Inari

kunta Lapin maakunnassa
Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Katso muut merkitykset täsmennyssivulta.

Inari (inarinsaameksi Aanaar, koltansaameksi Aanar, pohjoissaameksi Anár, ruots. Enare) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 7 036 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 17 333,62 km2, josta 2 275,27 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,47 asukasta/km2. Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta.[1] Inarin naapurikunnat ovat lounaassa Enontekiö, etelässä Kittilä ja Sodankylä, pohjoisessa Utsjoki. Lisäksi kunta rajoittuu sekä lännessä että idässä Norjaan, idässä myös Venäjään. Inari on maan tärkeintä poronhoitoaluetta. Inarin talous nojaa voimakkaasti elämystalouteen eri muodoissaan ja kuntakuva on turismin ja rajakaupan vuoksi kansainvälinen. Auto- ja rengastestaus ovat myös kunnan suurimpia elinkeinotoimialoja. Perinteiset elinkeinot kuten poronhoito ja kalastus ovat edelleen erityisesti kulttuurillisesti tärkeitä, mutta taloudellisesti niiden merkitys on vähentynyt vuosien saatossa. Inarissa kuvataan paljon myös erilaisia tv-sarjoja, pääosan ollessa autoilussa, mutta viime aikoina myös mm. suomalais-saksalainen Ivalo-rikostrillerisarja kuvattiin pääosin Inarissa.[7]

Inari
Aanaar – Aanar – Anár
Enare

vaakuna

sijainti

Sijainti 68°54′18″N, 027°01′49″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta
Kuntanumero 148
Hallinnollinen keskus Ivalo
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 17 333,62 km²
 suurin 2022 [1]
– maa 15 058,35 km²
– sisävesi 2 275,27 km²
Väkiluku 7 036
131:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
väestötiheys 0,47 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 12,1 %
– 15–64-v. 61,0 %
– yli 64-v. 26,9 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 88,6 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
saamenkielisiä 6,9 %
– muut 4,1 %
Kunnallisvero 19,00 %
288:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Tommi Kasurinen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
– puheenjohtaja Janne Tervahauta (kesk.)
  2021–2025[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vas.
 • Vihr.
 • RKP
 • KD

7
7
4
3
2
2
1
1
www.inari.fi
Inarin kartta ja kyläkeskukset.
Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä.
Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa.
Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa.
Keskiyön aurinko Inarijärvellä.
Lemmenjoki
Kiilopään aluetta Saariselällä.
Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola.
Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005.
Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon.

Inarin kunnan suurin taajama ja hallinnollinen keskus on noin 3 000 asukkaan Ivalo, joka sijaitsee 39 km Inarin kirkonkylästä etelään. Inarin kirkonkylä on saamelaiskulttuurin keskus, jossa kokoontuu mm. Saamelaiskäräjät. Inarin kunnallisveroprosentti on Suomen alhaisimpia, 19 %. Inari tunnetaan taloudellisesti vahvana kuntana sekä kulttuurillisesti yhtenä Suomen monipuolisimmista kunnista. Inari on ainoa Suomen nelikielinen kunta. Turismin vuoksi Inarin kuntakuva on erittäin kansainvälinen. Suomen lisäksi Inarissa puhutaan kolmea saamen kieltä; inarinsaamea, koltansaamea sekä pohjoissaamea. Saamelaisuus näkyy vahvasti kunnan eri kylillä.

Inari on perinteisten elinkeinojen lisäksi tunnettu erityisesti Saariselästä, Inarijärvestä, kullankaivuperinteestä sekä lukuisista kansallispuistoistaan.

Historia Muokkaa

Esihistoria Muokkaa

Inarijärven vesistöalueelta on tehty rikkaita esihistoriallisia löytöjä. Paatsjoen Luusuan varhaiskivikautinen asuinpaikka on ajalta 5360 eKr. Nellimissä on kampakeramiikkaa, Vuopajassa asbestikeramiikkaa ja Luusuassa Säräisniemen keramiikka 2:aa edustavia asuinpaikkoja. Nellimissä on myös varhaismetallikautinen kvartsiittinuolien tekopaikka.[8]

Asutuksen syntyminen Muokkaa

Kivi- ja pronssikauden väestöä pidetään tietynalaisina saamelaisten esivanhempina. Varsinaista saamelaiskulttuuria Inarissa edustavat Nukkumajoelta löydetyt muinaiset talvikylän paikat. Inarin saamelaisasutus tunnetaan asiakirjoista 1500-luvulta lähtien suurena Inarin lapinkylänä.[8]

Inarin lappalaiset olivat ns. metsälappalaisia, jotka muuttivat suhteellisen vakinaisesta talvikylästä kalastamaan mm. Inarin ja Muddusjärven rannoille. Kalastuksen ohella metsästettiin etenkin peuroja ja turkiseläimiä. Riekolla oli taloudellista merkitystä 1900-luvulle asti[8].

Saamelaisia verotettiin jo keskiajalla kainulaisten, norjalaisten, karjalaisten ja birkarlien toimesta. Inarin lapinkylä joutui 1800-luvun alkuun asti maksamaan veroja niin Ruotsille, Venäjälle kuin Tanska-Norjalle. Saamelaiset kävivät kauppaa ensin vapaamuotoisesti, mutta 1650-luvulta lähtien kauppa pyrittiin keskittämään Inarin markkinoille.[8]

Inarin ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1646, ja 1600-luvulla Inarin saamelaiset käännytettiin kristinuskoon. Inari kuului ensin Kemin, ja sitten 1673 perustettuun Kemin Lapin seurakuntaan. Vuonna 1757 Inarista tuli Utsjoen kappeliseurakunta. Uusi kirkko rakennettiin 1754–1760 Pielpajärven rannalle.[8]

Suomalaisasutuksen syntyminen Muokkaa

Suomalainen asutus alkoi Inarissa 1758, jolloin Heikki Kyrö asettui Ivalojokivarteen. Asutus laajeni vähitellen Kyrön kyläksi eli nykyisen Ivalon keskuksen aluksi. Suomalaisuus eteni Inarin Lapissa hitaasti ja kasvoi vasta 1800-luvun alkupuolella. Kyrön lisäksi syntyivät Koppelon ja Törmäsen kylät.[8]

1800-luvulla poronhoidon merkitys alkoi kasvaa. Siihen vaikutti erityisesti Norjan rajan sulkeutuminen, minkä jälkeen Norjan saamelaiset eivät voineet laiduntaa porojaan Inarissa. Vuonna 1912 puolet inarilaisista omisti poroja ja Inari jaettiin viiteen paliskuntaan. Saamelaiset viljelivät jonkin verran maata ja pitivät karjaa.[8]

Vuonna 1881 Inarista tuli itsenäinen seurakunta ja se sai oman kirkkoherran 1886. Inarin kolmas kirkko rakennettiin vuosina 1884–1888 Juutuanjokisuulle.[8]

1900-luku Muokkaa

Kultaliikkeellä oli suora yhteys matkailun alkuun 1920- ja 1930-luvulla. Sodankylän ja Kyrön välisen maantien valmistumisen jälkeen alkoi Ivalon nousu Inarin tärkeimmäksi liike- ja talouskeskukseksi. Vuonna 1932 Ivalosta tuli risteyspaikka kun maantie Petsamoon valmistui. Ivalosta tuli suomalaisen asutuksen keskus ja Inarin kirkonkylä säilyi saamelaisuuden keskuksena.[8]

Inarin kirkko Juutuanjokisuulla tuhoutui talvisodan aikana. Samalle paikalle valmistui vuonna 1952 saamelaiskirkko. Ivaloon saatiin uusi kirkko vuonna 1966.[8]

Toisen maailmansodan jälkeen Muokkaa

Inarin saamelaisuus voimistui ja samalla kirjavoitui toisen maailmansodan jälkeen, kun alueelle asutettiin Petsamon koltat. Pääosin koltat asettuivat Sevettijärven alueella. Lapin sodan aikana Inarin rakennuskanta tuhoutui lähes kokonaan ja mm. Ivalo rakennettiin täysin uudestaan sodan jälkeen.[8]

Maantiede Muokkaa

Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta, noin viisi prosenttia koko maan pinta-alasta. Se on lähes yhtä suuri kuin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien maapinta-alat yhteensä. Ahvenanmaahan verrattuna Inarin maapinta-ala on lähes kymmenkertainen. Kunnan koko voidaan havainnollistaa alueena, jonka sivujen pituudet ovat linnuntietä 130 kilometriä (kunnan pohjoisraja), 90 kilometriä (itäraja), 140 kilometriä (eteläraja) ja 75 kilometriä (länsiraja). Kunnassa sijaitseva Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi (1 043 km²). Kaikkiaan järviä on Inarissa 8 033, mikä on enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa ja myös kunnan sisävesipinta-ala on Suomen kunnista suurin[9][10].

Inarissa sijaitsee kaksi kansallispuistoa. 2 860 neliökilometrin laajuinen Lemmenjoen kansallispuisto on pinta-alaltaan Suomen suurin kansallispuisto ja sijaitsee kokonaan kunnan alueella pientä Kittilän puolella olevaa osaa lukuun ottamatta. Kansallispuistossa sijaitsee Inarin korkein tunturi Morgam-Viibus, joka kohoaa 601 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta.[11] Kunnan alueella sijaitsee myös pohjoisin osa ensmmäkseen Sodankylän ja Savukosken kunnissa sijaitsevasta Urho Kekkosen kansallispuistosta. Kansallispuistojen lisäksi kunnan alueella sijaitsee kuusi erämaa-aluetta: Hammastunturi, Kaldoaivi, Muotkatunturi, Paistunturi, Tsarmitunturi ja Vätsäri. Näistä Hammastunturi sijaitsee pieneltä osin Kittilässä sekä Sodankylässä, Kaldoaivi sekä Muotkatunturi osittain Utsjoella ja Paistunturi suurimmalta osin Utsjoella.[12]

Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle myytiin Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, minkä seurauksena kunnan pinta-ala pieneni 176 km².

Luonnonmaantieteellisesti Inarin kunta jakautuu kolmeen osaan: Outa-Lappiin, Inarin järvimaahan ja Taka-Lapin tunturimaahan.[13]

Ilmasto Muokkaa

Ivalon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −8,5 −7,7 −2,6 2,9 8,9 15,4 18,8 15,8 9,9 2,8 −3,8 −7,1 ka. 3,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −17,5 −16,8 −12,5 −6,5 0,2 6,1 9,6 7,3 2,8 −2,6 −10,7 −15,6 ka. −4,7
Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,8 −12 −7,4 −1,6 4,5 10,6 14 11,4 6,2 0,1 −7,1 −11,2 ka. −0,4
Sademäärä (mm) 23 22 22 26 38 52 75 75 46 41 28 24 Σ 472
Päivän pituus (h/d) 3 8 12 16 21 24 23 17 13 9 4 0 ka. 12,5
Auringonpaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 7 8 8 5 3 2 1 0 ka. 3,6
Sadepäivät (d) 19 17 16 14 16 15 16 17 16 17 18 18 Σ 199
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−8,5
−17,5
−7,7
−16,8
−2,6
−12,5
2,9
−6,5
8,9
0,2
15,4
6,1
18,8
9,6
15,8
7,3
9,9
2,8
2,8
−2,6
−3,8
−10,7
−7,1
−15,6
S
a
d
a
n
t
a
23
22
22
26
38
52
75
75
46
41
28
24


Elinkeinot Muokkaa

Inari on arktisen elämystalouden kasvukeskus Suomessa. Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä työllistäjä Inarin kunnassa. Inarin talous nojaakin vahvasti elämystalouteen. Kunnan alueella sijaitsee lukuisia majoitus- ja hotellikeskittymiä, joista suurin on Saariselän alue. Viime aikoina erityisesti aasialaisten turistien matkailun kasvu on ollut merkittävää.

Lisäksi kunnassa toimii huomattava määrä arktista rengas- ja autotestausta. Perinteiset elinkeinot kuten poronhoito ja kalastus ovat osa elämystaloutta sekä perinteistä elinkeinorakennetta. Merkittävä tulonlähde on myös rajakauppa, joka Inarissa on kunnan väestön kokoon nähden merkittävien palvelujen vuoksi erittäin voimakasta. Voimakkaan kasvun vuoksi viime aikoina Inaria on vaivannut asunto- ja työvoimapula.

Inarissa perustettiin nettilehti Uusi Inari syksyllä 2014. Se keräsi joukkorahoituksella noin 13 000 euroa ja ilmestyi helmi–maaliskuussa 2015.[15][16][17]

Väestö Muokkaa

2022-12-31 31. joulukuuta 2022 Inarissa asui 7 036 henkilöä.[2] Heistä puhui äidinkielenään suomea 6 247, saamea 484 ja ruotsia 29 henkilöä. Muita kieliä puhui 287 henkilöä.[4] Vuoden 2008 lopussa ulkomaan kansalaisia oli 73. Inarin väkiluku on laskenut vuodesta 1990 693 henkilöllä.[18] Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta: kunnassa puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Väestötiheys on 0,47 asukasta/km2. Saamelaisista noin 900 on inarinsaamelaisia ja 500 kolttia. Loput ovat pääasiassa pohjoissaamelaisia. Kunnan väestö on kasvussa, pitkälti elämystalouden voimakkaan kasvun vuoksi.

Kunnan asutus on keskittynyt suurelta osin Inarijärven länsirannalle, jossa sijaitsevat suurimmat taajamat, Ivalo ja Inarin kirkonkylä. Muu osa kunnan aluetta on suurelta osin lähes asumatonta, ja siellä on myös laajoja kansallispuistoja sekä Inarijärven itäpuolella Kessin erämaa. Useissa kyläkeskuksissa on kuitenkin nykyisellään voimakkaita elämystalouden tai rajakaupan keskittymiä.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Inarin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 900
1985
  
7 219
1990
  
7 559
1995
  
7 851
2000
  
7 360
2005
  
7 043
2010
  
6 778
2015
  
6 804
2020
  
6 922
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Taajamat Muokkaa

Vuoden 2021 lopussa Inarissa oli 7 008 asukasta, joista 4 459 asui taajamissa, 2 241 haja-asutusalueilla ja 308:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Inarin taajama-aste on 66,6 %.[19] Inarin taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[20]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2021)
1 Ivalo 3 104
2 Inarin kirkonkylä 640
4 Teponmäki 413
3 Saariselkä 302

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Kylät Muokkaa

Liikenneyhteydet Muokkaa

Inariin on linja-autoyhteydet Oulusta ja Rovaniemeltä.

Inarin kunnassa Ivalon eteläpuolella, Törmäsen kylän luona, sijaitsee Suomen pohjoisin lentokenttä. Finnair lentää Ivalon lentoasemalle Helsingistä Ivaloon vähintään yhden edestakaisen vuoron päivittäin. Talvisesongin aikana Inariin lentää myös Norwegian. Uusia yhteyksiä ovat yhteydet Lontooseen ja Frankfurtiin. Lisäksi Ivaloon tehdään vuosittain lukuisia charterlentoja. Myös Murmanskiin on Ivalosta bussiyhteys. Ivalon lentoaseman yhteydet ovat olleet voimakkaassa kasvussa elämystalouden kasvuun liittyen.lähde?

Urheilu Muokkaa

  • Lapin Sudet ry on vuonna 1926 perustettu noin 500 jäsenen yleisseura. Varsinainen toiminta keskittyy kunnan keskustaajaman Ivalon ympäristöön. Seura järjestää vuosittain pitkäperjantaina VASKOOLI-hiihdon Saariselällä.
  • Inarin Palloseura ry on vuonna 2012 perustettu palloilulajien erikoisseura. Sen päälajina on salibandy, mutta toiminta on laajentunut jalkapalloon, kaukalopalloon, pesäpalloon, koripalloon ja amerikkalaiseen jalkapalloon. Jäseniä on 189.
  • Tunturi-Kiekko ry on vuonna 1983 perustettu Ivalossa toimiva Suomen pohjoisinlähde? jääkiekkoseura. Seura pelaa III-divisioonan Lappiliigaa, BHL:a (Barents Hockey League) ja useissa juniori-ikäluokissa.[21]
  • Inarin Yritys on Inarissa toimiva hiihtoseura.

Nähtävyydet Muokkaa

Kylätaajamien lisäksi Inarin kunnassa on lukuisia muita tunnettuja paikkoja ja paikannimiä, joka liittyvät muun muassa matkailuun, erilaisiin tapahtumiin ja historiaan:

Tapahtumat Muokkaa

Inarin kirkonkylässä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa järjestään tammikuussa alkuperäiskansojen Skábmagovat-elokuvajuhla ja elokuussa alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis Idja (suomeksi Yötön Yö). Heinäkuun lopulla vietetään Inariviikkoja, jolloin erilaisia tapahtumia ja konsertteja järjestetään eri puolilla Inarin kuntaa.

Seurakunnat Muokkaa

 
Ivalon helluntaiseurakunta heinäkuussa 2018.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Inarissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Seurakunta kuuluu Pohjois-Lapin seurakuntayhtymään.

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Ivalonlaakson rauhanyhdistys[23]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Ivalon helluntaiseurakunta, jolla on noin sata jäsentä[24]. Rovaniemeltä käsin toimivalla Suomen ortodoksisen kirkon Lapin ortodoksisella seurakunnalla on Inarissa kolme kirkkoa, jotka sijaitsevat Ivalossa, Nellimissä sekä Sevettijärvellä, joiden lisäksi yksi tsasouna on Keväjärvellä. Valtaosa Inarin ortodokseista on kolttasaamelaisia.[25] Lisäksi Ivalossa on Jehovan Todistajien seurakunta.

Tunnettuja inarilaisia Muokkaa

Katso myös Muokkaa

Lähteet Muokkaa

  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 9. Lappi. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-07486-5.

Viitteet Muokkaa

  1. a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b c Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kuntavaalit 2021, Inari Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. IS: Lapissa kuvataan jättimäistä kansainvälistä tv-sarjaa – pääosissa Iina Kuustonen ja Pihla Viitala Ilta-Sanomat. 6.2.2018. Viitattu 12.2.2019.
  8. a b c d e f g h i j k Rikkinen & Sihvo 1987, s. 39–41
  9. Järvien lukumäärä eri kunnissa (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
  10. Kuntien vesi- ja maapinta-alat (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
  11. Lemmenjoen kansallispuiston esite metsa.fi. Viitattu 17.8.2023.
  12. karttapaikka maanmittauslaitos.fi. Viitattu 17.8.2023.
  13. Linkola, Martti (päätoimittaja): Lappi. Osa 1. S. 141. Arvi A. Karisto Oy, 1983. ISBN 951-23-1946-2.
  14. Tornio, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
  15. Ylen uutiset 19.11.2014
  16. Uusi Inari, viitattu 18.11.2014
  17. [1] viitattu 5.6.2015
  18. a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 5.1.2018.
  19. Taajama-aste alueittain 31.12.2021 Tilastokeskus. Viitattu 6.5.2023.
  20. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021 Tilastokeskus. Viitattu 6.5.2023.
  21. Lappiklassikko vuonna 1985 (Arkistoitu – Internet Archive). Lappilainen
  22. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. Ivalonlaakson Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 24.6.2011. [vanhentunut linkki]
  24. Ivalon helluntaiseurakunta Ivalon helluntaiseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  25. Lapin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 7.8.2011. Viitattu 24.6.2011.

Aiheesta muualla Muokkaa