 3 780
2005
  
 3 703
2010
  
 4 022
2015
  
 4 008
2020
  
 3 828
Lähde: Tilastokeskus.[21]

SeurakunnatMuokkaa

 
Petäjäveden baptistiseurakunnan toimitila Petäjäveden keskustassa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Petäjävedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Petäjävedellä toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta[23]. Lisäksi Petäjävedellä on baptistiseurakunta.

LiikenneMuokkaa

 
Petäjäveden rautatieasema

Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.

PalvelutMuokkaa

Petäjävedellä toimivat Petäjäkallion ja Kintauden päiväkodit[24] sekä Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu ja Petäjäveden yläaste[25]. Toisen asteen opetusta tarjoavat muun muassa Petäjäveden lukio ja kansalaisopisto, joka on yhteinen Petäjäveden ja Multian kuntien sekä Keuruun kaupungin kanssa[26][27].

Petäjäveden kirjasto kuuluu Keski-kirjastot-kirjastokimppaan[28].

Perusterveydenhuollon palveluja tarjotaan muun muassa Petäjäveden terveysasemalla,[29] jonka toiminnoista vastaa Keski-Suomen seututerveyskeskus. saman terveyskeskuksen terveysasemia on Petäjäveden lisäksi Joutsassa, Toivakassa, Luhangassa, Keuruulla, Multialla, Laukaassa ja Konnevedellä. Erikoissairaanhoidon palveluista vastaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.[30][31]

KulttuuriMuokkaa

NähtävyyksiäMuokkaa

 
Petäjäveden vanha kirkko etelästä

RuokakulttuuriMuokkaa

Petäjäveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla taikinakuoressa paistettu liha, peruhauvikkaat ja paistettu viili.[32]

TapahtumatMuokkaa

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Petäjävedellä vuonna 2000.[33]

Tunnettuja petäjävetisiäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. ↑ Kunnanhallitus Petäjäveden kunta. Viitattu 16.10.2021.
  7. ↑ a b Kunnanvaltuusto Petäjäveden kunta. Viitattu 16.10.2021.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Petäjävesi Oikeusministeriö. Viitattu 16.10.2021.
  9. ↑ Petäjänveden radio- ja puhelinmuseo
  10. ↑ Petäjävesi Järvi-Wiki. Viitattu 4.2.2018.
  11. ↑ Natura 2000-alueet Keski-Suomessa (myös linkitetyt alasivut) Ympäristö. Viitattu 26.1.2018.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 2019 Tilastokeskus. Arkistoitu 29.4.2021. Viitattu 10.5.2021.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  14. ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1591-1808”, Kristinuskon historia 2000, s. 55. 3. osa. Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5.
  15. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
  16. ↑ Kymmenes säätutka Petäjävedelle – Ilmatieteen laitoksen sääennusteet tehostuvat Yle. 2015. Viitattu 22.1.2018.
  17. ↑ Ylönen, Jorma: Petäjävesi valitsi Mikko Latvalan yksimielisesti Kuntalehti. 25.1.2021. Viitattu 16.10.2021.
  18. ↑ Rantanen, Annika: Petäjävesi siirtyi Vainion aikaan – 29-vuotias kunnanjohtaja on palveluammatissa Yle Uutiset. 1.8.2016. Viitattu 16.10.2021.
  19. ↑ Pitkänen, Heidi: Kunnanjohtajan erottamisesta nettialoite – Sirniö aikoo keskustella poliisin kanssa Keskisuomalainen. 6.12.2015. Viitattu 17.10.2021.
  20. ↑ Alueen Petäjävesi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
  21. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  22. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  24. ↑ Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt www.petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
  25. ↑ Perusopetus www.petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
  26. ↑ Lukio-opetus petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
  27. ↑ Kansalaisopisto www.keuruu.fi. Viitattu 6.12.2020.
  28. ↑ Kirjasto www.petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
  29. ↑ Petäjäveden terveysasema Keski-Suomen seututerveyskeskus, seututk.fi. Viitattu 27.4.2021.
  30. ↑ Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus. Viitattu 2.3.2018.
  31. ↑ Sosiaali ja terveys Petäjävesi. Viitattu 2.3.2018.
  32. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 92. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  33. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Viitattu 27.6.2022.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Lerkkanen, Lea: Perhe kuin puolet pitäjää : Petäjäveden Metsäkulma, Piesalankylä, Kukkaro, Karikko, Urria – alueen kyläkirja. Petäjävesi: Metsäkulma-seura, 2013. 485 sivua. ISBN 978-952-93-2861-1.
  • Nislin, Mikko & Koskinen, Markku: Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa: Petäjäveden musiikkielämän vaiheita 1920-luvulta 2000-luvulle. Petäjävesi: Osuuskunta Smartisti, 2013. ISBN 978-952-93-2149-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petäjävesi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Petäjävesi&oldid=21341491”